Abstract The current practice for information sharing with building information modelling (BIM) is distributed data sharing based on conversions. Conversions are problematic due to data loss, redundancy, and conflicting information. The hypotheses of this research were that i) a conversion-free data exchange is a feasible approach for BIM, ii) benefits can be achieved with a conversion-free information sharing, and iii) no impediment in principle exists for wider industrial use. The use of a single data schema by all applications is a requisite for a conversion-free data collaboration. For enabling the free evolution of the data content, a version free data schema is necessary. A model arrangement implementing partial models is needed for the growing size of models. A single shared model approach eliminates data conflicts and duplicates. For the best availability, the location for the shared model should be on a cloud service. Accessing the cloud model only through a web service, which encapsulates all model handling functionality, will ensure data integration and validity. The validity of IT solutions can only be confirmed with real software. For testing the conversion-free BIM method, a software development kit (SDK) with required functionality was programmed. Three applications and a cloud service for handling the shared model were developed with the help of SDK. In the experiments, Leonardo application was used for modelling walls, 3DTrussme for trusses, and Viewer for viewing the model. All applications were using the same shared model on the cloud. In the experimental test, the information exchange occurred without conversions, and all the data were saved only once on the cloud database. Without conversions, less conflicts and redundancies occurred, which lead to better data integrity and integration. Using SDK, there was no technical barrier for applications to join the single shared model ecosystem, but a drawback was that existing BIM programs are not compatible without remarkable changes. The performance was acceptable in the test run, but in real use, the size of the model and the number of applications and users will be much larger. However, a conversion-free single shared model approach can be a possible trend to the next generation BIM as well as a potential alternative for current data sharing methods using distributed files, conversions, and linked data. / Tiivistelmä Rakentamisen tietomallinnuksen (BIM) nykyisenä tiedonjakamisen käytäntönä on hajautettu tietojärjestelmä, joka perustuu konversioihin. Konversiot ovat ongelmallisia tiedon häviämisen, ristiriitojen ja päällekkäisyyksien vuoksi. Tämän tutkimuksen hypoteesit olivat: i) konversiovapaa tiedonjakaminen on mahdollista, ii) etuja on saavutettavissa ilman konversioita tapahtuvassa tiedonsiirrossa ja iii) laajemmalle teolliselle käytölle ei ole periaatteellisia esteitä. Konversiovapaa tiedon jakaminen edellyttää yhden dataformaatin käyttöä. Alati kasvavien tietomallien koko vaatii tiedon järjestämismenetelmän, joko mahdollistaa osamallit. Datan ristiriidat ja päällekkäisyydet voidaan estää yhden jaetun mallin menetelmällä. Informaatio on parhaiten kaikkien osapuolien saatavilla, kun jaettu malli sijoitetaan pilvipalveluun. Kun tietomallia käsitellään vain web-palvelun rajapintafunktioilla, tiedon eheys ja kelpoisuus säilyvät. Tietoteknisten ratkaisujen kelpoisuus voidaan viime kädessä osoittaa vain toimivilla ohjelmistoilla. Konversiovapaan menetelmän testausta varten kehitettiin vaadittavat ominaisuudet sisältävä ohjelmistokehityspaketti (SDK), joka on edellytys sovellusten yhteensopivuudelle. Kolme sovellusta eli 3DTrussme, Leonardo ja Viewer ohjelmoitiin SDK:n avulla. Ohjelmointirajapinta sisälsi tarvittavat toiminnallisuudet tiedonjakamiseen, ja se toteutettiin pilvipalveluna. Testiajossa Leonardo-sovelluksella mallinnettiin seinät, 3DTrussmellä suunniteltiin naulalevyristikot ja Viewer-sovelluksella tarkasteltiin mallia. Kaikki kolme sovellusta käyttivät samaa jaettua mallia pilvipalvelussa. Suoritetussa testissä kaikki informaatio jaettiin ilman konversioita ja tallennettiin vain kerran. Ilman konversioita ja päällekkäisyyksiä saavutettiin parempi datan eheys ja integraatio. SDK:n avulla uudet sovellukset pystyivät liittymään yhden jaetun mallin ekosysteemiin ilman teknisiä esteitä. Toisaalta, ilman merkittäviä muutoksia nykyiset BIM sovellukset eivät ole yhteensopivia. Testiajossa suorituskyky oli hyväksyttävä, mutta todellisuudessa mallien koko sekä sovellusten ja käyttäjien lukumäärä ovat paljon suurempia. Tutkimus osoitti, että konversiovapaa yhden jaetun mallin menetelmä voi olla seuraava BIM-kehityssuunta ja vaihtoehto nykyisille tiedonsiirtoratkaisuille, jotka käyttävät erillisiä tiedostoja, konversioita ja linkkejä.

Abstract Animals need information about local conditions to make optimal fitness-enhancing decisions such as where to breed. Information can be acquired by personal sampling of the environment, but it can also be acquired from other individuals. The latter is termed social information use. Social information use has gained a lot of attention in modern ecology because it affects principal ecological phenomena such as animal distribution and resource use. Social information use is not restricted to obviously cognitive mammals and birds but is also found in e.g. reptiles, fish and insects. Social information use studies have thus far been concentrated on situations with one social information user and one (often the same) source species. The community-wide consequences of social information use have almost exclusively been considered in theoretical studies. In this thesis, I studied empirically social information use in the nest site selection within and between species in a cavity-nesting bird community consisting of the collared flycatcher (Ficedula albicollis), the great tit (Parus major) and the blue tit (P. caeruleus). I studied social information use on two time scales: social information gathered just before a breeding attempt, and social information gathered already during the previous breeding season for the following year’s breeding attempt. I used experiments in which different white geometric symbols represented nest site choices of earlier settled tutors and empty nest boxes, and I observed the symbol choices of later-breeding individuals. The symbol approach eradicates bias from innate and learned preferences enabling strong inference. My results demonstrate that collared flycatchers use social information from both con- and heterospecific tutors in different situations in a flexible manner. Hence, social information use seems to be context-dependent. Furthermore, I show that great tits avoid choosing nest site characteristics which were associated with either con- or heterospecifics nests the previous year and prefer symbols which depicted an empty nest box the previous year, probably to avoid nest ectoparasites. I also show that in great tits the male has greater influence on nest site selection than previously assumed even though the female builds the nest. My thesis deepens our understanding about the complexity of social information use and highlights its significance in future ecological research. / Tiivistelmä Eläimet tarvitsevat informaatiota paikallisista olosuhteista tehdäkseen edullisia päätöksiä esimerkiksi siitä, missä lisääntyä. Informaatiota voidaan hankkia tutkimalla ympäristöä itse, mutta sitä voidaan hankkia myös muilta yksilöiltä. Jälkimmäistä kutsutaan sosiaaliseksi informaatioksi. Eläinten sosiaalisen informaation käyttö on saavuttanut viime aikoina paljon huomiota ekologisessa tutkimuksessa, koska se vaikuttaa tärkeisiin ekologisiin ilmiöihin, kuten eläinten levinneisyyteen ja resurssien käyttöön. Sosiaalinen informaation käyttö ei rajoitu vain nisäkkäisiin ja lintuihin, vaan sitä on havaittu myös esimerkiksi matelijoilla, kaloilla ja hyönteisillä. Sosiaalisen informaation käyttöä on tutkittu lähes yksinomaan lajien sisällä tai käyttäen ainoastaan yhtä sosiaalisen informaation lähdelajia. Yhteisötason vaikutuksia on pohdittu miltei pelkästään teoreettisissa tutkimuksissa. Tässä väitöskirjatyössä tutkin kokeellisesti sosiaalisen informaation käyttöä pesäpaikan valinnassa lajin sisällä ja lajien välillä kolopesivien lintujen yhteisössä sepelsiepolla (Ficedula albicollis), talitiaisella (Parus major) ja sinitiaisella (P. caeruleus). Otin tutkimuksissani huomioon kaksi aikatasoa: tutkin juuri ennen pesimisyritystä kerätyn sekä jo edellisen lisääntymiskauden aikana seuraavan vuoden pesintää varten hankitun sosiaalisen informaation käyttöä. Kokeissani käytin linnunpönttöihin kiinnitettyjä erilaisia valkoisia geometrisia symboleita, jotka edustivat aiemmin pesinnän aloittaneiden lintujen eli tuutoreiden pesäpaikanvalintoja. Seurasin tämän jälkeen myöhemmin pesimään saapuvien parien symbolivalintoja. Tulosteni perusteella sepelsiepot hankkivat sosiaalista informaatiota sekä lajitovereiltaan että tiaisilta joustavasti eri tilanteissa. Lisäksi osoitan, että talitiaiset välttävät valitsemasta pesäpaikkoja, jotka olivat asuttuina edellisenä vuonna, ja suosivat sellaisia pesäpaikkoja, joissa ei pesitty edellisenä vuonna - todennäköisesti välttääkseen kirppuja ja muita pesäloisia. Osoitan myös, että talitiaiskoirailla on suurempi vaikutus pesäpaikan valintaan kuin aikaisemmin on oletettu, vaikka naaraat rakentavat pesän. Väitöskirjatyöni syventää käsitystämme sosiaalisen informaation käytön monitahoisuudesta eläinkunnassa ja korostaa sen merkitystä ekologisessa tutkimuksessa.