Abstract The theme of this doctoral thesis is the relationship between gender, language, and cognition. The research object are Swedish suffix derived feminine nouns (feminine derivations) and their Finnish and German equivalents. The focus lies on their semantic and conceptual structures. The main material source constitutes of unilingual Swedish, Finnish, and German dictionaries. I this study the meaning descriptions of the feminine derivations are regarded as semantic structures which are called omskrivnings. An omskrivning expresses the meaning of a word by “re-writing” it with other words. The theoretical frame of reference is cognitive linguistics that is combined with gender studies. Linguistic structures reflect conceptual structures and symbolize a certain perspective to the phenomenon they refer to (here: gender). This is called conceptualization. The starting point of this study is that meanings (semantic structures) and concepts behind them (conceptual structures) constitute of components that stand in certain relationships to each other. The components in the conceptual structure are called schemes. Four different patterns of omskrivning can be found in unilingual dictionaries. These patterns represent four types of semantic and conceptual structures and thus four ways to conceptualize gender: as a primary, secondary, overlapping, or relational scheme. In this study the conceptualizations are also related to the external reality. The relationship between the conceptualizations and the external reality is studied in terms of how and if Swedish, Finnish and German feminine derivations are used in communication. The use of feminine derivation varies in different languages. Every one of the four semantic and conceptual types has its own characteristic conceptualization that implies whether feminine suffixation is facultative or obligatory – i.e. if it’s possible to choose between a feminine derivation and a corresponding masculine or gender neutral word. Alongside conceptualization the facultativity and obligation are also influenced by the external reality. The external reality constitutes of three factors concerning each language: language typology, strategy for equal language, and gender culture. They can possibly explain why there are differences and similarities in the use of feminine derivations between Swedish, Finnish, and German. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjan aiheena on sukupuolen, kielen ja kognition välinen suhde. Tutkimuskohteena ovat ruotsalaiset suffiksijohdetut feminiiniset henkilönimikkeet (feminiinijohdokset) ja niiden suomalaiset ja saksalaiset ekvivalentit. Tarkoitus on tutkia sanojen semanttisia ja käsitteellisiä rakenteita. Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat yksikieliset ruotsalaiset, suomalaiset ja saksalaiset sanakirjat. Tutkimuksessa feminiinijohdosten sanakirjamääritelmät katsotaan semanttisiksi rakenteiksi, joista käytetään nimitystä omskrivning. Omskrivning ilmaisee sanan merkityssisällön ”uudelleenkirjoittamalla” sen toisia sanoja käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen kielitiede yhdistettynä sukupuolentutkimuksen näkökulmaan. Kielen rakenteet heijastavat käsitteellisiä rakenteita ja symboloivat tiettyä näkökulmaa siihen ilmiöön, johon ne viittaavat (tässä: sukupuoli). Tätä kutsutaan käsitteistykseksi. Tutkimuksen lähtökohtana on se, että sekä merkitykset (semanttiset rakenteet) että käsitteet niiden takana (käsitteelliset rakenteet) koostuvat komponenteista, joiden välillä on erilaisia suhteita. Käsitteellisen rakenteen komponentteja kutsutaan skeemoiksi. Yksikielisissä sanakirjoissa esiintyy neljä omskrivning-mallia. Omskrivning-mallit edustavat neljää semanttisen ja käsitteellisen rakenteen tyyppiä ja siten neljää erilaista tapaa käsitteistää sukupuoli: primäärinä, sekundäärisenä, limittäisenä tai suhteellisena skeemana. Tutkimuksessa käsitteistykset liitetään myös ulkoiseen todellisuuteen. Suhdetta käsitteistysten ja ulkoisen todellisuuden välillä tarkastellaan sen avulla, miten ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia feminiinijohdoksia käytetään kommunikaatiossa. Feminiinijohdosten käyttö vaihtelee eri kielissä. Jokaisella neljällä semanttisella ja käsitteellisellä tyypillä on oma tunnusomainen käsitteistyksensä, joka implikoi, onko feminiinisuffiksaatio valinnainen vai pakollinen, ts. onko mahdollista valita feminiinijohdoksen ja vastaavan maskuliinisen tai sukupuolineutraalin sanan välillä. Käsitteistyksen ohella valinnaisuuteen ja pakollisuuteen vaikuttaa myös ulkoinen todellisuus. Ulkoinen todellisuus koostuu kolmesta tekijästä jokaisen kielen kohdalla: kielityyppi, tasa-arvoisen kielenkäytön strategiat ja sukupuolikulttuuri. Näiden avulla voidaan selittää miksi feminiinijohdosten käytössä on eroja ja yhtäläisyyksiä ruotsin, suomen ja saksan välillä. / Abstrakt Temat i denna doktorsavhandling är förhållandet mellan kön, språk och kognition. Undersökningsobjektet är svenska suffixavledda feminina personbeteckningar (femininavledningar) och deras finska och tyska ekvivalenter. Syftet är att studera beteckningarnas semantiska och begreppsliga strukturer. De viktigaste materialkällorna utgörs av svenska, finska och tyska enspråkiga ordböcker. I denna undersökning tolkas femininavledningarnas betydelsebeskrivningar som semantiska strukturer vilka kallas omskrivningar. En omskrivning uttrycker ordets betydelseinnehåll genom att ”skriva om” det med andra ord. Den teoretiska referensramen utgörs av kognitiv lingvistik som kombineras med en genusvetenskaplig synvinkel. Språkets strukturer avspeglar begreppsliga strukturer och symboliserar ett visst perspektiv på den företeelse som de syftar på (här: kön). Detta kallas konceptualisering. Undersökningen utgår från att både betydelser (semantiska strukturer) och begrepp bakom dem (begreppsliga strukturer) består av komponenter och att komponenterna står i vissa förhållanden till varandra. Komponenterna i den begreppsliga strukturen kallas scheman. I enspråkiga ordböcker förekommer fyra olika omskrivningsmönster. Omskrivningsmönstren representerar fyra semantiska och begreppsliga strukturer och därmed fyra sätt att konceptualisera könet: som primärt, sekundärt, överlappande eller relationellt schema. I denna undersökning relateras konceptualiseringarna även till den utomstående verkligheten. Förhållandet mellan konceptualiseringarna och den utomstående verkligheten beaktas inom ramen för hur och om svenska, finska och tyska femininavledningar används i språkbruket. Användningen av femininavledningar varierar i olika språk. Var och en av de fyra semantiska och begreppsliga typerna har sin kännetecknande konceptualisering som implicerar huruvida femininsuffixeringen är fakultativ eller obligatorisk, d.v.s. huruvida man kan välja mellan en femininavledning och en motsvarande maskulin eller könsneutral beteckning. Vid sidan av konceptualiseringen påverkas fakultativiteten och obligatoriet också av den utomstående verkligheten som utgörs av tre faktorer för varje språks del: språktyp, strategi för jämställt språk och könskultur. Med hjälp av dem är det möjligt att förklara varför det finns skillnader och likheter i användningen av femininavledningar mellan svenska, finska och tyska.