71 |
Optimaalisesta ansiotuloverotuksestaMielonen, T. (Toni) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
72 |
Markkinavoima päästökauppajärjestelmästä hyötymisen keinona:Euroopan päästökauppajärjestelmäSöderholm, J. (Joonas) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
73 |
KäyttäytymistaloustiedeLemmetty, S. (Samuli) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
74 |
Öljyn hinnan vaikutus Venäjän talouteenLehtinen, T. (Tuomas) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
75 |
Maahanmuuton vaikutus talouskasvuunLietsalmi, T. (Teppo) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
76 |
Capital structure theory and determinants with reference to finnish smesSiljander, R. (Riku) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
77 |
Motivaatio osallistavassa budjetoinnissaRisikko, J. (Jutta) 01 June 2018 (has links)
No description available.
|
78 |
Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen suhde työntekijän sekä organisaation suorituskykyynVuorio, I. (Ida) 02 June 2017 (has links)
<div lang="fi" class="abs">
Tiivistelmä
Tämä tutkielma pyrkii tutkimaan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden sekä organisaation asenteiden ja käyttäytymisen suhdetta esimerkiksi työntekijöiden työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja työmotivaatioon. Näiden tekijöiden pohjalta pyritään myös tarkastelemaan työntekijöiden suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten organisaatiot pystyvät vaikuttamaan työntekijöidensä suorituskykyyn vaikuttaviin ominaisuuksiin ja tekijöihin. Tutkielmassa pyritään löytämään henkilöstöjohtamisen käytäntöjen sekä työntekijöiden ja organisaation suorituskyvyn välisiä yhteyksiä sekä keinoja, kuinka työntekijöiden ja samalla organisaation suorituskykyä voitaisiin parantaa. Tutkielma tarkastelee myös henkilöstöjohtamisen piirteitä yleisesti sekä esittelee vahvojen henkilöstöjohtamisen järjestelmien piirteitä. Tutkielman tavoitteena on löytää vastauksia tutkimuskysymyksiin: Voidaanko organisaation henkilöstöjohtamisen käytäntöjen sekä työntekijöiden ja organisaation suorituskyvyn välillä nähdä suhdetta? sekä Miten työntekijän ja organisaation suorituskykyä voidaan parantaa?
|
79 |
Kansainvälisen konsernin nettotuloksen järjestelykeinotMäkäläinen, V. (Valtteri) 29 August 2016 (has links)
No description available.
|
80 |
Työnhakijan persoonabrändäyksen merkitys työnantajan rekrytointiprosessissaMäki-Petäys, A. (Anniina) 31 May 2017 (has links)
<div lang="fi" class="abs">
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee työnhakijan persoonabrändäyksen merkitystä työnantajan rekrytointiprosessissa. Työn teoriaosio esittelee ominaisuuksia ja elementtejä, jotka kuuluvat työnhakijan persoonabrändiin ja sen muodostumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä työnhakijoiden ymmärrystä siitä, mitä rekrytoijat arvostavat potentiaalisissa työntekijöissä, jotta työnhakija voisi parantaa asemaansa työnhaussa erottautumalla joukosta paremmin edukseen. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaisista piirteistä koostuu työnantajan rekrytointiprosessissa työnhakijaa hyödyttävä persoonabrändi? Tutkimuskysymykseen voidaan parhaiten vastata hakemalla käytännön näkökulmaa mukaan tutkimukseen eli haastattelemalla rekrytoijia, jotka ovat tutkimusongelman kanssa tekemisissä jatkuvasti. Jokainen ihminen voi kehittää persoonabrändiään ja parantaa esimerkiksi verkkoläsnäoloaan, sillä nykyään rekrytointi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja sieltä haetaan tietoa ja tukea rekrytointiprosessiin sekä päätöksentekoon valittaessa organisaatioon sopivia työntekijöitä. Teoreettiseen viitekehykseen koottiin osioittain tärkeimmät komponentit, joihin työnantaja kiinnittää huomiota työnhakijassa ja hänen toiminnassaan. Empiirisen osion aineisto kerättiin neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta ja rekrytoijien vastauksia anaysoitiin teoriaan peilaten sekä teoreettista viitekehystä tukena käyttäen. Työnhakijan persoonabrändin elementteihin kuuluu teoreettisen viitekehyksen mukaan: taidot ja ominaisuudet, omat resurssit, imago, aktiivisuus sekä verkkoläsnäolo. Näihin sisältyvät tekijät vaikuttavat kokonaisuudessaan personabrändin vahvuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että eniten vaikuttaa oma aktiivisuus ja valmius oppia uutta sekä sosiaaliset taidot, verkostoituminen ja oman persoonan esiin tuominen. Nykyään arvostetaan kertynyttä kokemusta enemmän sitä, että on hyvä tyyppi ja joustava sopeutumaan alati muuttuvaan työelämään. Verkossa läsnäoloa pidetään tärkeänä ja se osoittaa, että työnhakija tuntee meneillään olevat trendit ja on asioista perillä sekä hallitsee ainakin perustietokonetaidot. Onnistunut persoonabrändäys voi avata uusia mahdollisuuksia uralla, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota ja sitä kannattaa myös pyrkiä jatkuvasti kehittämään, jos haluaa parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
|
Page generated in 0.3661 seconds