Abstract The production and use of electrical and electronic equipment (EEE) have significantly increased during the last three decades due to technological innovations and new applications of EEE. Fast technological progress, EEE becoming a part of everyday life and rising incomes have led to the situation where EEE are more replaceable than ever causing the rapid growth of waste electrical and electronic equipment (WEEE). In order to reduce negative environmental and health impacts and to improve the recovery of valuable substances from WEEE, the European Union has implemented Directives related to EEE. In this thesis, the national implementation of the WEEE Directive and the development of the WEEE recovery infrastructure in Finland were studied. Furthermore, consumers’ awareness and perceptions toward the WEEE recovery system were assessed through a survey conducted in the Oulu region. Finally, the role of consumer behaviour in storing electronics at home and its impact on the realisation of the waste hierarchy were considered. Results indicate that the implementation of the WEEE Directive has succeeded in Finland. The legislative basis and functional WEEE recovery system with high collection and recovery rates have been enacted within a few years. The study revealed that consumers’ awareness of the importance and existence of WEEE recovery system is high among the residents in Oulu; however, the high storing rates of mobile phones indicate that the proximity and the convenience of the WEEE recovery system are inadequate to motivate the return of small WEEE. Analysing the lifespan of electronics indicates that stockpiling deprives the re-use potential of mobile phones and thus hinders waste prevention. Storage also delays the return of valuable substances for recycling and risks the realisation of the waste management hierarchy. It is concluded that education and awareness raising will continue to be a crucial element in the progress towards a more environmentally conscious WEEE recovery in Finland. / Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteiden) tuotanto ja käyttö ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana uusien teknologisten ratkaisujen ja sovellusten myötä. Nopea teknologinen kehitys, SE-laitteiden jokapäiväistyminen sekä elintason nousu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ne ovat helpommin vaihdettavissa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän seurauksena myös sähkö- ja elektroniikkaromun (SE-romu, SER) määrä on nopeassa kasvussa. Vähentääkseen SE-romun aiheuttamia haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä tehostaakseen hyödyllisten materiaalien talteenottoa SE-romusta Euroopan Unioni on ottanut käyttöön sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin liittyviä direktiivejä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu SER-direktiivin kansallista käyttöönottoa ja keräysverkoston kehittymistä Suomessa. Lisäksi kuluttajakäsitystä ja -tietoisuutta arvioitiin Oulun alueella toteutetulla kyselytutkimuksella. Työssä on arvioitu myös kuluttajien roolia käytöstä poistettujen SE-laitteiden kotivarastoinnissa ja sen vaikutuksia jätehierarkian toteutumiseen. Tulokset osoittavat, että kansallinen implementointi on onnistunut Suomessa; kansallinen lainsäädännöllinen perusta ja toimiva keräysjärjestelmä on saavutettu vain muutamassa vuodessa. Tutkimuksesta selviää, että kuluttajatietoisuus keräysjärjestelmän tärkeydestä ja sen olemassaolosta on hyvällä tasolla; matkapuhelinten korkea säilytysaste kotitalouksissa viittaa kuitenkin nykyisen järjestelmän riittämättömyyteen motivoida kuluttajia palauttamaan pientä SE-romua keräysjärjestelmään. SE-laitteiden elinkaaren vaikutusten tarkastelu osoittaa, että varastointi estää matkapuhelinten uudelleenkäyttöä ja estää jätteen synnyn ehkäisyä. Lisäksi se viivästyttää hyödyllisten materiaalien palautumista kierrätykseen vaarantaen myös jätehierarkian toteutumisen. Siksi koulutus ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeässä roolissa ympäristömyötäisemmän keräysjärjestelmän saavuttamiseksi Suomessa.

Abstract This study examines the formation of brand loyalty and disloyalty behaviours among consumers of short life-cycle technology products. Today, the life cycle of technology products have become shortened due to rapid pace of innovation leading to introduction of new and innovative products at shortened intervals. Such technological changes create a dynamic market, induce uncertainties among the consumers in the usage leading to stress and anxiety and development of coping strategies to deal with such situations. This study attempts at an understanding of the formation of brand loyalty and brand disloyalty behaviours from the consumer’s lived consumption experiences. The importance of loyalty and disloyalty have long been recognized in marketing, by academic and practitioners alike and assumes even more salience in today’s highly dynamic and competitive market environment. This study adopts the qualitative approach based on a constructivist and interpretive perspective using narrative strategy of inquiry through semi-structured and open-ended interviews to bring forth the experiences and meanings emanating from the consumption narratives. A theoretical framework was developed and employed to aid in the analysis of the empirical data. Based on the lines of the theoretical framework, three different phases of consumption, pre-adoption, adoption and post-adoption were examined which brought forth rich details of consumption experiences and outcomes during each consumption phase. This study interestingly finds consumers to be more brand loyal than disloyal. This supports a school of thought which endorses the existence of brand loyalty and contradicts another school of thought which profess the decline of brand loyalty. The study also reveals the factors which cause brand loyalty, brand disloyalty, divided brand loyalty and no brand loyalty tendencies in the context of short life-cycle technology products providing insights to both practitioners and academics. And more interestingly, this study finds short life-cycle products influencing the brand disloyalty and divided brand loyalty tendencies significantly, if not most significantly. This is important in view of today’s highly changed, dynamic and competitive marketplace and in the context of short life-cycle technology products. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan brändilojaaliuden ja -epälojaaliuden kehittymistä teknologiaintensiivisten kuluttajatuotteiden käyttäjien keskuudessa. Sellaisten tuotteiden käyttöikä on lyhentynyt uusien tuoteinnovaatioiden ja -ratkaisujen tullessa markkinoille yhä nopeammalla tahdilla. Teknologiamuutokset johtavat dynaamisiin markkinoihin ja samalla kuluttajien huoli ja pyrkimykset hoitaa tuotteiden valinta- ja käyttötilanteita kasvavat. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan brändilojaaliuden ja -epälojaaliuden muodostumiseen liittyviä tekijöitä. Se on yhä tärkeämpää paitsi tutkijoille, myös liiketoiminnan harjoittajille. Tutkimukseen otetaan konstruktiivinen mutta tulkitseva ote, perustuen kuluttajien kertomiin kokemuksiin, joita kerättiin sekä avoimilla että puoliavoimilla haastatteluilla. Hankittu narratiivinen tutkimusaineisto analysoitiin aiempien tutkimusten perusteella muodostetun teoreettisen viitekehyksen avulla niin, että tuotteen valinta, hankinta ja käyttö jaettiin kolmeen periaatteelliseen vaiheeseen. Ne ovat käyttöön omaksumista edeltävä, käytön omaksumisen ja käyttöön omaksumisen jälkeinen vaihe. Tutkimusaineistosta saatiin kehikon avulla analysoituna esille rikas tuotteen valintaan ja käyttöön liittyvä kulutuskokemusten joukko koskien brändilojaaliutta ja -epälojaaliutta. Tutkimuksen mielenkiintoinen tulos on, että kuluttajien brändilojaalius on suurempi kuin epälojaalius. Se vahvistaa näkemyksen, että brändilojaaliuden merkitys ei ole vähentynyt eikä etenkään loppunut. Tutkimuksesta tulee silti esiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat lojaaliuden ohella jakaantuneeseen lojaaliuteen tai lojaaliuden puuttumiseen lyhytikäisten kuluttajatuotteiden tapauksessa. Kaiken kaikkiaan tekijöiden jäsentäminen, näkyväksi tekeminen ja analysointi tarjoavat kiinnostavia näkemyksiä tutkijoille, liiketoiminnan harjoittajille ja muille tahoille. Erityisesti jakaantuneeseen lojaaliuteen ja epälojaaliuteen vaikuttavat tekijät ovat tärkeitä lyhytikäisille teknologiaintensiivisille kuluttajatuotteille, joiden markkinat ovat erittäin dynaamiset ja kilpaillut.