Abstract Alteration of natural habitat usually has two kinds of effects on the populations living in the area. No single organism is able to survive or reproduce without its habitat, so it is very easy to understand and predict direct habitat loss effects. Moreover, fragmentation effects can enhance the effects of pure habitat loss, and in some cases, the effects of fragmentation can exceed the effects of habitat loss. In addition, harvesting by humans has significantly shaped wildlife populations and done so probably well before any other human activity. Different types of anthropogenic change in nature often happen simultaneously and their separate effects are not necessarily easily disentangled. I studied the effects of forest fragmentation on bird populations and communities on different levels, as well as the effects of harvesting on grouse populations. My results suggest that in natural systems there is always a multitude of factors influencing the population distribution and abundance. This complexity makes it difficult to discern and predict the consequences of human activities, and any additional human activity, such as habitat fragmentation or harvesting, can cause seemingly unexpected population consequences. My results also suggest that considering protected areas in isolation of the matrix is not sufficient to understanding species distribution and abundance within the conservation network. All management practices in commercial forests affect the landscape where protected areas are embedded, but simultaneously, conservation actions also influence the management planning. Therefore, an integrated approach is needed to sustain forest biodiversity. Finally, I showed that there are marked differences in responses to fragmentation among regions and among ecologically different species, which are partly associated with the evolutionary history of the biota in different regions. Therefore, patterns and processes in one region may not be transferrable to other regions. Moreover, disentangling the fragmentation effects on bird species requires careful consideration when selecting for research a combination of life-history variables that can distinguish among the underlying demographic mechanisms, because the mechanisms and the variables susceptible to these mechanisms may vary among regions. / Tiivistelmä Eliön habitaatin muokkaamisella on yleensä kahdentyyppisiä seurauksia. Habitaatin hävittämisen seuraukset ovat suoraviivaisia, koska yksikään laji ei pysty säilymään elossa tai lisääntymään ilman lajityypillistä habitaattiaan. Pirstoutumisvaikutukset puolestaan voivat voimistaa habitaatin hävittämisen vaikutusta ja olla joissakin tapauksissa jopa niitä voimakkaampia. Lisäksi metsästys on muokannut eläinpopulaatioita luultavasti ensimmäisenä ihmistoiminnan muotona. Erilaiset ihmistoiminnan vaikutukset ovat usein yhtäaikaisia, eikä niiden vaikutuksia ole aina helppoa erottaa toisistaan. Tutkin väitöskirjatyössäni metsien pirstoutumisen vaikutuksia lintupopulaatioihin ja – yhteisöihin sekä metsästyksen vaikutuksia kanalintupopulaatioihin. Tulosteni mukaan luonnonoloissa on aina useita tekijöitä vaikuttamassa populaation kokoon ja levinneisyyteen. Tämä tekee ihmistoiminnan vaikutuksista hyvin vaikeasti ennustettavia. Niin ikään tulosteni mukaan suojelualueiden lajiston levinneisyyttä ja runsautta ei voi ymmärtää, mikäli ympäröivien alueiden ominaisuuksia ei oteta huomioon. Osoitin myös, että vasteissa pirstoutumiseen on huomattavia eroja maantieteellisten alueiden ja ekologisesti erilaisten linturyhmien välillä, mitkä osaltaan johtuvat eri alueiden erilaisesta evolutiivisesta historiasta. Tästä syystä vasteita pirstoutumiseen ei voida välttämättä yleistää alueelta toiselle. Tulosteni mukaan pirstoutumisvaikutusten erottelu vaatii huolellista tutkimuksen suunnittelua, jotta lajeihin vaikuttavat demografiset tekijät voidaan tunnistaa, koska näissä voi olla huomattavaa alueellista vaihtelua.