Abstract Scholars are interested in exploring strategies for better business-to-business (B2B) brand management because several strategic benefits of having a stronger B2B brand have been revealed. Contributing to this stream of research, this dissertation applies the concept of multiple strategic orientations for the purpose of improving B2B branding. The collective role of the brand, market and entrepreneurial orientations when used for improving brand equity, brand awareness, brand credibility and financial performance are examined in the dissertation. Examining this phenomenon for B2B small- and medium-sized enterprises (SMEs) is an important and interesting topic because (1) SMEs are known for delineating multidimensional strategic orientation and (2) B2B SMEs have shown growth with the help of a stronger brand despite being less motivated to conduct branding activities and less resourceful when doing so. The results of this study could help to develop a more cohesive and coherent branding strategy for B2B SMEs. The research question of the dissertation is addressed with the help of three articles. The first article sheds light on the theoretical framework of interaction between brand, market and entrepreneurial orientations. Findings of the first article led the selection of two perspectives on interactions for examination, which were subsequently examined in the second and third articles respectively. These two perspectives on interaction are strategic hybrid orientation and moderating interaction. The first article used the systematic literature review approach, while the second and third articles used regression analysis to examine the relationship between constructs by using the data collected from 250 Finnish B2B SMEs. The results supported the presence of strategic hybrid orientation between brand and market orientations for the purpose of improving brand awareness, brand credibility and financial performance. However, insignificant results were found which did not rule out the presence of moderating interaction between brand, market and entrepreneurial orientations in improving brand equity. Further research studies are encouraged to advance the understanding of this approach of B2B branding in SMEs. The dissertation achieves novelty by being amongst the first to provide empirical evidence to support the concept of using multiple strategic orientations for B2B branding in SMEs. This study concludes by discussing the theoretical contributions and managerial implications of these results. / Tiivistelmä Vahvan brändin on todettu tuovan monia strategisia hyötyjä myös yritystenvälisillä (B2B) markkinoilla toimiville yrityksille. Sen vuoksi tutkijat ovat kiinnostuneita löytämään strategioita, joilla pyritään parempaan B2B-brändien johtamiseen. Tämä väitöskirja kontribuoi B2B-brändi -tutkimukseen soveltamalla strategisen moni-orientaation käsitettä. Tutkimuksessa tarkastellaan brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaation yhteisroolia parannettaessa brändin arvoa, bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta, sekä taloudellista tuloksellisuutta. Ilmiön tutkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa B2B-yrityksissä on tärkeää, koska (1) pk-yritysten tiedetään käyttävän moniulotteisia strategisia orientaatioita ja (2) B2B pk-yritykset näyttävät kasvavan vahvan brändin avulla huolimatta mahdollisesti vähäisestä motivaatiostaan ja vähäisistä resursseistaan tehdä brändäämis-toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä B2B pk-yritysten brändistrategiaa. Tutkimuskysymykseen vastataan kolmen artikkelin avulla. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee teoreettista taustaa brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaatioiden interaktiolle eli yhdysvaikutukselle. Kyseisen artikkelin tulosten perusteella valittiin tarkasteluun kaksi näkökulmaa yhdysvaikutukseen. Nämä ovat hybridi interaktio ja moderoiva interaktio, joita käsitellään toisessa ja kolmannessa artikkelissa. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin menetelmää. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa aineistona oli 250 suomalaisen B2B pk-yrityksen kyselyaineisto, jonka analyysissä hyödynnettiin regressioanalyysiä käsitteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tulokset osoittavat brändi- ja markkinaorientaation muodostaman strategisen hybridi-orientaation parantavan bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta sekä taloudellista tuloksellisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois moderoivaa interaktiota brändi-, markkina- ja yrittäjyysorientaation välillä brändin arvon lisäämiseksi. Väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa empiirisesti tarkastellaan strategisen moni-orientoitumisen käsitettä B2B- brändeihin liittyen. Tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin tästä näkökulmasta. Tutkimuksen lopuksi keskustellaan tulosten teoreettisista kontribuutioista ja liikkeenjohdollisista päätelmistä.

Abstract Humanizing brands is an essential domain of current branding as it enhances the visibility of a brand by connecting consumers to the brand, thus contributing to strong brand equity. The term humanize used in this dissertation is not limited to brands with anthropomorphic characters, such as the M&M’s characters. Used in this context, the term also includes the ways in which consumers attribute a brand to be “close to me,” “like me,” and a “partner.” Although the research of customer-based brand equity has been well-documented over the past twenty-five years, limited attention has been given to examining the differential effect of brand favorability in forming a self-brand connection. Even more scarce are studies on the antecedents and indicators of brand betrayal. Further, up-to-date research is mostly silent as to whether temporal focus and temporal distance influence a brand’s ability to serve as a means of reflecting the consumer’s selves. To fill up these research gaps, this dissertation reports four research articles. More than two thousand samples were collected from Finland, India, and the US to examine the conceptual frameworks. First, this dissertation contributes to the literature on self-brand connection by articulating the effect of self-presentation by brand on self-brand connection. Second, it contributes to the literature of self-congruence, seen from the temporal perspective. Third, it adds to the brand betrayal literature by examining consumer anthropomorphize tendency and actual high-arousal positive states as the antecedents. It further explains the indicators of brand betrayal, consisting of failure severity and inferred negative motive. In term of managerial implications, the findings contribute to (1) the one-on-one marketing approach to branding, (2) incorporating consumer’s selves into branding considerations, and (3) assessing brand betrayal in a negative brand relationship. / Tiivistelmä Brändien inhimillistäminen on keskeinen alue vallitsevassa brändien tutkimuksessa, sillä inhimillistämällä lisätään brändin näkyvyyttä kytkemällä kuluttajat brändiin, mikä osaltaan vahvistaa brändipääomaa. Tässä väitöskirjassa käytetty termi inhimillistäminen ei rajoitu vain brändeihin, jotka käyttävät antropomorfisia hahmoja kuten M&M:n hahmot. Tässä yhteydessä termiin sisältyy myös keinoja, joita hyödyntämällä kuluttajat tuntevat brändin olevan ”lähellä minua”, ”kuten minä” ja ”kumppani”. Vaikka asiakaslähtöisen brändipääoman tutkimusta on tehty paljon viimeisen 25 vuoden aikana, vain vähän huomiota on saanut brändien suosimisen vaikutus kuluttajan minän ja brändin välisen yhteyden muodostukseen. Vielä vähemmän tutkimusta on tehty brändien pettämisen syistä ja indikaattoreista. Lisäksi olemassa oleva tutkimus ei ota juurikaan kantaa siihen, vaikuttavatko ajallinen fokus ja ajallinen etäisyys brändin kykyyn heijastaa kuluttajien minää. Näiden tutkimusaukkojen täyttämiseksi väitöskirja esittelee neljän tutkimusartikkelin tuloksia. Käsitteellisten viitekehysten testaamista varten kerättiin yli 2 000 vastaajan aineisto kolmesta eri maasta. Ensinnäkin, tämä väitöskirja edistää kuluttajan minä-brändisuhteeseen liittyvää tutkimusta kuvaamalla brändin itse-presentaation vaikutusta minä-brändisuhteeseen. Toiseksi, tämä väitöskirja kontribuoi minä-kongruenssiin liittyvään kirjallisuuteen ajallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Kolmanneksi, tämä väitöskirja edistää brändien pettämiseen liittyvää kirjallisuutta tutkimalla kuluttajan taipumusta antropomorfisointiin ja toteutuneita korkean innostuneisuuden tiloja. Tutkimus myös selittää brändien pettämisen indikaattoreita, jotka koostuvat epäonnistumisen vakavuudesta ja brändin negatiivisesta motiivista. Liikkeenjohdollisina päätelminä tulokset ehdottavat (1) yhdeltä yhdelle markkinointia brändäykseen, (2) kuluttajan minän sisällyttämistä brändäyskysymyksiin, ja (3) brändin pettämisen arviointia negatiivisessa brändisuhteessa.

Abstract This study explores the cross-functional conflicts in new product launches in the context of food industry, with particular focus to fast moving consumer goods setting. The purpose of this study is to develop an empirically grounded model of cross-functional conflicts in new product launches for the food industry. The theoretical approach taken in this study follows the resource based view of the firm. The theoretical framework was developed to make the conflict enablers, cross-functional conflicts and new product launches explicit for analysis. The empirical part of this study includes a qualitative single case study, which was geographically and culturally focused on Saudi Arabia. The research data was collected primarily through interviews from selected informants of the selected case company and representatives of two strategic partners and two competitors. The data was analyzed to empirically elaborate the theoretical framework. As a result of the data analysis, the cross-functional conflicts were categorized under task and relationship conflicts. The role of marketing resources in cross-functional conflicts was found to be more complex than what had been reported in their earlier research. The results of the data analysis were used to revise the theoretical model of cross-functional conflicts in the new product launches. The research provides several theoretical contributions and managerial implications in cross-functional conflicts in new product launches. / Abstrakti Väitöstutkimuksessa tarkastellaan yrityksen toimintojen välisiä konflikteja uusien tuotteiden lanseerauksen yhteydessä. Empiirisenä kohdetoimialana tarkastellaan elintarviketeollisuutta, erityisesti nopeasti liikkuvien kulutustuotteiden kontekstissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää empiirisesti perusteltu malli toimintojen välisistä konflikteista uusien tuotteiden lanseerauksessa elintarviketeollisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa hyödyntää resurssiperustaista teoriaa. Työssä laaditun teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan analysoida konfliktien mahdollistajia, toimintojen välisiä konflikteja ja uusien tuotteiden lanseerausta. Tutkimuksen empiirisessä osassa on toteutettu laadullinen tapaustutkimus, joka sijoittuu maantieteellisesti ja kulttuurisesti Saudi Arabiaan. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa haastattelemalla valitun kohdeyrityksen edustajia sekä kahden strategisen kumppaniyrityksen edustajia sekä kahden kilpailijayrityksen edustajia. Teoreettista viitekehystä täydennettiin ja täsmennettiin empiirisen aineiston analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että toimintojen välisiä konflikteja voidaan kategorisoida tehtävään ja suhteisiin liittyviin konflikteihin. Markkinointiresurssien rooli toimintojen välisissä konflikteissa näyttäytyi monimutkaisempana kuin olemassa oleva kirjallisuus antoi olettaa. Teoreettista mallia muokattiin empiirisen analyysin perusteella. Tutkimus tarjoaa useita teoreettisia kontribuutioita ja liikkeenjohdollisia implikaatioita liittyen toimintojen välisiin konflikteihin uusien tuotteiden lanseerauksessa.