Abstract The objective of this dissertation is to identify how to make business ecosystem formation more efficient and how to evaluate ecosystem success capabilities. Business ecosystem formation consists of transition of a front-end phase ecosystem into an operational ecosystem. How the formation takes place and how it can be governed is approached through five formation elements: dynamics, strategy, governance, behaviour and evolution. The elements are defined based on literature review as the dissertation body of knowledge. Through inductive case studies and defined body of knowledge this dissertation presents as a synthesis a multidimensional model to support healthy business ecosystem formation. The model describes how ecosystem formation should be driven by key end customer requirements and how those contribute to ecosystem planning. Based on the key end customers it is possible to define initial joint value proposals and core service providers. This dissertation introduces roles of anchoring and moderator actors to business ecosystem discussion as actors leading the ecosystem formation and maintaining the ecosystem structure through strong relationships. The dissertation proposes conceptual models to assess ecosystem health and stakeholder’ salience. Ecosystem health can be assessed with sustainability, resilience, innovativeness and renewal capabilities. Importance of actors and their impact probability can be identified with salience assessment. Both assessment models enable ecosystem planners to monitor the formation progress and to focus governance activities. This dissertation is qualitative and inductive based on literature review and conducting empirical case studies in multiple business ecosystem type of environments in Finland and Taiwan. The dissertation consists of five academic publications and synthetization of them into this compilation book. The principal results of this dissertation include more detailed insights to support business ecosystem definition and scoping. Ecosystem formation expands the earlier contributions on business ecosystem evolution. Roles of anchoring and moderator actors complement the ecosystem roles enhancing planning. The assessment models provide for both practitioners and academics framework for evaluating ecosystem status. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tavoitteena on tunnistaa kuinka liiketoimintaekosysteemin muodostumista voidaan tehostaa ja kuinka ekosysteemin kestävyyttä voidaan arvioida. Liiketoimintaekosysteemin muodostuminen käsittelee alkuvaiheen ekosysteemin muutosta toiminnalliseksi ekosysteemiksi. Ekosysteemin muodostumista ja muodostumisen hallinnointia käsitellään viidessä elementissä: dynamiikan, strategian, käyttäytymisen sekä evoluution kautta. Kirjallisuusperustaiset elementit muodostavat väitöskirjan tutkimusperustan. Induktiivisten tapaustutkimusten sekä tutkimusperustan pohjalta väitöskirja syntetisoi mallin joka tukee kestävän liiketoimintaekosysteemin muodostumista. Malli kuvaa kuinka muodostumisen tulee perustua valikoitujen loppuasiakkaiden vaatimuksiin ja kuinka nämä vaatimukset vaikuttavat ekosysteemin suunnitteluun. Loppuasiakkaiden perusteella määritetään ekosysteemin alustavat yhteiset arvoehdotukset sekä avainpalveluntarjoajat. Väitöskirja lisää ankkuri- ja moderaattoritoimijoiden roolit liiketoimintaekosysteemiä käsittelevään keskusteluun toimijoina, jotka edistävät ekosysteemin muodostumista ja ylläpitävät ekosysteemiä vahvojen suhteiden kautta. Väitöskirja esittää konseptuaaliset mallit ekosysteemin kestävyyden ja sidosryhmien merkittävyyden arviointiin. Ekosysteemin kestävyyttä arvioidaan jatkuvuuden, joustavuuden, innovatiivisuuden sekä uudistumiskyvyn kautta. Toimijoiden vaikutusvaltaa ja vaikutustodennäköisyyttä arvioidaan merkittävyysarvioinnilla. Ekosysteemin suunnittelutahot voivat hyödyntää malleja muodostumisen seurantaan sekä hallinnollisten toimien keskittämiseen. Väitöskirjatutkimus on kvalitatiivien ja induktiivinen perustuen kirjallisuuskatsaukseen sekä soveltuviin tapaustutkimuksiin Suomessa ja Taiwanissa. Väitöskirja koostuu viidestä tutkimusartikkelista ja niiden synteesinä laaditusta kirjasta. Väitöskirjan päätulokset sisältävät yksityiskohtaisia löydöksiä tukemaan ekosysteemin määrittämistä ja rajaamista. Ekosysteemin muodostuminen laajentaa aiempia tutkimustuloksia ekosysteemin evoluutiosta. Ankkuri- ja moderaattoritoimijoiden roolit täydentävät ekosysteemi roolivalikoimaa ja tukevat suunnittelua. Arviointimallit tarjoavat lähtökohdat sekä akateemiseen, että käytännölliseen liiketoimintaekosysteemin tilan arviontiin.

Abstract Nowadays, the locus of innovations is in research and development (R&D) networks formed by companies, research agencies, universities, and governmental agencies. Innovation is seen as a source of success of corporations, nations and communities, and therefore there is a long tradition for R&D research and innovation research. Networking is the answer for the changed environment caused by globalisation, fragmentation of the knowledge base and specification of the research into several fields that cause increased financial resource and capability demand for the actors developing new offerings. Collaboration in R&D networks is necessary because resources, expertise, and capabilities are not possessed and capable of being managed by single actors. R&D networks may emerge from among willing actors or intentionally by active actors or based on existing social or strategic relationships of actors. This study focuses on intentional R&D nets and managing in these R&D nets. This study describes and understands, firstly how managing in net is conducted during R&D net formation and collaboration, secondly what benefits are achieved, and thirdly what challenges are noted in relation to managing in R&D nets. Managing in R&D nets is seen to consist of managerial processes and roles for managing. Managing in R&D nets is studied in two phases, firstly empirically in four (4) peer-reviewed papers. The papers stem from a single longitudinal case study of managing in an R&D net. The case study includes both a historical and a follow-up time perspective. Secondly, as the studies have been published between 2005 and 2008, their results needed to be compared to more novel and contemporary findings to show the contribution. Hence, in the second phase, a systematic literature review covering studies on R&D and innovation network management published between 2004–14 is conducted. Thereafter and based on the comparison to contemporary research, the findings of this study that are supported, contradicted and/or still novel are discussed. The novel findings of this study are the following. Firstly, this study extends the time frame of managing in R&D nets. Secondly, it proposes a process model for understanding R&D net formation and collaboration, based on overlapping, simultaneous and iterative activities in R&D net. Thirdly, as a novel finding, this study creates a conceptual framework for depicting and typologising roles for managing in R&D nets. Finally, this study extends the understanding of benefits and challenges of managing in R&D nets. This study provides recommendations both for managers as well as for research of managing in R&D nets. / Tiivistelmä Innovaatiot syntyvät yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden verkostoissa. Innovaatiot ovat yritysten, yhteisöjen ja kansojen menestyksen lähde, joten niiden tutkimuksella on pitkät perinteet. Verkostomaisella tuotekehitystoiminnalla uusien innovaatioiden: tuotteiden ja palveluiden kehittäjät vastaavat markkinoiden globalisaation, tutkimuksen erikoistumisen ja tiedon fragmentoitumisen aiheuttamaan tiedollisten ja taloudellisten resurssien vaatimusten kasvuun. Yhteistyö tutkimus- ja kehitysverkostoissa (T&K) on välttämätöntä, koska tarvittavat resurssit, osaaminen ja kyvykkyydet eivät ole yksittäisten toimijoiden hallussa tai hallittavissa. T&K-verkot voivat olla toimijoiden tarkoituksellisesti kokoamia, muodistua vapaasti toimijoiden havaitessa yhteiset intressit tai muodostua aikaisemmista verkostossa toimineiden toimijoiden sulautuessa tutkimaan ja kehittämään yhdessä. Tämä tutkimus keskittyy tarkoituksellisesti koottujen T&K-verkkojen tutkimus- ja kehitysverkkojen johtamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, ymmärtää ja käsitteellistää: ensiksi, miten tutkimus- ja kehitysverkoissa johdetaan verkon muodostumisen ja varsinaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan aikana, toiseksi mitä etuja tutkimus- ja kehitysverkon johtamisella on verkon toimijoille ja kolmanneksi, mitä haasteita tutkimus- ja kehitysverkon johtamisessa on ja kolmanneksi, T&K-verkkojen johtaminen kattaa tässä tutkimuksessa johtamisen prosessit ja johtamisen rooli. T&K-verkkojen johtamista tutkitaan kahdessa vaiheessa, ensiksi empiirisesti neljän (4) vertaisarvioidun tutkimuspaperin avulla. Tutkimuspaperit perustuvat yhden tapauksen pitkittäistutkimukseen T&K-verkoissa johtamisesta. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tapausta seuranta- ja historiatutkimuksen aikaperspektiivistä. Toiseksi, koska tutkimuspaperien julkaiseminen on ajoittunut vuosille 2005-2008, tulee niiden tuloksista johdettava kontribuutio verrata uudemman aikalaiskirjallisuuden kanssa. Tästä johtuen tutkimuksen toisessa vaiheessa on toteutettu järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vuosien 2004–2014 verkostojen johtamisen kirjallisuudesta. Sen jälkeen ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vertailuun perustuen, keskustellaan tämän tutkimuksen tuloksista, jotka tukevat, kiistävät ja/tai esittävät yhä uusia tutkimustuloksia. Uusina tuloksia tämä tutkimus esittää T&K-verkkojen muodostumisen ja tuotekehitysyhteistyön johtamisen prosessin tarkastelujakson muutoksia. Toiseksi tutkimus esittää mallin T&K-verkkojen muodostumisen ja tuotekehitysyhteistyön aikaisen johtamisen mallin. Kolmanneksi tutkimus esittää T&K-verkkojen johtamisen roolien tyypittely ja analysointimallin. Lopuksi tutkimus esittää tutkimuksessa havaittuja T&K-verkkojen johtamisen etuja ja haittoja. Tämä tutkimus antaa suosituksia liikkeenjohtajille sekä tulevalle T&K-verkoissa tapahtuvan johtamisen tutkimukselle.