Discrimination and marginalisation are still problems, both on a societal level as well as within the field of technological development. Discourses such as HCI and design often fail to deal with the dynamics of race, even when using participatory approach, co-design. This design study aims to tackle and explore the possibilities of co-design using dialogue on the matter of concern, structural racism. The study aims to answer the questions; what could be the role of co-design when facilitating a discussion about structural racism? And how can we use digital mediums to co-design and create dialogue? The theoretical framework of this study, stems from ‘design thing’, where extended knowledge is produced collectively based on subjects’ experiences and Latour’s view on ‘matters of concern’, which is understanding the political situation from a holistic standpoint. The methodology derives from Sanders and Stappers framework called ‘say-do-make’ including an online survey and three digital creative sessions with participants. The results of the study propose guidelines on how to create dialogue about structural racism through a co-design setting. As a result of the proposed guidelines, this study suggests that interdisciplinarity is fundamental in order to integrate the matter of concern into the co-design discourse.

Abstract Chocó is a remote and biodiverse region located on Colombia’s Northern Pacific Coast. The region is home to indigenous Embera and Afro-descendant communities. Both communities share and contest a legacy of colonisation, violence, dispossession and discrimination. This thesis explores the ways in which the local communities of Chocó challenge and transform the matters that concern them. It focuses on their concerns over the effects of biodiversity conservation, development, and drug trade on their communities. It first investigates the challenges associated with doing research concerning both global and local concerns. Then, based on ethnographic fieldwork conducted in Chocó, it develops a methodology to address environmental value conflicts over the use of Utría National Park, located in the region. Third, the thesis studies the social protest of both local communities for the construction of a small hydroelectric power plant inside the park, finding that this protest for electricity reflects a complex post-colonial politics complementary to the discourse concerning political resistance as expressed by local and indigenous communities protesting against development. Fourth, drift-cocaine has been arriving recently to the coastal region of Chocó as a side effect of the country’s war on drugs. In Chocó, this phenomenon is referred to as the White Fish and is investigated here by situating its associated practices and transformations within the local context. Fifth, Utría National Park is explored visually as a place of rhythms and temporalities. Lastly, it argues that the mechanisms, grounded in concepts of solidarity and co-existence, which are employed by the local communities in negotiating the matters that concern them, provide alternative narratives to the ones often used to described them as in “poverty” and in need of “development”. / Tiivistelmä Chocó on syrjäinen ja biologisesti monimuotoinen alue Pohjois-Tyynenmeren rannikolla Kolumbiassa. Kyseinen alue on koti useille Embera-alkuperäiskansan jäsenille sekä Afrikasta polveutuville yhteisöille. Ryhmät jakavat ja haastavat kolonialismin, väkivaltaisuuksien, riiston sekä sorron värittämän historian. Tämä väitöskirja tarkastelee tapoja, joilla Chocón paikalliset yhteisöt haastavat ja muokkaavat heitä koskevia kysymyksenasetteluja. Se keskittyy yhteisöjä koskeviin huolenaiheisiin, jotka liittyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun vaikutuksiin, kehitysinfrastruktuuriin ja huumekauppaan Ensimmäiseksi väitöskirja tarkastelee haasteita, jotka liittyvät maailmanlaajuisten muutosten ja paikallisten huolenaiheiden tutkimiseen. Tämän jälkeen työ kehittelee Chocóssa kerätyn etnografisen aineiston perusteella metodologiaa käsittelemään ympäristöön liittyviä arvoristiriitoja liittyen alueella sijaitsevan Utrían kansallispuiston käyttöön. Kolmanneksi väitöskirja tutkii paikallisyhteisöjen sosiaalista protestia liittyen pienen vesivoimalan rakentamiseen puiston alueelle. Havainnot haastavat tulkinnan, jonka mukaan infrastruktuurin hyväksyntä tai vastustaminen alkuperäiskansojen toimesta liittyy suoraan myös alkuperäiskansojen elämäntapojen puolustamiseen tai uhmaamiseen. Neljänneksi, ajelehtivaa kokaiinia on viime aikoina päätynyt Chocón rannikkoalueelle maan huumeiden vastaisen sodan seurauksena. Chocóssa ilmiöön viitataan nimellä Valkoinen kala, ja tässä työssä aihetta lähestytään tarkastelemalla siihen liittyviä käytänteitä ja muutoksia paikallisessa kontekstissa. Viidenneksi, Utrían kansallispuistoa tutkitaan visuaalisesti rytmien ja ajallisuuksien paikkana. Lopuksi esitetään, että paikallisten yhteisöjen hyödyntämät mekanismit heitä koskevissa keskusteluissa horjuttavat valtasuhteita epävarmoissa oloissa ja tarjoavat vaihtoehtoisia solidaarisuuden ja rinnakkaiselon narratiiveja, joilla lähestyä huolenaiheita.