Abstract Danish Nikolai Grundtvig (1783–1872) is considered the founder of the folk high school movement. He wanted Danish young people to have a school where they could be taught knowledge and skills needed in life. Based on the results of my study, Grundtvig’s pedagogical principles, such as school for life, living word and interaction, still have a relevant role in folk high schools. The aim of this study was to evaluate the implementation of folk high school pedagogics in the Jämsä, Reisjärvi and Ranua Christian Folk High Schools. The survey was done to obtain information for the development of these schools. The focus was on teachers’ and students’ views of the schools as educational institutions and boarding schools. The goals listed by the teachers were regarded as indicative of what they considered important in folk high school pedagogics. Their goals highlighted life skill guidance, their own pedagogic skills as well as instruction and ways to develop it. The life skill goals included support to students’ intellectual growth, personal values and identification of their personal strengths. The goals pertaining to pedagogic skills focused on the development and maintenance of teacherhood. The goals for instruction and its development included the need to inspire students’ interest in school subjects and the development of folk high school pedagogics. The majority of teachers felt that they had been able to accomplish their goals well and hence to work in line with the principles of folk high school pedagogics. The listed weaknesses included scarcity of special student support, occasional absences from class and heterogeneous student groups. For the students, the year spent in a folk high school meant that they developed new friendships, their values deepened, and they acquired cognitive and practical abilities. They said they felt more confident about the future, and their view of the world widened in the international environment. The students’ social and language skills as well as their self-confidence also seemed to improve. They considered the boarding school environment and the leisure activities a significant part their overall pedagogic experience. The things they listed as obstacles to learning and studying included occasional restlessness in the dorms and being tired in the morning. / Tiivistelmä Kansanopistoliikkeen perustajana pidetään tanskalaista Nikolai Grundtvigia (1783–1872). Hän halusi perustaa maansa nuorille koulun, jossa heille opetettaisiin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tutkimukseni tulosten pohjalta Grundtvigin pedagogisilla periaatteilla, kuten koulu elämää varten, elävä sana ja vuorovaikutus, on kansanopistoissa yhä merkityksensä. Tutkimuksessani on kyse kansanopistopedagogiikan arvioinnista Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisissä kansanopistoissa. Arvioinnin tarkoituksena oli saada opistojen kehittämistyötä varten tietoa siitä, miten opettajat ja opiskelijat kokivat kyseiset kansanopistot oppilaitoksina ja internaatteina. Opettajien tavoitteiden katsottiin heijastavan sitä, mitä he pitivät tärkeänä myös kansanopistopedagogiikassa. Tavoitteissa korostuivat kasvatus ja oma ammattitaito sekä opetus ja sen kehittäminen. Kasvatuksellisissa tavoitteissa nähtiin merkityksellisiksi opiskelijoiden henkisen kasvun tukeminen, arvokasvatus ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Omaa ammattitaitoa koskevissa tavoitteissa pidettiin tärkeinä opettajuuden kehittämistä ja ylläpitoa. Opetuksen ja sen kehittämisen tavoitteissa tähdennettiin kiinnostuksen herättämistä omaan oppiaineeseen ja kansanopistopedagogiikan kehittämiseen. Suurin osa opettajista katsoi, että heidän tärkeät tavoitteensa olivat toteutuneet hyvin. Opetusta heikensivät aika ajoin opiskelijoiden erityistuen riittämättömyys, ajoittaiset poissaolot oppitunneilta ja heterogeeniset opetusryhmät. Opiskelijoille opistovuosi merkitsi ystävien ja kavereiden saamista, arvojen syventymistä sekä tiedollisten ja taidollisten asioiden oppimista. Opiskelijoiden mukaan heidän luottamuksensa tulevaisuuteen vahvistui ja maailmankuvansa kansainvälisessä ympäristössä avartui. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden sosiaaliset taidot ja kielitaidot vahvistuivat samoin kuin heidän itseluottamuksensa. Opiskelijat pitivät opiston internaattiluonnetta merkittävänä liittäen siihen myös vapaa-ajan. Opiskelun esteiksi opiskelijat mainitsivat asuntoloiden ajoittaisen levottomuuden ja aamväsymyksen.