Abstract Metal ceramic restorations have been used in fixed prosthodontics since the 1950s, but the lack of aesthetics, the inclination to use metal-free materials, possible allergic reactions to metals, and the high cost of high noble alloys have increased the use of all-ceramic materials. The ongoing development of ceramic materials led to the introduction of zirconia to fixed prosthodontics over a decade ago. The mechanical properties of zirconia have proven to be excellent, but the clinical outcome of conventional fixed zirconia restorations over the long term is unclear. This retrospective clinical study evaluated two- to seven-year outcomes, early complications during prosthetic treatment and short-term failures during the first year of use of zirconia single crowns and fixed dental prostheses (FDPs). The usefulness and durability of zirconia single crowns in abutment teeth of partial removable dental prostheses (RDPs) was also evaluated. The material consisted of 173 patients treated with zirconia single crowns or FDPs by undergraduate dental students between 2007 and 2010. Of these patients 94 were women and 79 men (mean age 55 years, range 18–79 years). Altogether 268 zirconia single crowns (mean 3 crowns, range 1–12 crowns per patient) had been fabricated for 88 patients and 120 zirconia FDPs (range 3–12 units, mean 4.5 units) for 102 patients. Seventeen patients had received both crown(s) and FDP(s). The results show that zirconia single crowns and FDPs are a suitable treatment alternative in fixed prosthodontics. Early complications during prosthetic treatment and short-term failures during the first year of use were few. The survival rate of the zirconia single crowns after 3.9 years (2–6 years) was 89% and the success rate was 80%. The survival rate of zirconia FDPs after 4.9 years (3–7 years) was 100% and the success rate was 89%. Zirconia single crowns perform well as abutment teeth of partial RDPs with a metal framework, but fractures in the veneering porcelain remain a problem. / Tiivistelmä Metallokeraamisia rakenteita on käytetty kiinteässä protetiikassa 1950-luvulta lähtien, mutta puutteet estetiikassa, pyrkimys metallittomiin materiaaleihin, mahdolliset allergiset reaktiot ja jalojen metallien korkea hinta ovat lisänneet kokokeraamisten materiaalien käyttöä. Kokokeraamisten materiaalien kehitystyö on tuonut zirkonian kiinteän protetiikan materiaaliksi. Zirkonian mekaaniset ominaisuudet ovat osoittautuneet erinomaisiksi, mutta hammaskantoisten kiinteiden zirkonia-runkoisten proteesien kliiniset pitkäaikaistulokset puuttuvat. Tämän retrospektiivisen kliinisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää zirkonia-runkoisten yksittäisten kruunujen ja zirkonia-runkoisten siltojen menestymistä 2–7 vuoden aikavälillä sekä kartoittaa niiden valmistuksen aikaiset ongelmat ja varhaiset epäonnistumiset ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi tutkittiin zirkonia-runkoisten yksittäisten kruunujen käyttökelpoisuutta ja kestävyyttä metallirunkoisten rankaproteesien tukihampaina. Materiaali koostui 173 potilaasta, joille hammaslääketieteen opiskelijat olivat tehneet zirkonia-runkoisia yksittäisiä kruunuja tai zirkonia-runkoisia siltoja vuosina 2007–2010. Potilaista 94 oli naisia ja 79 miehiä (keski-ikä 55 vuotta, jakauma 18–79 vuotta). Kaiken kaikkiaan 268 zirkonia-kruunua (keskimäärin 3 kruunua, jakauma 1–12 kruunua potilasta kohti) oli valmistettu 88 potilaalle ja 120 siltaa (keskimäärin 4,5 yksikköä, jakauma 4,5 yksikköä) 102 potilaalle. Seitsemälletoista potilaalle oli tehty sekä kruunuja että siltoja. Tulokset osoittavat, että zirkonia-runkoiset kruunut ja sillat ovat käyttökelpoisia kiinteässä protetiikassa. Valmistuksenaikaiset ongelmat ja varhaiset epäonnistumiset ovat vähäisiä. Yksittäisten kruunujen selviytymisprosentti 3,9 vuoden jälkeen (2–6 vuotta) oli 89 % ja onnistumis-prosentti 80 %. Siltojen selviytymisprosentti 4,9 vuoden jälkeen (3–7 vuotta) oli 100 % ja onnistumisprosentti 89 %. Zirkonia-runkoiset kruunut toimivat hyvin rankojen tukihampaina, mutta niiden ongelmana ovat päällepolttoposliinin lohkeamat.