Abstract The present study focuses on the semantics of Finnish emotion words (e.g. joy, anger). My aim has been to investigate and describe what kinds of linguistic-semantic interpretations arise from an emotions vocabulary compiled using a questionnaire as a research instrument. Moreover, I was interested in finding out what kinds of emotions the Finns identify. The data used for the study consisted of the written responses of a hundred Finns of various ages to a questionnaire item, which asked them to name various emotions. Besides the two objectives above, male and female conceptual frameworks for emotions were compared in the study, as well as those of different age groups. Both a qualitative and a quantitative analysis of the data, which consists of 2020 responses, were carried out. The view of language adopted for this study draws from the basic notions of cognitive linguistics. I applied Anna Wierzbicka's ideas to the semantic grouping of emotion words. Moreover, the explanations given for the 51 most commonly used emotion words were based on Wierzbicka's idea of a natural semantic meta-language. I also used for the word descriptions the information provided by the Kielipankki newspaper corpus on the use of emotion words. The semantic contents of emotion words were explained as prototypical scenarios using the following semantic primitives: I, PERSON/SOMEONE, SOMETHING, THIS, OTHER, GOOD, BAD, THINK, KNOW, WANT, FEEL, CAN, DO, HAPPEN, THERE IS, WHEN, NOW, BEFORE, AFTER, A LONG TIME, A SHORT TIME, FOR SOME TIME, SOMETIMES, MIND, BODY, NEAR, INSIDE, NOT, TRUE, MAYBE, CAN, WOULD 'cond.', BECAUSE, IF, VERY, LIKE, MORE, SOME. The following semantic main categories were defined for emotion words: "Something good happened or will happen", "Something bad happened or will happen", "I want", "I don't want", "I think something about myself", "I think something about others", "I know / don't know". I investigated the status and significance of emotion words for the speakers of Finnish by using a cognitive significance index. The index has been developed by Urmas Sutrop particularly for the analysis of listing tasks. The cognitively most important emotion words for Finns were found to be: viha, ilo, rakkaus, suru, pelko, onnellisuus, kateus, ahdistus, väsymys, masennus, tuska, ihastus, tyytyväisyys, inho, jännitys, pettymys, kaipaus, rauhallisuus, ikävä, and toivo. According to this study, the emotions with the highest frequency of expression in the Finnish language are hatred, joy, love and sorrow. Women were found to have more words for emotions (23.0) than men (17.6). The emotion vocabulary includes more negative words (53%) than positive ones (43%). The findings of this study suggest that the Finns think more often good of other people than bad, and more often bad of themselves than good. / Tiivistelmä Tutkimukseni aiheena on suomen kielen tunteiden (esim. ilo, viha) semantiikka. Tavoitteenani on ollut tutkia ja kuvata, millainen lingvistinen semanttinen tulkinta tutkimukseni kyselyllä koostetusta tunnesanastosta muodostuu ja millaisia tunteita suomalaiset mieltävät olevan olemassa. Tutkimukseni perusaineiston muodostivat sadan eri-ikäisen suomalaisen kirjalliset vastaukset tehtävään, jossa he saivat vapaasti luetella tunteiden nimityksiä. Lisäksi olen vertaillut miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien tunnekäsitteistyksiä. Tutkin saamaani 2 020 vastauksesta muodostunutta aineistoa sekä laadullisesti että määrällisesti. Työni kielinäkemys pohjautuu kognitiivisen kielentutkimuksen peruskäsityksiin. Sovelsin Anna Wierzbickan näkemyksiä tunnesanojen merkityksenmukaisessa ryhmittelyssä ja ajatusta luonnollisesta semanttisesta metakielestä 51 tyypillisimmän tunnesanan selittämisessä. Hyödynsin kuvauksissani myös Kielipankin lehtikorpusten antamaan tietoa tunnesanojen käytöstä. Selitin tunnesanojen merkityssisällöt prototyyppisinä skenaariona seuraavien semanttisten primitiivien avulla: MINÄ/ITSE, IHMINEN/HÄN/JOKU, ASIA/JOKIN, TÄMÄ, MUU/TOINEN, HYVÄ, PAHA/HUONO, AJATELLA, TIETÄÄ, HALUTA, TUNTEA, VOIDA, TEHDÄ, TAPAHTUA, OLLA / OLLA OLEMASSA, KUN, NYT, ENNEN, JÄLKEEN, KAUAN AIKAA, VÄHÄN AIKAA, JONKIN AIKAA, JOSKUS, MIELI, RUUMIS, LÄHELLÄ, SISÄLLÄ, EI/KIELTO, TOTTA, EHKÄ, SAATTAA, -ISI-, KOSKA/VUOKSI, JOS, HYVIN, KALTAISUUS, ENEMMÄN/LISÄÄ, VÄHÄN. Varsinaisista tunnesanoista hahmotin seuraavat päämerkitysryhmät: "Jotakin hyvää tapahtui tai tapahtuu", "Jotakin pahaa tapahtui tai tapahtuu", "Haluan", "En halua", "Ajattelen itsestäni jotain", "Ajattelen toisista jotain", "Tiedän / en tiedä". Selvitin aineistoni tunnesanojen asemaa ja tärkeyttä kielenpuhujien mielessä kognitiivisen tärkeyden indeksin avulla. Indeksin on kehitellyt Urmas Sutrop nimenomaan luettelointitehtävien analysointia varten. Suomalaisille kognitiivisesti tärkeimmiksi tunnesanoiksi osoittautuivat viha, ilo, rakkaus, suru, pelko, onnellisuus, kateus, ahdistus, väsymys, masennus, tuska, ihastus, tyytyväisyys, inho, jännitys, pettymys, kaipaus, rauhallisuus, ikävä, toivo. Tutkimukseni mukaan suomen kielen perustunteita ovat viha, ilo, rakkaus ja suru. Naisilla on runsaammin sanoja (23,0) tunteille kuin miehillä (17,6). Tunnesanastossa on enemmän negatiivisia (53 %) kuin positiivisia (43 %) sanoja. Tutkimukseni perusteella suomalaiset muun muassa ajattelevat toisista ihmistä enemmän hyvää kuin huonoa ja itsestä enemmän huonoa kuin hyvää.