Thesis (M.A.)--Gordon-Conwell Theological Seminary, South Hamilton, MA, 2002. / Abstract and vita. Includes bibliographical references (leaves 34-35).

Project (D. Min.)--Perkins School of Theology, Southern Methodist University, 1982. / Abstract. Includes bibliographical references (leaves 141-146).

Abstract The aim of this study is to clear up Pietist Jonas Lagus point of view to Jonas Lagus's objects, aims, courses of action, results and background effectors of the education work by the sources of materials. Jonas Lagus's home backround made him to interest already in the early years of his life in philosophy and literature. He continued to study them in youth at the University of Turku in the atmosphere of enlightenment, neology and preromanticism. At the age of 19 he started to work as a priest at Vöyri where his Christianity concept became more serious by the work and friends in the mid 1920's. In 1828 he mowed to Ylivieska where he worked as a assistant vicar. At Ylivieska there started in the beginning of 1830's an impressive religious revival that was led by Lagus as an ecclesiastical movement. Jonas Lagus took care of the Pietist movement besides the traditional education and teaching of the family and parish. He was one of the developers of the prayer meetings typical of the Pietists. Lagus was 1834-1838 one of the most important initiators, reporters and contributors in the Pietist journalism. He also worked actively in the end of 1830's to get a missionary association to Finland but it did not succed. He defended the Pietist movement and its way of working by speeches, announcements, letters, writings, plays and newspaper articles when the movement was attacked. Besides these things he took part of the development of the children's education work. He expressed his opinions about the reformation of so-called Ahlman's schools already 1828. In 1839 he presented a very modern plan of a village school to be established at Ylivieska. His plan was that the school would be a kind of a working school. The school was not accepted by the cathedral chapter. By the same time of outside misfortunes and losses in his family Jonas Lagus made friends with Paavo Ruotsalainen and his teaching got new contents. The extrovert, active person started to become an introspective person at the same time. He moved 1845 Pyhäjärvi (Oulu area) and was an assistant vicar there until his death 1857. Though he concentrated more on his parish and family there, he also did a lot of pastoral care of the souls, education and teaching by letters. It also included normative guiding of his friends to keep them on the right way in the schism of the Pietist movement. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus on selvittää herännäispappi Jonas Laguksen (1798-1857) käytännön kasvatus- ja opetustoimintaa, sitä koskevia suunnitelmia sekä niiden saamaa vastaanottoa. Tehtävä käsittelee kansanopetusta Suomen 1830-1850-luvun yhteiskunnassa, johon Jonas Lagus osaltaan vaikutti. Tutkimus on empiirinen kasvatuksen historian työ, jossa pyritään lähdeaineiston avulla avaamaan näkökulmaa Laguksen kasvatustyön kohteisiin, tavoitteisiin, menettelytapoihin ja tuloksiin sekä taustavaikuttajiin. Valistuneen kodin kasvatuksen ja opetuksen perusteella Jonas Lagus kiinnostui jo varhain filosofiasta ja kirjallisuudesta, joiden opiskelua jatkoi nuorukaisena Turun yliopistossa valistuksen, neologian ja esiromantiikan ilmapiirissä. Hän aloitti sitten 19-vuotiaana papin tehtävät Vöyrillä, jossa 1820-luvun puolivälissä hänen kristillisyyden käsityksensä vakavoitui työn ja ystävien vaikutuksesta. Vuonna 1828 hän muutti kappalaiseksi Ylivieskaan. Siellä alkoi 1830-luvun alussa voimakas herätys, jota Lagus ohjasi kirkollisena liikkeenä. Perinteisen perheen ja seurakunnan kasvatuksen ja opetuksen ohella Jonas Lagus suoritti herännäisliikkeen hoitamista. Hän oli mukana kehittämässä heränneille ominaiseksi tulleita hartauskokouksia, seuroja, yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi. Lagus oli vuosina 1834-1838 yhtenä merkittävänä alullepanijana, toimittajana ja avustajana heränneitten lehtityössä sekä aktiivisena puuhamiehenä yrittämässä maahan 1830-luvun lopulla lähetysseuraa, mutta tuloksetta. Hän puolusti herännäisliikettä ja sen työtapoja puheiden, lausuntojen, kirjeiden, kirjoitelmien, näytelmän ja lehtiartikkelien avulla, kun sitä vastaan hyökättiin. Näiden toimien lisäksi hän osallistui meneillään olevaan lastenopetuksen kehittämiseen. Jo vuonna 1828 hän otti kantaa Ahlmanin koulujen uudistamiseen, ja vuonna 1839 hän esitti hyvin uudenaikaisen köyhäinkoulun perustamista Ylivieskaan. Se oli tarkoitettu maaseudun oppilaitokseksi, joka toimi työkouluperiaatteella, mutta koulu ei kuitenkaan saanut tuomiokapitulin hyväksymistä. Samaan aikaan, kun hän koki ulkoisten vastoinkäymisten rinnalla perhepiirissä menetyksiä, hän ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa ja hänen opetuksensa sai uutta sisältöä. Samalla ulospäinsuuntautuva toiminnan henkilö alkoi kääntyä sisäänpäin. Hän muutti 1845 Pyhäjärvelle Oulun lääniin kappalaiseksi, jota tehtävää hoiti kuolemaansa, vuoteen 1857 saakka. Vaikka hän nyt keskittyi entistä enemmän seurakuntaansa ja perheeseensä, harrasti hän kirjeitse laajaa yksilöllistä sielunhoitoa, kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuului myös normatiivinen ohjaus ystävien pitämiseksi hänen oikeaksi katsomassaan opissa herännäisliikettä ravistelevissa skismoissa.

Thesis (Ed.D.)--Teachers College, Columbia University, 1994. / Includes tables. Typescript; issued also on microfilm. Sponsor: L. Lee Knefelkamp. Dissertation Committee: Dawn R. Person. Includes bibliographical references (leaves 86-90).

Non-formal education (NFE) has the potential to provide diverse learning opportunities for personal and professional development. Proponents of NFE conclude that it creatively and flexibly responds to ever-changing socio-economic challenges. In practice, these contributions are highly dependent upon the viability of NFE and the context in which it is delivered. This research studied US and Scottish national community education programs, designed for vulnerable and disadvantaged youth, in order to examine NFE. As a comparative case study, the research developed a model of NFE from the literature reviewed. This model was applied to explain and analyze governance, the use of social and human capital theories as well as other important concepts related to each program. Interviews (with policy leaders, community level program administrators and young people) as well as national and local documents informed the analysis. The top-down construct of community education programs demonstrated that policy influenced implementation within communities. Community level administrators could also plan programs, however, within the limits of policy. Both case studies were primarily similar in their norms and goals but also had interesting differences at national and local levels. The findings showed how history, western ideologies and youth narratives have a pervasive impact on programs. The case studies revealed contributions of NFE to lifelong learning, seen through the lens of social and human capital. Furthermore, a critical discussion was interwoven throughout the thesis and revealed challenges and tensions at all levels of the model. NFE is a complex and variable concept, and it continues to struggle for legitimacy and recognition within the wider education narrative. However, NFE’s relationship with government policy, its use within communities and the experienced outcomes for youth are testament that it is integral and influential within the narrative. Further NFE research and practices should be encouraged in order to understand its role and impact. There is an emphasis made here to expand the research on NFE because socio-economic inequality, concerns about youth transition and the importance of learning beyond the formal educational sector are universal and consistent issues.

Thesis (Ph. D.)--State University of New York at Binghamton, Decker School of Nursing, 2005. / Includes bibliographical references.

Thesis (M.A.)--Wheaton College Graduate School, 2002. / Abstract. Includes bibliographical references (leaves 246-247).

Thesis (D.Min.) -- Gordon-Conwell Theological Seminary, 2006. / Includes bibliographical references.

Thesis (D.W.S.)--Institute for Worship Studies, 2007. / Abstract. Includes bibliographical references (leaves 119-122).

Thesis (Th. M.)--Dallas Theological Seminary, 1994. / Includes bibliographical references (leaves 72-75).