Abstract Computer hobbyists as a new, technology-based subculture constitute a challenging and nuanced educational research area. The goals of this particular research are the following: a) to describe computer hobbyist in general, b) to examine the self-image of computer enthusiasts and its connection to Hacker's Ethic (Himanen 2001), c) to analyze the interconnection between computing as a hobby and school success of computer enthusiasts, and d) to explore possible differences among identity groups of computers enthusiasts in general level and/or in school success. Information society, youth culture, and social psychological self-theories make up the theoretical framework for the research problem. The main theoretical starting points for this research arise from Manuel Castell's theory of informational society. Furthermore, juvenile-subculture analysis made by Heiskanen & Mitchell, as well as Mead and other sociopsychological interpretations of origin and development of self are important elements of the theoretical frame. Hackers Ethic will build synthesis for triangulation of views. This research can be described as an multimethodical combination of quantitative and qualitative research. A sample of 274 participants emerged from 4500 computer enthusiasts during a four-day Assembly 2002 -computer party in Helsinki. Data collection was performed by using questionnaire, interviews and observation. Statistical information was analyzed with SPSS-software, and interview transcripts were subjected to content analysis. Also included in the data were observation diaries of main personal remarks made by researcher. Findings evidence that the typical computer enthusiast in the study was a 19-year old male who had been involved in computing more than 10 years. Among the hobbyists, males spend weekly circa 33 hours with computers, and females about 25 hours. Five self-image models of computer enthusiasts were discovered. In seven values included to Hacker's Ethic, passion and activity comes true in high level among computer devotees. With regard to computer hobbyists in school, a positive correlation between activeness in computing and school success was discovered. Those who spend more than 40 hours weekly with computers get significally (p < 0.01) better grades in english language (second language) and computing, compared to others. Almost significally (p < 0.05) better results among hobbyists were achieved in mean value of all school subjects, in mathematics and in shop and significally (p < 0.001) weaker results in sports. Results derived from this sample may be generalized in select populations only. Results do open some new and interesting views in computing as a hobby, as well as in the development of an information society, youth culture and research of self-image. Results are meaningful in theoretical practice, as well as in practical implementations and offer implications regarding student individuality, the self-knowledge of computer devotees, general leisure activities of young adults and parenting. / Tiivistelmä Teknologian käyttöön perustuvana alakulttuurina tietokoneharrastajat muodostavat haastavan ja monivivahteisen kasvatustieteellisen tutkimusalueen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on a) kuvailla tietokoneharrastajaa yleisellä tasolla, b) tarkastella tietokoneharrastajan minäkuvaa ja sen yhteyttä Himasen (2001) laatimaan hakkerietiikkaan, c) analysoida tietokoneharrastuksen ja koulumenestyksen välistä yhteyttä, sekä d) tutkia eroavatko tietokoneharrastajien identiteettiryhmät toisistaan yleisten ominaisuuksien ja/tai koulumenestyksen suhteen. Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimusongelmia tarkastellaan informaatioyhteiskunnan, nuorisokulttuurin sekä sosiaalipsykologisten minäteorioiden näkökulmista. Tutkimuksen keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat Manuel Castellsin teoria informaatioyhteiskunnasta sekä hänen näkemyksensä 'identiteetin' käsitteestä, Heiskasen ja Mitchellin analyysi nuorten alakulttuureista sekä Meadin ja muiden sosiaalipsykologien tulkinta minän synnystä ja kehityksestä. Synteesi eri tarkastelukulmille muodostuu Himasen laatimasta hakkerietiikasta. Käsillä olevan tutkimuksen tutkimusstrategia on monimenetelmällinen kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusstrategian yhdistelmä. Noin 4500 tietokoneharrastajan perusjoukosta kerättiin otos (N = 274) neljä vuorokautta kestäneen Assembly 2002 -tapahtuman aikana Helsingissä. Tiedonhankintamenetelmiä olivat kyselylomake, haastattelut sekä observointi. Tilastoaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja litteroidut haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Observointipäiväkirjaan kirjattiin tutkijan keskeiset omakohtaiset havainnot. Tulosten perusteella tyypillinen tietokoneharrastaja on noin 19-vuotias poika, joka on harrastanut tietokoneita yli 10 vuoden ajan. Tietokoneen parissa pojat viettivät viikoittain noin 33 tuntia ja tytöt 25 tuntia. Tutkimuksessa voitiin erottaa pääkomponenttianalyysin avulla viisi tietokoneharrastajia kuvaavaa minäkuvamallia. Hakkerietiikan seitsemästä arvosta intohimo ja aktiivisuus toteutuvat tietokoneharrastajien keskuudessa erittäin hyvin. Tietokoneharrastajat menestyvät yleensä koulussa hyvin. Harrastusaktiivisuus on yhteydessä koulumenestykseen siten, että yli 40 t viikossa tietotekniikkaa harrastavien koulumenestys englannin kielessä sekä tietotekniikassa oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,01) parempi kuin vähemmän harrastavien. Tilastollisesti melkein merkitsevästi (p < 0,05) parempia tuloksia he saavuttivat kaikkien aineiden sekä lukuaineiden keskiarvoissa, matematiikassa sekä teknisessä / tekstiilityössä. Tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p < 0,001) heikompia he olivat liikunnassa. Otoksen tuottamat tulokset ovat yleistettävissä ainoastaan valikoituneeseen populaatioon. Tutkimustulokset avaavat mielenkiintoisia uusia näkökulmia tietokoneharrastukseen, informaatioyhteiskunnan ja nuorisokulttuurin kehittymiseen sekä minäkuvatutkimukseen. Tutkimustuloksilla voidaan nähdä olevan niin teoreettista merkitystä kuin käytännön implikaatioita opettajan oppilaantuntemuksen, oppilaiden yksilöllisyyden huomioinnin, tietokoneharrastajan itsetuntemuksen sekä harrastustoiminnan ja kotikasvatuksen kehittämisen kannalta.