Abstract Chocó is a remote and biodiverse region located on Colombia’s Northern Pacific Coast. The region is home to indigenous Embera and Afro-descendant communities. Both communities share and contest a legacy of colonisation, violence, dispossession and discrimination. This thesis explores the ways in which the local communities of Chocó challenge and transform the matters that concern them. It focuses on their concerns over the effects of biodiversity conservation, development, and drug trade on their communities. It first investigates the challenges associated with doing research concerning both global and local concerns. Then, based on ethnographic fieldwork conducted in Chocó, it develops a methodology to address environmental value conflicts over the use of Utría National Park, located in the region. Third, the thesis studies the social protest of both local communities for the construction of a small hydroelectric power plant inside the park, finding that this protest for electricity reflects a complex post-colonial politics complementary to the discourse concerning political resistance as expressed by local and indigenous communities protesting against development. Fourth, drift-cocaine has been arriving recently to the coastal region of Chocó as a side effect of the country’s war on drugs. In Chocó, this phenomenon is referred to as the White Fish and is investigated here by situating its associated practices and transformations within the local context. Fifth, Utría National Park is explored visually as a place of rhythms and temporalities. Lastly, it argues that the mechanisms, grounded in concepts of solidarity and co-existence, which are employed by the local communities in negotiating the matters that concern them, provide alternative narratives to the ones often used to described them as in “poverty” and in need of “development”. / Tiivistelmä Chocó on syrjäinen ja biologisesti monimuotoinen alue Pohjois-Tyynenmeren rannikolla Kolumbiassa. Kyseinen alue on koti useille Embera-alkuperäiskansan jäsenille sekä Afrikasta polveutuville yhteisöille. Ryhmät jakavat ja haastavat kolonialismin, väkivaltaisuuksien, riiston sekä sorron värittämän historian. Tämä väitöskirja tarkastelee tapoja, joilla Chocón paikalliset yhteisöt haastavat ja muokkaavat heitä koskevia kysymyksenasetteluja. Se keskittyy yhteisöjä koskeviin huolenaiheisiin, jotka liittyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun vaikutuksiin, kehitysinfrastruktuuriin ja huumekauppaan Ensimmäiseksi väitöskirja tarkastelee haasteita, jotka liittyvät maailmanlaajuisten muutosten ja paikallisten huolenaiheiden tutkimiseen. Tämän jälkeen työ kehittelee Chocóssa kerätyn etnografisen aineiston perusteella metodologiaa käsittelemään ympäristöön liittyviä arvoristiriitoja liittyen alueella sijaitsevan Utrían kansallispuiston käyttöön. Kolmanneksi väitöskirja tutkii paikallisyhteisöjen sosiaalista protestia liittyen pienen vesivoimalan rakentamiseen puiston alueelle. Havainnot haastavat tulkinnan, jonka mukaan infrastruktuurin hyväksyntä tai vastustaminen alkuperäiskansojen toimesta liittyy suoraan myös alkuperäiskansojen elämäntapojen puolustamiseen tai uhmaamiseen. Neljänneksi, ajelehtivaa kokaiinia on viime aikoina päätynyt Chocón rannikkoalueelle maan huumeiden vastaisen sodan seurauksena. Chocóssa ilmiöön viitataan nimellä Valkoinen kala, ja tässä työssä aihetta lähestytään tarkastelemalla siihen liittyviä käytänteitä ja muutoksia paikallisessa kontekstissa. Viidenneksi, Utrían kansallispuistoa tutkitaan visuaalisesti rytmien ja ajallisuuksien paikkana. Lopuksi esitetään, että paikallisten yhteisöjen hyödyntämät mekanismit heitä koskevissa keskusteluissa horjuttavat valtasuhteita epävarmoissa oloissa ja tarjoavat vaihtoehtoisia solidaarisuuden ja rinnakkaiselon narratiiveja, joilla lähestyä huolenaiheita.

Corporate sustainability comes in a variety of shapes and the boundaries defining what can be called sustainability are disputed. This thesis explores the making of sustainability at a medium-sized company in Sweden, in this study called HygieneTech, that actively works with sustainability. Inspired by theories from science and technology studies (STS), the author discusses how different versions of sustainability are created in practices. The study is based on a theoretical approach, actor network theory (ANT), which understands reality as performed rather than observed, and since reality and its objects are enacted differently in diverse situations, reality and objects are considered multiple. Moreover, inspired by Maria Puig de la Bellacasa, “thinking with care” enables the study to tell new stories about how companies work with sustainability. This view of the actors as doing sustainability through care practice in a corporate setting paves the way for a caring analysis, exploring the different versions of sustainability as different matters of care. The enactment of sustainability is studied through participant observation, interviews and document studies. The most frequently enacted versions of sustainability are sustainability as saving resources, sustainability through standards/labels, sustainability as caring for people, and sustainability as a conscious choice. The study shows how some versions of sustainability in one setting can clash, such as when the employees at HygieneTech have to decide between caring for saving resources or caring for labelled products. Even so, in other settings versions of sustainability can be added together and thus enable the employees to care for sustainability both as a marketing device and as a conscious choice. Furthermore, the thesis shows that sustainability is sometimes made absent in relation to other matters of care, such as cleanliness and economy, while in other settings economy and sustainability can be added together. Finally, the thesis shows how sustainability, while enacted in several versions, still can cohere though professional tinkering. / Hur företag arbetar med hållbarhetsfrågor kan se väldigt olika ut och många gånger uppstår stridigheter kring vad som får kallas hållbart. Denna avhandling studerar hur hållbarhet iscensätts i ett medelstort företag i Sverige som arbetar aktivt med hållbarhetsfrågor. Företaget är i denna studie anonymiserat och kallas HygieneTech. Genom att använda teorier från studier av teknik och vetenskap (STS) studeras hur olika versioner av hållbarhet skapas i olika praktiker. Studien utgår från ett teoretiskt angreppssätt, aktör-nätverksteori (ANT), som genom en symmetrisk analys studerar såväl materiella som mänskliga aktörer. ANT anser att verkligheten och dess objekt görs snarare än upplevs och eftersom verkligheten iscensätts på olika sätt i olika situationer, är verkligheten och objekten multipla. Genom att studera hållbarhet som omsorgspraktiker, inspirerad av Maria Puig de la Bellacasa, skriv nya typer av historier kring hållarbetsarbete på företag. Att tänka med omsorg (”thinking with care”) ger forskaren möjlighet att istället för att återberätta den traditionellt återkommande historien om företaget som en vinstmaximerande rationell agent, lägga fokus inte bara på rationalitet, utan även affektion. Hur hållbarhet görs i praktiken studeras genom deltagande observationer, intervjuer samt dokumentstudier. Denna avhandling visar på att det finns ett flertal olika versioner av hållbarhet som iscensätts vilka ofta är sammanknutna i varandra. Några av de viktigaste versionerna av hållbarhet i HygieneTech handlar om hållbarhet genom att spara resurser, hållbarhet genom märkningar/standarder, hållbarhet genom omsorg om människor och hållbarhet som ett medvetet val. Vissa av dessa versioner kan adderas samman, men i andra situationer ställs de mot varandra. Studien diskuterar även exempel på när hållbarhet görs osynligt på grund av att andra värden såsom renlighet och ekonomi istället sätts i fokus, samt hur hållbarhet trots sina olika versioner hålls samman.