Abstract Alteration of natural habitat usually has two kinds of effects on the populations living in the area. No single organism is able to survive or reproduce without its habitat, so it is very easy to understand and predict direct habitat loss effects. Moreover, fragmentation effects can enhance the effects of pure habitat loss, and in some cases, the effects of fragmentation can exceed the effects of habitat loss. In addition, harvesting by humans has significantly shaped wildlife populations and done so probably well before any other human activity. Different types of anthropogenic change in nature often happen simultaneously and their separate effects are not necessarily easily disentangled. I studied the effects of forest fragmentation on bird populations and communities on different levels, as well as the effects of harvesting on grouse populations. My results suggest that in natural systems there is always a multitude of factors influencing the population distribution and abundance. This complexity makes it difficult to discern and predict the consequences of human activities, and any additional human activity, such as habitat fragmentation or harvesting, can cause seemingly unexpected population consequences. My results also suggest that considering protected areas in isolation of the matrix is not sufficient to understanding species distribution and abundance within the conservation network. All management practices in commercial forests affect the landscape where protected areas are embedded, but simultaneously, conservation actions also influence the management planning. Therefore, an integrated approach is needed to sustain forest biodiversity. Finally, I showed that there are marked differences in responses to fragmentation among regions and among ecologically different species, which are partly associated with the evolutionary history of the biota in different regions. Therefore, patterns and processes in one region may not be transferrable to other regions. Moreover, disentangling the fragmentation effects on bird species requires careful consideration when selecting for research a combination of life-history variables that can distinguish among the underlying demographic mechanisms, because the mechanisms and the variables susceptible to these mechanisms may vary among regions. / Tiivistelmä Eliön habitaatin muokkaamisella on yleensä kahdentyyppisiä seurauksia. Habitaatin hävittämisen seuraukset ovat suoraviivaisia, koska yksikään laji ei pysty säilymään elossa tai lisääntymään ilman lajityypillistä habitaattiaan. Pirstoutumisvaikutukset puolestaan voivat voimistaa habitaatin hävittämisen vaikutusta ja olla joissakin tapauksissa jopa niitä voimakkaampia. Lisäksi metsästys on muokannut eläinpopulaatioita luultavasti ensimmäisenä ihmistoiminnan muotona. Erilaiset ihmistoiminnan vaikutukset ovat usein yhtäaikaisia, eikä niiden vaikutuksia ole aina helppoa erottaa toisistaan. Tutkin väitöskirjatyössäni metsien pirstoutumisen vaikutuksia lintupopulaatioihin ja – yhteisöihin sekä metsästyksen vaikutuksia kanalintupopulaatioihin. Tulosteni mukaan luonnonoloissa on aina useita tekijöitä vaikuttamassa populaation kokoon ja levinneisyyteen. Tämä tekee ihmistoiminnan vaikutuksista hyvin vaikeasti ennustettavia. Niin ikään tulosteni mukaan suojelualueiden lajiston levinneisyyttä ja runsautta ei voi ymmärtää, mikäli ympäröivien alueiden ominaisuuksia ei oteta huomioon. Osoitin myös, että vasteissa pirstoutumiseen on huomattavia eroja maantieteellisten alueiden ja ekologisesti erilaisten linturyhmien välillä, mitkä osaltaan johtuvat eri alueiden erilaisesta evolutiivisesta historiasta. Tästä syystä vasteita pirstoutumiseen ei voida välttämättä yleistää alueelta toiselle. Tulosteni mukaan pirstoutumisvaikutusten erottelu vaatii huolellista tutkimuksen suunnittelua, jotta lajeihin vaikuttavat demografiset tekijät voidaan tunnistaa, koska näissä voi olla huomattavaa alueellista vaihtelua.

Abstract Animals need information about local conditions to make optimal fitness-enhancing decisions such as where to breed. Information can be acquired by personal sampling of the environment, but it can also be acquired from other individuals. The latter is termed social information use. Social information use has gained a lot of attention in modern ecology because it affects principal ecological phenomena such as animal distribution and resource use. Social information use is not restricted to obviously cognitive mammals and birds but is also found in e.g. reptiles, fish and insects. Social information use studies have thus far been concentrated on situations with one social information user and one (often the same) source species. The community-wide consequences of social information use have almost exclusively been considered in theoretical studies. In this thesis, I studied empirically social information use in the nest site selection within and between species in a cavity-nesting bird community consisting of the collared flycatcher (Ficedula albicollis), the great tit (Parus major) and the blue tit (P. caeruleus). I studied social information use on two time scales: social information gathered just before a breeding attempt, and social information gathered already during the previous breeding season for the following year’s breeding attempt. I used experiments in which different white geometric symbols represented nest site choices of earlier settled tutors and empty nest boxes, and I observed the symbol choices of later-breeding individuals. The symbol approach eradicates bias from innate and learned preferences enabling strong inference. My results demonstrate that collared flycatchers use social information from both con- and heterospecific tutors in different situations in a flexible manner. Hence, social information use seems to be context-dependent. Furthermore, I show that great tits avoid choosing nest site characteristics which were associated with either con- or heterospecifics nests the previous year and prefer symbols which depicted an empty nest box the previous year, probably to avoid nest ectoparasites. I also show that in great tits the male has greater influence on nest site selection than previously assumed even though the female builds the nest. My thesis deepens our understanding about the complexity of social information use and highlights its significance in future ecological research. / Tiivistelmä Eläimet tarvitsevat informaatiota paikallisista olosuhteista tehdäkseen edullisia päätöksiä esimerkiksi siitä, missä lisääntyä. Informaatiota voidaan hankkia tutkimalla ympäristöä itse, mutta sitä voidaan hankkia myös muilta yksilöiltä. Jälkimmäistä kutsutaan sosiaaliseksi informaatioksi. Eläinten sosiaalisen informaation käyttö on saavuttanut viime aikoina paljon huomiota ekologisessa tutkimuksessa, koska se vaikuttaa tärkeisiin ekologisiin ilmiöihin, kuten eläinten levinneisyyteen ja resurssien käyttöön. Sosiaalinen informaation käyttö ei rajoitu vain nisäkkäisiin ja lintuihin, vaan sitä on havaittu myös esimerkiksi matelijoilla, kaloilla ja hyönteisillä. Sosiaalisen informaation käyttöä on tutkittu lähes yksinomaan lajien sisällä tai käyttäen ainoastaan yhtä sosiaalisen informaation lähdelajia. Yhteisötason vaikutuksia on pohdittu miltei pelkästään teoreettisissa tutkimuksissa. Tässä väitöskirjatyössä tutkin kokeellisesti sosiaalisen informaation käyttöä pesäpaikan valinnassa lajin sisällä ja lajien välillä kolopesivien lintujen yhteisössä sepelsiepolla (Ficedula albicollis), talitiaisella (Parus major) ja sinitiaisella (P. caeruleus). Otin tutkimuksissani huomioon kaksi aikatasoa: tutkin juuri ennen pesimisyritystä kerätyn sekä jo edellisen lisääntymiskauden aikana seuraavan vuoden pesintää varten hankitun sosiaalisen informaation käyttöä. Kokeissani käytin linnunpönttöihin kiinnitettyjä erilaisia valkoisia geometrisia symboleita, jotka edustivat aiemmin pesinnän aloittaneiden lintujen eli tuutoreiden pesäpaikanvalintoja. Seurasin tämän jälkeen myöhemmin pesimään saapuvien parien symbolivalintoja. Tulosteni perusteella sepelsiepot hankkivat sosiaalista informaatiota sekä lajitovereiltaan että tiaisilta joustavasti eri tilanteissa. Lisäksi osoitan, että talitiaiset välttävät valitsemasta pesäpaikkoja, jotka olivat asuttuina edellisenä vuonna, ja suosivat sellaisia pesäpaikkoja, joissa ei pesitty edellisenä vuonna - todennäköisesti välttääkseen kirppuja ja muita pesäloisia. Osoitan myös, että talitiaiskoirailla on suurempi vaikutus pesäpaikan valintaan kuin aikaisemmin on oletettu, vaikka naaraat rakentavat pesän. Väitöskirjatyöni syventää käsitystämme sosiaalisen informaation käytön monitahoisuudesta eläinkunnassa ja korostaa sen merkitystä ekologisessa tutkimuksessa.