Abstract This doctoral thesis aims to contribute to the literature on hedge fund performance in three interrelated essays. The first essay uses a novel database aggregation and a comprehensive analysis of differences between the main commercial databases exploring the effects of different databases on previously documented stylized facts, including the (1) average risk-adjusted performance; (2) the persistence of that performance; (3) and the cross-sectional relation between fund-characteristics and risk-adjusted returns. The main finding is that several previously documented stylized facts about hedge fund performance are sensitive to database selection and associated biases. Differences in conclusions stem from database differences in defunct coverage, survivorship and backfill biases, and the completeness of assets under management information. The second essay examines the effect of frictions on the returns that investors can earn from investing in hedge funds. The study focuses on size and redemption restrictions that are key investment constraints in practice. The size–performance relationship is positive (negative) when past (future) performance is used. The negative size–performance relationship is consistent with theories suggesting a decreasing returns-to-scale in the active management industry. Differences in attrition rates and risk taking as well as the relative importance of management fees and capacity constraints between small and large funds are consistent with an equilibrium in which investors and hedge funds optimally respond to incentives subject to constraints. Performance persistence decreases along with the fund size but concentrated hypothetical Fund-of-Fund portfolios outperform. The third essay examines hedge funds' ability to enhance their performance through leverage. The essay explicitly shows that leverage enhances risk-adjusted performance and risk of investment programs. The main finding is that the average high-leverage fund class underperforms its low-leverage counterpart of the same investment program after their returns are appropriately adjusted to the same level. The finding is consistent with the predictions of leverage aversion theories suggesting that leverage constraints and costs of leverage have a negative impact on risk-adjusted returns. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja sisältää kolme artikkelia, joissa tutkitaan hedge-rahastojen menestystä. Ensimmäisessä artikkelissa rakennetaan yhdistelmäaineisto päätietokannoista ja tutkitaan tietokantojen eroavaisuuksien vaikutuksia keskeisiin kirjallisuudessa esitettyihin tutkimustuloksiin hedge-rahastojen riskikorjatun tuoton tasosta ja tuoton pysyvyydestä sekä rahastokohtaisten ominaispiirteiden ja riskikorjatun tuoton välisestä relaatiosta. Tutkimuksessa havaitaan että tutkimusaineiston valinta vaikuttaa merkittävästi aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyihin tutkimustuloksiin. Merkittävimmät erot tutkimustuloksissa eri tietokantojen välillä selittyvät tietokantojen eroavaisuuksissa toimintansa lopettaneiden rahastojen kattavuudessa ja näin ollen eloonjäämis- ja backfilling-harhan tasossa sekä rahastojen markkina-arvoa kuvaavan aineiston määrässä ja laadussa. Toinen artikkeli tarkastelee rajoitteita, joita sijoittajat kohtaavat sijoittaessaan hedge-rahastoihin. Päähuomio on koko- ja lunastusrajoitteissa, jotka ovat käytännössä merkittävimmät rajoitteet hedge-rahastosijoittajalle. Rahastojen markkina-arvon ja riskikorjatun tuoton välillä on negatiivinen (positiivinen) relaatio kun tarkastellaan rahastojen tulevaa (historiallista) menestystä. Tulokset tukevat teoreettisia esityksiä, joiden mukaan rahastojen kasvu heijastuu menestykseen negatiivisesti. Markkina-arvoltaan pienissä rahastoissa on huomattavasti enemmän riskiä kuin markkina-arvoltaan suurissa rahastoissa. Korkeampi riski pienissä rahastoissa lisää tuotto-perusteisten palkkioiden merkitystä palkkiorakenteissa kun taas suurilla rahastoilla on kannustimet maksimoida markkina-arvon mukaan määriteltyjä hallinnointipalkkioita. Tulokset tukevat talousteoriaa, jonka mukaan riski ja tuoton taso pienevät rahastojen markkina-arvojen kasvaessa. Tuoton pysyvyys pienenee rahaston markkina-arvon kasvaessa. Kuitenkin hypoteettiset rahastot, jotka on hajautettu aikaisempiin menestyjiin keskeiset sijoittajien rajoitteet huomioiden, menestyvät riskikorjatusti. Kolmannessa artikkelissa tutkitaan hedge-rahastojen kykyä lisätä riskikorjatun tuoton tasoa velkavivun avulla. Velkavivun käyttö kasvattaa sijoitusstrategian tuoton ja riskin tasoa alhaisemman velkatason osuuslajeihin verrattuna. Päätuloksena havaitaan, että tyypillinen sijoitusstrategian korkean velkatason osuuslajin tuoton taso on merkittävästi alhaisempi matalan velkatason osuuslajiin nähden kun molempien osuuslajien tuottoaikasarjat ovat asetettu samalle tasolle. Talousteoriaa ennustaa, että sijoittajien rajoitteet käyttää velkavipua ja velkavivun käyttöön liittyvät kustannukset heijastuvat salkun tuoton tasoon negatiivisesti.