Thesis--Helsingin yliopisto. / Extra t.p., with thesis statement, inserted. Bibliography: p. [11]-15.

Thesis--Helsingin yliopisto. / Extra t.p., with thesis statement, inserted. Bibliography: p. [11]-15.

Thesis (doctoral)--Joensuun yliopisto, 2004. / Includes bibliographical references (p. 174-181) and indexes.

Thesis (doctoral)--Joensuun yliopisto, 2004. / Includes bibliographical references (p. 174-181) and indexes.

No description available.

Although an element of our quotidian existence the manner in which national identity is produced is one of the most contested problems in the contemporary social sciences. One method of examining the production of national identity is to study the mechanism through which such identities are constructed in discourse. This study considers the use of historical narratives in the construction of differing formulations of national identity in the Russian Republic of Karelia. Using the tools of critical discourse analysis this study surveys the production of varying historical narratives in the Republic of Karelia and the fashion in which such narratives contribute to producing or deconstructing competing conceptions of national identity. This thesis uses an analysis of both mass media discourse and interview data to provide a thorough illustration of the production of narratives of Karelian history on public and private levels and their use in engendering or refuting opposing notions of Karelian identity. It shall examine how various historical events and tendencies are incorporated into contrasting narratives of the historical development of the Karelian people and their Russian, Finnish and Vepsian counterparts and how such narratives are used to justify or invalidate current political and social realities. The relationship between such narratives of history and other aspects of identity production is investigated alongside the difficulties of ethnic Karelians in producing and promoting such narratives to sustain an image of Karelian national identity. It shall also demonstrate the manner in which Karelian identity can be positioned through the use of such historical narratives as closer to or more distant from Russian or Finnish national identity. The narration of a history of Karelia as an area and the manner in which this can be deployed to incorporate or distance the region from conceptions of Russian or Finno-Ugric identity is also made evident.

Abstract Water is a scarce resource, and therefore struggles for its governance exist and more can be expected in the future. Questions pertaining to the governance of nature and natural resources are very complex and demanding, because the varied interests of several actors must be considered in the problem-solving process. This study seeks to explain the multiplicity of the human-environment interaction in the Vuoksi River valley from 1800 to the present. The Vuoksi River runs 150 kilometres from Lake Saimaa (Finland) to Lake Ladoga (Russia). In this study, the Vuoksi is analysed as a field of political struggles, social construction and as a part of everyday practices. The picture of the Vuoksi is drawn from local and spatial contexts, from wider historical causes and effects and social processes. The Vuoksi is seen as a place where ecological, economical, socio-cultural and political aspects are entwined and they form a diverse entity. This study discusses the changes of the Vuoksi River, the causes of these changes and the altering values of the water. Further, it deals with the place of the Vuoksi River in people’s lives. The discussed changes have taken place in (1) the physical Vuoksi (2) the governance of the Vuoksi and (3) the significance of the Vuoksi. Physically, the Vuoksi as a currant has changed because of the construction of hydropower plants. The most dramatic changes in the governance of the Vuoksi took place when Finland ceded the area of Karelian Isthmus to the Soviet Union first after the Winter War 1940, and finally in 1944, after the Continuation War. The Vuoksi became a transnational resource of the Finland and the Soviet Union. The significance of the Vuoksi is strongly connected to the memories that the locals have from their everyday relationship with it. This study demonstrates that the long-term changes in both the governance and the physical river have had their effects on people’s relationship with the Vuoksi. However, these changes have not altered the fact that the Vuoksi is important for the local people. Multiple changes have added new layers of narratives, new meanings and new dimensions to the Vuoksi River. This study shows that today the Vuoksi is not only a physical place, but there is a Vuoksi that is built by many different, but parallel—and sometimes even conflicting—narratives. Out of these narratives, a hybrid of continuity and change is formed. / Tiivistelmä Vesi on rajallinen luonnonvara, jonka hallinnasta käydään ja tullaan tulevaisuudessa käymään kamppailuja. Ympäristön ja luonnonvarojen hallinnan kysymykset ovat nykypäivänä erittäin haasteellisia, sillä niitä ratkaistaessa on sovitettava yhteen useiden toimijoiden erisuuntaisia intressejä, arvoja ja näkemyksiä sekä toimittava yhtä aikaa ajallisesti ja alueellisesti useilla ulottuvuuksilla. Tutkimus selittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Vuoksen jokilaaksossa 1800-luvulta nykypäiviin. Saimaalta Laatokkaan 150 kilometriä virtaavaa Vuoksea tarkastellaan poliittisen hallinnan, sosiaalisen rakentumisen ja jokapäiväisen toiminnan kenttinä. Kuva Vuoksesta rakentuu paikallisesta ja tilanteellisesta kontekstista, laajemmista historiallisista syy- ja seuraussuhteista ja yhteiskunnallisista prosesseista. Vuoksi on paikka, jossa ekologiset, taloudelliset, sosiokulttuuriset ja poliittiset tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa monimuotoiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimus kuvaa Vuoksen muutosta, tähän muutokseen vaikuttaneita tekijöitä, veden muuttuvia merkityksiä sekä Vuoksen paikkaa ihmisten elämässä. Muutokset ovat kohdistuneet 1) fyysiseen Vuokseen, 2) Vuoksen hallintaan ja 3) Vuoksen merkityksiin. Fyysisesti Vuoksi on muuttunut voimatalousrakentamisen vaikutuksesta. Hallinnollisesti muutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea talvisodan jälkeisiin alueluovutuksiin, jolloin Vuoksesta alkaa rakentua kahden valtion välinen, ylirajainen resurssi. Vuoksen merkityksiin liittyvät vahvasti muistot, tunteet ja nostalgia. Tutkimus osoittaa, että Vuoksen edellä mainitut pitkän aikavälin muutokset ovat heijastuneet alueen asukkaiden Vuoksi-suhteeseen. Muutokset eivät kuitenkaan ole muuttaneet sitä tosiasiaa, että Vuoksi on alueen ihmisille merkittävä. Vuoksi on muuttunut paljon, mutta nämä muutokset ja menetykset ovat luoneet Vuokselle uusia kertomuksia, uusia ulottuvuuksia ja uusia merkityksiä. Vuoksi ei ole pelkästään fyysinen paikka, vaan tutkimuksessa esitettävän tulkinnan mukaan on olemassa Vuoksi, joka rakentuu monista rinnakkaisista, ajallisesti erilaisista ja samalla jopa ristiriitaisista kertomuksista. Näistä kertomuksista syntyy hybridi, jossa muutos ja jatkuvuus yhdistyvät.

Abstract In my research I look at sound structure variation and change in the Viena dialect of two Karelian villages Jyskyjärvi and Kalevala. I explore how the final syllable A-ending vowel combinations (iA, eA, UA and OA) and long vowels aa and ää are represented in modern Viena dialects and how vowel clusters have changed in pronunciation over a period of thirty years. I study the change in language in real-time: I compare recorded interviews made between 1967–1971 and 2001. Methodologically my research stems from the sociolinguistic research tradition as well as language contact research. The central question is how the closely related Finnish language has perhaps begun to affect the Viena Karelian language. Looking at linguistic changes, one aim is to test morphological and lexical diffusion theories and strive to advance said theories. As regards idiolectic variation, I explore how the language attitudes of the informants affect their language variation and how a social network and its structure can explain the differences in idiolectic variation. The results show that there is a significant amount of variation in Viena Karelian's final syllable A-ending vowel clusters. This may have been affected by the minority position and endangered status of the Karelian language as well as the great changes in the society. Variation and linguistic change is affected by, among other things, morphological factors, frequency of lexemes, and the attempt at symmetry of the vowel clusters. In certain vowel clusters the typical variant of Viena dialects has become more common. However, in certain vowel clusters, a contact-initiated variant has increased in popularity. The data also show changes, which seem to have been affected by reasons external to the language (language contact) and reasons internal to the language (emergent systemic change). In this study, the testing of the diffusion theories shows that contact-initiated variants are becoming more common often in the order of an inverted morphotactic hierarchy and more easily taking hold of broad-frequency form groups. Contrary to my expectations, changes spreading from below have not in my data always progressed in the order of morphotactic hierarchy. The progression of language change may be mixed up by the transformation in the nature of the language change. The changes in the lexicon, on the other hand, have primarily progressed according to the hypothesis that changes spreading from below first affect the most frequently used vocabulary and changes spreading from above first affect the less used part of the vocabulary. The results of individual differences in variation show that the wide spread use of certain variants can be explained by the structure of the social network and the network members' influence on each other. However, social networks alone cannot be used to explain language change. Instead, the results of the study show that attitudes towards language and a person's ethnic loyalty affect the language choices made. Contact-induced shifts are generally more frequent in those informants' language to whom Finnish is a more enticing prestige language than Karelian. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani kahdessa karjalaiskylässä, Jyskyjärvellä ja Kalevalassa, puhuttavan vienalaismurteen äännerakenteen variaatiota ja muuttumista. Selvitän, miten jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät (iA, eA, UA ja OA) sekä kaksoisvokaalit aa ja ää edustuvat nykyvienalaismurteissa ja miten vokaalijonojen edustus on muuttunut 30 vuodessa. Kielen muuttumista tutkin reaaliajassa: vertailen toisiinsa 1970-luvun taitteessa ja 2000-luvun taitteessa tallennettujen haastattelujen kieltä. Lähtökohdiltaan työni liittyy sekä sosiolingvistiseen tutkimusperinteeseen että kielikontaktitutkimukseen. Keskeinen kysymys on, miten vienankarjalan läheinen sukukieli, suomi, vaikuttaa nykyvienankarjalaan. Kielenmuutosten seuraamisessa yksi tavoite on myös testata morfologisen ja leksikaalisen diffuusion teorioita sekä pyrkiä kehittämään mainittuja teorioita eteenpäin. Variaation idiolekteittaisen tarkastelun kohdalla selvitän, miten informanttien kieliasenteet vaikuttavat heidän kielelliseen variaatioonsa ja pystyvätkö sosiaalinen verkko ja sen rakenne selittämään variaation idiolekteittaisia eroja. Tulokset osoittavat, että variaatio vienankarjalan jälkitavujen A-loppuisissa vokaalijonoissa on erittäin runsasta. Tähän lienevät vaikuttaneet karjalan kielen vähemmistöasema ja uhanalaisuus sekä suuret yhteiskunnalliset muutokset. Variaatiota ja kielenmuutoksia ovat säädelleet muun muassa morfologiset tekijät, lekseemien taajuus sekä jälkitavujen vokaalijonojen pyrkimys symmetriaan. Eräissä vokaalijonoissa vienalaismurteiden tyypillisin variantti on alkanut yleistyä, ja eräissä vokaalijonoissa taas kontaktilähtöinen variantti on lisännyt suosiotaan. Aineistossani on havaittavissa myös muutoksia, joihin lienevät vaikuttaneet sekä kielenulkoiset syyt (kielikontakti) että kielensisäiset syyt (orastava systeeminmuutos). Tässä työssä diffuusioteorioiden testaaminen on osoittanut, että kontaktilähtöiset variantit yleistyvät kielessä usein käänteisessä morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä ja tarttuvat herkemmin suurtaajuisiin muotoryhmiin. Sitä vastoin alhaalta leviävät muutokset eivät ole aineistossani aina edenneet morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä, kuten olen olettanut. Muutoksen muotoryhmittäistä etenemistä saattaakin "sekoittaa" muutoksen luonteen muuttuminen. Lekseemeittäin muutokset ovat edenneet pääosin hypoteesini mukaisesti: alhaalta leviävät muutokset ovat tarttuneet ensin sanaston suurtaajuiseen osaan ja ylhäältä leviävät muutokset ensin sanaston pientaajuiseen osaan. Tulokset variaation yksilöllisistä eroista osoittavat, että eräiden varianttien taaja käyttö selittyy sosiaalisen verkon rakenteesta ja verkon jäsenten vaikutuksesta mutta sosiaaliset verkot yksinään eivät pysty kielen vaihtelua selittämään. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että kieliasenteet ja ihmisen etninen lojaalisuus vaikuttavat siihen, millaisia kielellisiä valintoja hän tekee. Kontaktilähtöiset innovaatiot ovat monin kohdin yleisempiä sellaisten informanttien kielessä, joille suomi on karjalaa vetovoimaisempi prestiisikieli.