Abstract Social information use is a widespread phenomenon across the animal kingdom and it affects various important aspects of animal behaviour. Animals observe and copy the behaviour of conspecifics and other species on the same trophic level in their own decision-making, e.g., in habitat or mate choice. Copying is adaptive only when it is selective. Thus, it would be important to understand when and which individuals should copy others, and which individuals they choose to copy and what are the consequences of social information use. In this thesis, I experimentally study these questions in wild animals living in natural conditions. By simulating arbitrary preference of great tits (Parus major), I demonstrated that the portrayed fitness does not affect the nest site choices of conspecifics, but the tit pairs with an old male prefer the nest site choices of good and poor conspecifics. Social information use among tits appears to be age- and sex-dependent. Pied flycatchers (Ficedula hypoleuca), however, selectively copy or reject a novel nest site feature preference (symbol attached to the nest box) of great tits experimentally manipulated to exhibit high or low fitness (clutch size), respectively. By offering pied flycatchers choice in nest boxes with alternative contents, I showed that nest take-overs of flycatchers are not a form of social information use, but seem to result from the reduced building effort required. Furthermore, by conducting a decoy and playback experiment, I showed that great tits covered eggs more efficiently in the presence of pied flycatchers. One function of egg covering behaviour seems to be a counter-adaptation to reduce information parasitism by pied flycatchers. My results demonstrate that the social transmission of behaviours across species can be highly selective in response to observed fitness, plausibly making the phenomenon adaptive. In contrast with the current theory of species coexistence, overlap between realized niches of species could dynamically increase or decrease, depending on the observed success of surrounding individuals. The social information revealed by success and behaviour of animals is a resource that can be used or concealed. It is a new kind of evolutionary and ecological factor which may affect the formation of ecosystems and species coevolution. / Tiivistelmä Sosiaalinen informaationkäyttö on yleinen ilmiö eläinkunnassa, ja sitä tavataan aina hyönteisistä valaisiin. Yksilöt tarkkailevat ja kopioivat sekä lajitovereiden että toisen ekologialtaan samankaltaisen lajin yksilöiden käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa, kuten pesäpaikan tai parittelukumppanin valinnassa. Sosiaalinen informaationkäyttö on adaptiivista ainoastaan ollessaan valikoivaa. Siksi on tärkeää selvittää kenen, koska ja ketä kannattaa kopioida, ja mitä ekologisia ja evolutiivisia seurauksia siitä koituu informaation lähteelle ja käyttäjälle. Väitöskirjassani tutkin kokeellisesti informaation hankkijan (kirjosieppo Ficedula hypoleuca) valikoivaa kopioimista ja siitä mahdollisesti johtuvaa informaation lähteen (talitiainen Parus major) vasta-adaptaatiota luonnonoloissa. Symbolikokeilla selvitin, että talitiaisten lajinsisäinen kopiointi on iästä ja sukupuolesta riippuvaa, mutta informaationlähteen havaittu kelpoisuus ei vaikuta kopioinnin todennäköisyyteen. Kirjosiepot puolestaan kopioivat valikoivasti keinotekoisesti luotuja tiaisten mieltymyksiä pesäpönttöön kiinnitettyjä symboleja kohtaan, riippuen tiaisten havaitusta manipuloidusta kelpoisuudesta (munamäärästä pesässä). Siepot kopioivat tiaisia, joiden pesässä on paljon munia (13 munaa), ja rejektoivat tiaisia (valitsevat vaihtoehtoisen symbolin), joilla munia on vähän (5 munaa). Tarjoamalla kirjosiepoille vaihtoehtoisia pesäpönttöjä osoitin, että sieppojen luontainen mieltymys vallata ja rakentaa pesänsä toisten pesien päälle ei ole sosiaalisen informaationkäytön muoto, vaan se näyttää olevan pesänrakennuksen kustannusten minimointia. Playback-kokeilla osoitin, että talitiaisten munienpeittelykäyttäytymisellä on useita funktioita. Se on vasta-adaptaatio kirjosiepon informaatioloisintaa vastaan ja toimii mahdollisesti suojana kylmää vastaan. Väitöskirjani tulokset osoittavat, että eläinten käyttäytymisen paljastama sosiaalinen informaatio on resurssi, jota voidaan hyödyntää tai salata. Se on myös uudenlainen ekologinen ja evolutiivinen tekijä, joka vaikuttaa eliöyhteisöjen muodostumiseen ja lajien koevoluutioon. Lajienvälinen valikoiva sosiaalinen informaationkäyttö -hypoteesi haastaa nykyisen koevoluutioteorian. Se ennustaa, että informaatiota hyödyntävän lajin ja informaationlähteen ominaisuudet voivat joko samankaltaistua tai erilaistua, informaationlähteen havaittavasta menestyksestä riippuen.

Abstract Animals need information about local conditions to make optimal fitness-enhancing decisions such as where to breed. Information can be acquired by personal sampling of the environment, but it can also be acquired from other individuals. The latter is termed social information use. Social information use has gained a lot of attention in modern ecology because it affects principal ecological phenomena such as animal distribution and resource use. Social information use is not restricted to obviously cognitive mammals and birds but is also found in e.g. reptiles, fish and insects. Social information use studies have thus far been concentrated on situations with one social information user and one (often the same) source species. The community-wide consequences of social information use have almost exclusively been considered in theoretical studies. In this thesis, I studied empirically social information use in the nest site selection within and between species in a cavity-nesting bird community consisting of the collared flycatcher (Ficedula albicollis), the great tit (Parus major) and the blue tit (P. caeruleus). I studied social information use on two time scales: social information gathered just before a breeding attempt, and social information gathered already during the previous breeding season for the following year’s breeding attempt. I used experiments in which different white geometric symbols represented nest site choices of earlier settled tutors and empty nest boxes, and I observed the symbol choices of later-breeding individuals. The symbol approach eradicates bias from innate and learned preferences enabling strong inference. My results demonstrate that collared flycatchers use social information from both con- and heterospecific tutors in different situations in a flexible manner. Hence, social information use seems to be context-dependent. Furthermore, I show that great tits avoid choosing nest site characteristics which were associated with either con- or heterospecifics nests the previous year and prefer symbols which depicted an empty nest box the previous year, probably to avoid nest ectoparasites. I also show that in great tits the male has greater influence on nest site selection than previously assumed even though the female builds the nest. My thesis deepens our understanding about the complexity of social information use and highlights its significance in future ecological research. / Tiivistelmä Eläimet tarvitsevat informaatiota paikallisista olosuhteista tehdäkseen edullisia päätöksiä esimerkiksi siitä, missä lisääntyä. Informaatiota voidaan hankkia tutkimalla ympäristöä itse, mutta sitä voidaan hankkia myös muilta yksilöiltä. Jälkimmäistä kutsutaan sosiaaliseksi informaatioksi. Eläinten sosiaalisen informaation käyttö on saavuttanut viime aikoina paljon huomiota ekologisessa tutkimuksessa, koska se vaikuttaa tärkeisiin ekologisiin ilmiöihin, kuten eläinten levinneisyyteen ja resurssien käyttöön. Sosiaalinen informaation käyttö ei rajoitu vain nisäkkäisiin ja lintuihin, vaan sitä on havaittu myös esimerkiksi matelijoilla, kaloilla ja hyönteisillä. Sosiaalisen informaation käyttöä on tutkittu lähes yksinomaan lajien sisällä tai käyttäen ainoastaan yhtä sosiaalisen informaation lähdelajia. Yhteisötason vaikutuksia on pohdittu miltei pelkästään teoreettisissa tutkimuksissa. Tässä väitöskirjatyössä tutkin kokeellisesti sosiaalisen informaation käyttöä pesäpaikan valinnassa lajin sisällä ja lajien välillä kolopesivien lintujen yhteisössä sepelsiepolla (Ficedula albicollis), talitiaisella (Parus major) ja sinitiaisella (P. caeruleus). Otin tutkimuksissani huomioon kaksi aikatasoa: tutkin juuri ennen pesimisyritystä kerätyn sekä jo edellisen lisääntymiskauden aikana seuraavan vuoden pesintää varten hankitun sosiaalisen informaation käyttöä. Kokeissani käytin linnunpönttöihin kiinnitettyjä erilaisia valkoisia geometrisia symboleita, jotka edustivat aiemmin pesinnän aloittaneiden lintujen eli tuutoreiden pesäpaikanvalintoja. Seurasin tämän jälkeen myöhemmin pesimään saapuvien parien symbolivalintoja. Tulosteni perusteella sepelsiepot hankkivat sosiaalista informaatiota sekä lajitovereiltaan että tiaisilta joustavasti eri tilanteissa. Lisäksi osoitan, että talitiaiset välttävät valitsemasta pesäpaikkoja, jotka olivat asuttuina edellisenä vuonna, ja suosivat sellaisia pesäpaikkoja, joissa ei pesitty edellisenä vuonna - todennäköisesti välttääkseen kirppuja ja muita pesäloisia. Osoitan myös, että talitiaiskoirailla on suurempi vaikutus pesäpaikan valintaan kuin aikaisemmin on oletettu, vaikka naaraat rakentavat pesän. Väitöskirjatyöni syventää käsitystämme sosiaalisen informaation käytön monitahoisuudesta eläinkunnassa ja korostaa sen merkitystä ekologisessa tutkimuksessa.