Abstract This dissertation looks into the meanings of the duodji, Sámi handicrafts. The study approaches duodji as an institution that regulates, defines, and produces the meanings of the duodji in different ways. The research material – Sámi Parliament Statements, Committee Memorandums, Craftsmen's Seminar Speeches, and Interviews with Duodji Entrepreneurs – are interpreted by means of discourse analysis. The theoretical framework is social constructivism, which is tangibly defined by the concepts of social norms and commercial branding. The research questions are how the duodji institution is built and how it produces the meanings of the duodji, and how the norms and brands of duodji work in this process. The aim is to find out the role of duodji as a mirror and interpreter of the Sámi society and to explore how the Sámi political and economic phenomena are reflected in the meanings of the Duodji. The research shows that in the 1970s a discursive shift was taking place in the duodji, whereby the duodji was incorporated into the Sámi ethnic politics and it became strongly institutionalized. As a consequence, the continuous meaning negotiations of the duodji are the core of the existence of the duodji institution. The formal duodji institution seeks to produce representative and meaningful duodji through, inter alia, duodji picture books and public statements concerning handicrafts. As a social institution, duodji is linked to social norms and their control. The control of norms is not so much the subject of duodji authenticity, but the power relations within the Sámi social interaction. The commercial duodji institution builds brands that utilise norms and norm control as well as representational duodji discourses. / Tiivistelmä Väitöskirjan aiheena on duodjin eli saamelaisen käsityön merkitykset. Tutkimuksessa duodjia lähestytään instituutiona, joka säätelee, määrittelee ja tuottaa duodjin merkityksiä eri tavoin. Tutkimusaineistoa eli saamelaiskäräjälausuntoja, komiteamietintöjä, käsityöntekijöiden seminaaripuheenvuoroja ja duodjiyrittäjien haastatteluja tulkitaan diskurssinalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jota konkretisoidaan sosiaalisen normin ja kaupallisen brändin käsitteillä. Tutkimuksessa kysytään, miten duodji-instituutio rakentuu, miten se tuottaa duodjin merkityksiä sekä miten duodjin normit ja brändit toimivat tässä prosessissa. Tavoitteena on selvittää duodjin roolia saamelaisen yhteiskunnan peilinä ja tulkkina sekä tutkia, miten saamelaisten poliittiset ja taloudelliset ilmiöt heijastuvat duodjin merkityksissä. Tutkimuksessa käy ilmi, että 1970-luvulla duodjin kohdalla tapahtui diskursiivinen käänne: duodji otettiin osaksi saamelaista etnopolitiikkaa ja se myös institutionalisoitui voimakkaasti. Käänteen seurauksena duodjista käydään jatkuvaa merkityskamppailua. Muodollinen duodji-instituutio pyrkii tuottamaan edustuksellista ja merkityksiltään yhtenäistä duodjia muun muassa duodjin kuvakirjojen ja käsityötä koskevien julkisten lausuntojen kautta. Sosiaalisena instituutiona duodji kytkeytyy sosiaalisiin normeihin ja niiden kontrollointiin. Normikontrolli ei niinkään kohdistu duodjin aitouteen, vaan valtasuhteisiin saamelaisten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kaupallinen duodji-instituutio rakentaa brändejä, jotka hyödyntävät normeja ja normikontrollia sekä edustuksellisen duodjin diskursseja. / Čoahkkáigeassu Nákkosgirjji fáddán leat duoji mearkkašumit. Dutkamuš lahkona duoji institušuvdnan, mii mudde, meroštallá ja buvttada duoji mearkkašumiid sierra vugiiguin. Dutkanmateriála nugo sámediggecealkámušat, kommišuvnnasmiehttamušat, duojáriid seminárasáhkavuorut ja duodjefitnodatdolliid jearahallamat dulkojuvvojit diskursaanalysa vugiiguin. Teorehtalaš refereansarápma lea sosiála konstruktionisma, man sosiála norpma ja gávppálaš brándda doahpagat konkretiserejit. Dutkamuš jearrá, mot duodji institušuvdnan šaddá ja mot dat buvttada duoji mearkkašumiid ja mot duoji norpmat ja bránddat doibmet dan proseassas. Ulbmilin lea čielggadit duoji rolla sámeservodaga speadjalin ja dulkan ja dutkat mot sápmelaččaid politihkalaš ja ekonomalaš ihtagat huksejit duoji mearkkašumiid. Dutkamušas boahtá ovdan ahte 1970-logus dáhpáhuvai duoji buohta diskursiiva nuppástus, goas duodji váldojuvvui sámi etnopolitihka oassin ja dat sakka gievrrui instituhttan. Dan dihte duodji-institušuvnna guovddážis leat leamašan geažos áigge ráđđádallamat duoji mearkkašumiin. Duodji formála institušuvdnan viggá buvttadit ebmos ja mearkkašumiid dáfus oktilaš duoji earret eará duodjegovvagirjjiid ja duodjái guoskevaš almmolaš cealkámušaid bokte. Duodji sosiála institušuvdnan laktása sosiála norpmaide ja daid kontrolleremii. Norbmakontrolla ii nuge čuoza duoji eaktivuhtii muhto sápmelaččaid váldegaskavuođaide vuorrováikkuhusas. Duodji gávppálaš institušuvdna hukse bránddaid, mat atnet ávkin norpmaid ja norbmakontrolla ja epmoš duoji diskurssaid.

Abstract This study examines the formation of brand loyalty and disloyalty behaviours among consumers of short life-cycle technology products. Today, the life cycle of technology products have become shortened due to rapid pace of innovation leading to introduction of new and innovative products at shortened intervals. Such technological changes create a dynamic market, induce uncertainties among the consumers in the usage leading to stress and anxiety and development of coping strategies to deal with such situations. This study attempts at an understanding of the formation of brand loyalty and brand disloyalty behaviours from the consumer’s lived consumption experiences. The importance of loyalty and disloyalty have long been recognized in marketing, by academic and practitioners alike and assumes even more salience in today’s highly dynamic and competitive market environment. This study adopts the qualitative approach based on a constructivist and interpretive perspective using narrative strategy of inquiry through semi-structured and open-ended interviews to bring forth the experiences and meanings emanating from the consumption narratives. A theoretical framework was developed and employed to aid in the analysis of the empirical data. Based on the lines of the theoretical framework, three different phases of consumption, pre-adoption, adoption and post-adoption were examined which brought forth rich details of consumption experiences and outcomes during each consumption phase. This study interestingly finds consumers to be more brand loyal than disloyal. This supports a school of thought which endorses the existence of brand loyalty and contradicts another school of thought which profess the decline of brand loyalty. The study also reveals the factors which cause brand loyalty, brand disloyalty, divided brand loyalty and no brand loyalty tendencies in the context of short life-cycle technology products providing insights to both practitioners and academics. And more interestingly, this study finds short life-cycle products influencing the brand disloyalty and divided brand loyalty tendencies significantly, if not most significantly. This is important in view of today’s highly changed, dynamic and competitive marketplace and in the context of short life-cycle technology products. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan brändilojaaliuden ja -epälojaaliuden kehittymistä teknologiaintensiivisten kuluttajatuotteiden käyttäjien keskuudessa. Sellaisten tuotteiden käyttöikä on lyhentynyt uusien tuoteinnovaatioiden ja -ratkaisujen tullessa markkinoille yhä nopeammalla tahdilla. Teknologiamuutokset johtavat dynaamisiin markkinoihin ja samalla kuluttajien huoli ja pyrkimykset hoitaa tuotteiden valinta- ja käyttötilanteita kasvavat. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan brändilojaaliuden ja -epälojaaliuden muodostumiseen liittyviä tekijöitä. Se on yhä tärkeämpää paitsi tutkijoille, myös liiketoiminnan harjoittajille. Tutkimukseen otetaan konstruktiivinen mutta tulkitseva ote, perustuen kuluttajien kertomiin kokemuksiin, joita kerättiin sekä avoimilla että puoliavoimilla haastatteluilla. Hankittu narratiivinen tutkimusaineisto analysoitiin aiempien tutkimusten perusteella muodostetun teoreettisen viitekehyksen avulla niin, että tuotteen valinta, hankinta ja käyttö jaettiin kolmeen periaatteelliseen vaiheeseen. Ne ovat käyttöön omaksumista edeltävä, käytön omaksumisen ja käyttöön omaksumisen jälkeinen vaihe. Tutkimusaineistosta saatiin kehikon avulla analysoituna esille rikas tuotteen valintaan ja käyttöön liittyvä kulutuskokemusten joukko koskien brändilojaaliutta ja -epälojaaliutta. Tutkimuksen mielenkiintoinen tulos on, että kuluttajien brändilojaalius on suurempi kuin epälojaalius. Se vahvistaa näkemyksen, että brändilojaaliuden merkitys ei ole vähentynyt eikä etenkään loppunut. Tutkimuksesta tulee silti esiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat lojaaliuden ohella jakaantuneeseen lojaaliuteen tai lojaaliuden puuttumiseen lyhytikäisten kuluttajatuotteiden tapauksessa. Kaiken kaikkiaan tekijöiden jäsentäminen, näkyväksi tekeminen ja analysointi tarjoavat kiinnostavia näkemyksiä tutkijoille, liiketoiminnan harjoittajille ja muille tahoille. Erityisesti jakaantuneeseen lojaaliuteen ja epälojaaliuteen vaikuttavat tekijät ovat tärkeitä lyhytikäisille teknologiaintensiivisille kuluttajatuotteille, joiden markkinat ovat erittäin dynaamiset ja kilpaillut.