No description available.

No description available.

Tutkimuksessa tutkittiin sosiaalisen median markkinoinnin tuoton mittaamista. Pääasiallisena suorituskyvyn mittarina käytettiin ROI-työkalua. Aiemman tutkimustiedon perusteella tutkijoilla ei ollut yksimielisyyttä sosiaalisen median markkinoinnin tuoton mittaamisen hyödyllisyydestä, joten tämän tutkimuksen ongelmana oli selvittää millä tavoin sosiaalisen median markkinoinnin tuoton mittaaminen onnistuu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, sillä aiheesta oli olemassa laajasti tieteellistä tutkimustietoa ja integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla voi syntetisoida aiempaa tutkimustietoa luoden kuitenkin uutta sisältöä aiheeseen. Tutkimuksen perusteella suurin osa käytetyistä tutkijoista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median markkinoinnin tuoton mittaaminen on mahdollista. Kuitenkin, sellaisen mittariston, jonka avulla saataisiin relevanttia tietoa sosiaalisen median markkinointitoimien tehokkuudesta, muodostaminen vaatii resursseja sekä kärsivällisyyttä. Sosiaalisen median markkinoinnin tuoton mittaaminen ei kuitenkaan onnistu pelkän ROI:n avulla, sillä sosiaalisen median ja ROI:n ominaispiirteet ovat niin erilaiset. ROI keskittyy lyhyen aikavälin ominaisuuksiin ja jättää huomiotta kvalitatiiviset tekijät. Sosiaalisessa mediassa sen sijaan pitkän aikavälin toiminnot ovat olennaisia samoin kuin kvalitatiiviset tekijät. Näiden syiden takia tutkijat ovat kehittäneet muokattuja versioita ROI-työkalusta, joiden avulla he pyrkivät mittaamaan sosiaalisen median markkinoinnin tuottoa.

During the past decades, international trade of goods and services has been growing fast. In the globalizing market, understanding cultural differences is essential. When building customer relationships across national borders, the possibility of cultural conflicts and misunderstandings is substantial and many factors must be taken into consideration. In business-to-business market the importance of individual customers is emphasized. High customer loyalty can improve a company’s performance significantly by increasing revenue and reducing customer acquisition costs. Therefore, the importance of relationship quality cannot be questioned. This thesis is a literature review that seeks to find the key elements of cross-cultural relationship strength by first studying the elements of relationship quality and then combining these findings to the cross-cultural context.

No description available.

Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tutkimaan yrityksen sosiaalisen median markkinointia blogiyhteistyön kautta. Blogien suosio lisääntyy koko ajan yhtenä sosiaalisen median markkinointikanavana niiden kustannustehokkuuden vuoksi. Yhä useammat yritykset kirjoittavat omaa yritysblogia tai tekevät yhteistyötä julkisten yksityishenkilöiden ylläpitämien blogien kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan yritysten ylläpitämiä yritysblogeja sekä blogeja yleisesti. Blogiyhteistyöstä ei löydy kuitenkaan kovin paljoa tutkittua tietoa, vaikka kyseinen yrityksen markkinointimuoto kasvattaa suosiotaan koko ajan. Tavoitteena onkin muodostaa empiirisesti perusteltu viitekehys blogiyhteistyön hyödyntämiselle yrityksen markkinoinnissa tutkimalla aihetta tapausyrityksen avulla. Tutkielma koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osiosta. Empiirinen osio on toteutettu kvalitatiivisena haastatteluna ja tapausyrityksen haastattelussa on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin kevytyrittäjyyspalvelua tarjoavalle yritykselle UKKO.fi:lle. Teoriassa sekä empiriassa on pyritty löytämään blogiyhteistyölle motiiveja/ tavoitteita, keinoja, seurauksia ja tuloksia. Teoreettisesta viitekehyksestä voidaan huomata, että tärkein motiivi blogiyhteistyölle on kustannustehokkuus ja blogiyhteistyön tehokkuuden seuraaminen on yksi suurimmista tavoitteista. Suosituimpina keinoina voidaan pitää sisältömarkkinointia, display-mainontaa sekä kumppanuusmarkkinointia. Tutkijat ovat keskittyneet enemmän yrityksen ulkoisiin seurauksiin kuten Word of Mouth-markkinointiin ja he pitävät yrityksen, bloggaajan ja lukijoiden tasapainoa tärkeänä onnistumisen kriteerinä. Tapausyrityksen tutkimuksesta nähdään, että tärkein motiivi blogiyhteistyölle on niiden kustannustehokkuus ja suurimpana tavoitteena on uusien asiakkaiden hankinta sekä kommenttien että jakojen seuraus. Parhaimpana ja tehokkaimpana keinona tapausyritys piti sisältömarkkinointia. Yritys painotti sisäisiä seurauksia eli kustannuksia ja tulokset-osiossa tärkeimmät havainnot keskittyivät aitoon yhteistyöhön onnistumisen kannalta. Tutkimuksen aineiston ollessa pieni, ei tutkimuksesta voida tehdä tarkkoja johtopäätöksiä eikä tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia yrityksiä.

Tämän tutkielman tavoitteena oli yhdistää web-analytiikka ja sisältömarkkinointi liike-elämää ja markkinoinnin asiantuntijuutta hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa 585 hakutuloksen joukosta valittiin 17 artikkelia synteesin pohjaksi. Aiempaa tutkimusta aiheista on vähän, ja web-analytiikan yhdistämistä sisältömarkkinointiin business-to-consumer -ympäristössä ei ole tutkittu tätä ennen akateemisesti lainkaan. Synteesiin valittiin artikkeleita vain laadukkaista tieteellisistä aikakausijulkaisuista, ja ne analysoitiin kategoria kerrallaan jaettuna sisältömarkkinointia ja web-analytiikkaa koskeviksi. Analyysin perusteella löytyivät tutkimuksen aihepiirien yhtymäkohdat, joista luotiin synteesi. Yhtymäkohdat voi tiivistää prosessiksi, jossa aluksi web-analytiikan avulla mitataan kuluttajien tarpeita esimerkiksi videoiden katselukertoja ja kuluttajien navigointipolkuja seuraamalla. Näitä tarpeita voidaan tyydyttää sisältömarkkinoinnin avulla: tärkeää sisältöä luodessa onkin perinteisten myyntiviestien sijaan tuoda asiakkaille aitoa arvoa ja ratkaista heidän ongelmiaan. Sisällön onnistumista voidaan seurata kuluttajien osallistumisen laajuutta, laatua ja vaikutusta mittaamalla. Kuluttajien osallistumisesta voidaan päätellä lisää heidän tarpeistaan, ja kehittää sisältöä edelleen. Prosessi toimii jatkuvana syklinä, jonka onnistunut soveltaminen yrityksissä vaatii myös tietynlaista kulttuuria: sisältöä luodessa tulee omaksua julkaisijan asenne ja web-analytiikan tuottamaa tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa.

Suomen talous on kärsinyt pitkästä lamasta, mikä on vaikuttanut paikallisten yritysten kilpailukykyyn. Tämä tutkimus tarkastelee vaihtoehtoista kilpailukyvyn parantamista kansainvälistymisen näkökulmasta, keskittyen Viron tarjoamiin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tutkimus tarkastelee Powellin, DiMaggion ja Granovetterin määrittelemän institutionaalisen teorian kautta Viron ja Suomen välisiä taloudellisia ja poliittisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten kansainvälistymiseen. Lisäksi lainsäädännön ja kulttuurin vaikutusta tutkitaan suomalaisen yrityksen näkökulmasta, jotka yhdistetään institutionaalisen teorian kanssa muodostaen pohjan kansainvälistymiselle. Lopulta tutkimus yhdistää tämän pohjan Johansonin ja Vahlnen Uppsala -mallin mukaiseen laajentumiseen ja muodostaa johtopäätöksen tutkimukselle. Merkittävänä löytönä oli kansainvälistymisen tarjoama etu kilpailutekijänä laajentuneiden yritysten kotimaassa, mutta tämän vahvistamiseksi tulisi suorittaa enemmän empiiristä -tutkimusta kansainvälistyneiden suomalaisten yritysten saavuttamista kilpailullisista eduista.

Työhyvinvointi osana yrityksen kannattavuutta käsittää työhyvinvoinnin osa-alueiden määrittämisen sekä tutkielmassa pohditaan työhyvinvoinnin merkitystä yrityksen kannattavuudelle vertaillen kirjallisuutta empiirisiin tutkimuksiin.

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee brändiyhteisöjä, sekä niissä esiintyvää arvon yhteiskehittelyä. Lisäksi syvennytään yhteiskehittelyn ja brändiuskollisuuden jatkuvaan vuorovaikutukselliseen suhteeseen ja tutkimuksen tavoitteena onkin luoda integroiva viitekehys niiden tulkintaan. Brändiuskollisuus esitetään usein eri prosessien päätepysäkkinä, mutta kun tarkasteluun otetaan mukaan yhteiskehittely, täytyy myös brändiuskollisuuden mallia muuttaa dynaamisemmaksi. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteiskehittelyyn osallistuu kuluttaja, brändiyhteisö ja brändi. Kukin tekijä osallistuu suoraan tai epäsuorasti yhteiskehittelyn jatkuvuutta ylläpitäviin toimintoihin, joita ovat osallistuminen, sisällöntuottaminen, aineettoman pääoman vaihtaminen ja kokemusympäristön luominen. Koska kontekstina ovat brändiyhteisöt, ollaan erityisesti kiinnostuneita siitä, miten ne mahdollistavat kuluttajan osallistumisen yhteiskehittelyyn. Brändiuskollisuutta lähestytään tutkimuksessa usean tekijän ja toiminnon summana. Yhteiskehittelyn lisäksi brändikokemus ja brändityytyväisyys osallistuvat brändiuskollisuuden muodostumiseen. Myös tässä mallissa tunnistetaan neljä toimintoa, jotka osallistuvat brändiuskollisuuden muodostumiseen ja ne ovat yksilöllisten tunteiden kokeminen, kollektiivisten tunteiden kokeminen, kognitiivinen sitoutuminen ja konatiivinen sitoutuminen. Oletus brändiuskollisuuden jatkuvuudesta esitetään, koska uskollisuus on vuorovaikutukseen perustuva prosessi, jota täytyy jatkuvasti huoltaa, jotta se säilyy ja kehittyy. Lopulta voidaan siis todeta, että yhteiskehittely ja brändiuskollisuus kuvataan toisiinsa vaikuttavina tapahtumina, sillä brändiuskollinen kuluttaja jatkaa yhteiskehittelyyn osallistumista ja näin ollen vahvistaa omaa brändiuskollisuuttaan. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan pitää ajankohtaisena, sillä sosiaalisen median brändiyhteisöissä korostuu nopea vuorovaikutus, joka tekee siitä erinomaisen kontekstin yhteiskehittelylle. Lisäksi tutkimuskysymyksiin on onnistuttu vastaamaan monipuolisesti ja uutta tietoa on integroitu aiempaa tutkimusta hyödyntäen.