Abstract This cross-sectional study analyzes the differences between the students at different stages of medical education by examining their general study orientation, their views on characteristics of a good physician and their ways of perceiving patient work. The research cohort (N= 424) was collected from the first-, third- and sixth-year medical students of the Faculties of Medicine in the Universities of Oulu and Turku in autumn 2005. The study consisted of three parts; 1) The Inventory of General Study Orientations, which was used to investigate the students’ general study orientation, 2) the students were asked to name five characteristics of a good physician and 3) they were asked to resolve a short written patient case. General study orientations were analyzed by confirmatory factor analysis. Characteristics of a good physician and the patient case assignment were analyzed by inductive content analysis. This study is part of longitudinal follow-up study on medical education Learning Medical Expertise (LeMex). The obtained findings showed differences in students’ general study orientation, in their dedication to studies as well as in their practical orientation between the different student groups. Dedication to studies decreased and the practical orientation increased as the students proceeded in their studies. Students at different stages of their studies differed on how they estimated the most important characteristics of a good physician, particularly those on patient care, medical know-how and professional ethics. The further the studies had advanced, characteristics on patient care issues became more and more important. As for complying with professional ethics, the result was the opposite. Complying with professional ethics was emphasized as the most important characteristic of a good physician in the beginning of the medical education but its importance decreased in the course of the studies. Medical know-how, as the most important characteristic, was stressed among the third year students. The results showed differences between the student groups in ways they perceived patient work, especially in how they imagined the functions and thoughts of a doctor during on-call appointments. As the studies advanced and the clinical know-how improved and was emphasized, the medical students' holistic view of a human being became narrower. At the same time, non-professional attitude towards the patient increased. Students’ deep-orientation to studying together with desire to develop and specialize predicts development to expertise. The results of this study can be utilized in developing the quality of medical education and teaching. / Tiivistelmä Tässä poikkileikkaustutkimuksessa tutkin sitä, miten eri vuosikurssien lääketieteen opiskelijat eroavat toisistaan. Tarkastelen opiskelijoiden opiskelun yleisorientaatioita, käsityksiä hyvän lääkärin ominaisuuksista ja sitä, miten he hahmottavat potilastyötä. Tutkimusaineisto (n = 424) kerättiin Oulun ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen vuosikurssin opiskelijoilta syksyllä 2005. Tutkimus koostui kolmesta osa-alueesta: 1) IGSO-mittarista (The Inventory of General Study Orientations), jolla tutkittiin opiskelun yleisorientaatiota, 2) hyvän lääkärin ominaisuuksien nimeämisestä ja 3) lyhyen kirjallisen potilastapauksen ratkaisemisesta. Opiskelun yleisorientaatiot analysoitiin konfirmatorisella faktorianalyysillä, hyvän lääkärin ominaisuudet ja potilastapaus analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimus on osa lääketieteen koulutuksen pitkän aikavälin seurantatutkimusta LeMEx (Learning Medical Expertise). Tutkimustulokset osoittivat, että tutkittujen vuosikurssien välillä on eroja opiskeluun omistautuneisuudessa ja käytännön orientaatiossa. Omistautuneisuus opintoihin vähenee ja käytäntöön orientoituminen lisääntyy mitä pidemmällä opiskelijat ovat opinnoissaan. Lääkärin tärkeimpinä pidetyissä ominaisuuksissa vuosikurssien välillä eroja on potilaan hoitamisessa, työn perustana olevassa tiedonhallinnassa ja ammattietiikan noudattamisessa. Potilaan hoitamiseen liittyviä ominaisuuksia pidettiin sitä tärkeämpänä, mitä pidemmälle opinnot etenevät. Ammattietiikan noudattamisen osalta tulos on päinvastainen. Se korostuu hyvän lääkärin tärkeimpänä pidettynä ominaisuutena koulutuksen alussa, mutta vähenee opintojen edetessä. Hyvän lääkärin tärkeimpänä ominaisuutena työn perustana oleva tiedonhallinta korostuu kolmannella vuosikurssilla. Potilastyön hahmottumisessa vuosikurssien välillä eroja ilmenee lääkärin toiminnassa ja ajatuksissa päivystysvastaanotolla. Opintojen edetessä ja kliinisen osaamisen kehittyessä ja korostuessa kokonaisvaltainen ihmiskuva kaventuu ja potilaaseen kohdistuva epäammatillinen suhtautuminen lisääntyy. Opiskelijoiden syväorientoituminen opiskeluun, halu kehittyä ja erikoistua enteilee asiantuntijuuteen kehittymistä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää lääketieteen koulutuksen laadun ja opetuksen kehittämiseen.