Abstract The purpose of the study was to describe and analyse the leadership styles of nurse managers as part of the leadership culture in health centre wards. The aim was to produce scientific knowledge about nurse managers’ leadership styles and the factors affecting them, and about the sufficiency of their leadership style knowledge and skills. The study was conducted using a mixed method approach. In the first phase, the leadership styles of nurse managers were examined systematically with the aid of a literature review. The material consisted of 45 scientific articles that focused on or touched upon leadership styles. The approach in the second phase of the study was qualitative. Data were collected from nurse managers (n =  13), nurse directors (n =  10) and nursing staff (n =  11) using themed interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The approach in the third phase was quantitative. Data were collected from nurse managers (n =  252) in health centre wards using questionnaires. The data were collected using a stratified sample based on the number of nurse managers in the health centres. The data were analysed with descriptive statistics. The results indicated that nurse managers’ leadership styles were influenced by the flow of information, organisational values, previous supervisors, nurse managers’ training and values, the staff working under the nurse managers and collaboration. The nurse managers reported using four resonant leadership styles: visionary, coaching, affiliate and democratic leadership style, while commanding leaderhsip was used among dissonant styles. According to nurse directors and nursing staff, nurse managers also used isolating leadership style. Leadership styles affected collaboration, staff well-being and commitment to work, the operation of the work unit and development work as well as the atmosphere within the organisation. Nurse managers reported visionary leadership style as the most important and isolating leadership style as the least important leadership style. Through self-reflection, nurse managers could increase their knowledge on the use of different leadership styles and their effects and use them in an appropriate manner. Leadership styles where employees are seen as having a participatory and active role have become increasingly more common. Resonant leadership styles have a positive impact on staff work satisfaction, professional development and staff retention. These factors have a positive effect on the quality of patient care. The information generated by the study may be utilised in basic, continued and further nursing education. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida, mitä ovat hoitotyön osastonhoitajien johtamistyylit osana johtamiskulttuuria terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa osastonhoitajien käyttämistä johtamistyyleistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä heidän johtamistyylitietojensa ja -taitojensa riittävyydestä. Tutkimuksessa on käytetty monimenetelmällistä tutkimusmenetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa hoitotyön johtajien johtamistyylejä tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostui 45 johtamistyylejä käsittelevästä tai niitä sivuavasta tieteellisestä julkaisusta. Toisen vaiheen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineistot kerättiin osastonhoitajilta (n =  13), ylihoitajilta (n =  10) ja hoitohenkilökunnalta (n =  11) teemahaastatteluilla. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Kolmannen vaiheen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeilla terveyskeskusten vuodeosastojen osastonhoitajilta (n =  252). Aineisto kerättiin käyttäen ositettua otantaa terveyskeskusten osastonhoitajalukumäärittäin. Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmillä. Tulosten mukaan osastonhoitajien johtamistyyleihin vaikuttivat tiedonkulku, organisaation arvot, aiemmat esimiehet, osastonhoitajien koulutus ja arvot, osastonhoitajien alaiset työntekijät sekä yhteistyö. Osastonhoitajat kuvasivat käyttävänsä neljää resonoivaa johtamistyyliä, jotka olivat visionäärinen, valmentava, välittävä ja demokraattinen, kun taas ei- resonoivista johtamistyyleistä he käyttivät komentavaa johtamistyyliä. Ylihoitajien ja henkilökunnan mukaan osastonhoitajat käyttivät myös eristäytyvää johtamistyyliä. Johtamistyylit vaikuttivat yhteistyöhön, työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitoutumiseen, työyksikön toimintaan ja kehittämistyöhön sekä organisaation ilmapiiriin. Tärkeimpänä johtamistyylinä osastonhoitajat raportoivat visionäärisen ja vähiten tärkeänä eristäytyvän. Itsereflektion kautta osastonhoitajat voisivat vahvistaa tietojaan eri johtamistyylien käytöstä ja niiden vaikutuksista sekä käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Johtamistyylit, joissa työntekijät nähdään osallistuvassa ja aktiivisessa roolissa, ovat yleistyneet. Resonoivat johtamistyylit vaikuttavat positiivisesti työntekijöiden työtyytyväisyyteen, ammatilliseen kehittymiseen ja työssä pysymiseen. Nämä tekijät vaikuttavat potilaiden hoidon laatuun myönteisesti. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.