Abstract The purpose of the study was to describe and analyse the leadership styles of nurse managers as part of the leadership culture in health centre wards. The aim was to produce scientific knowledge about nurse managers’ leadership styles and the factors affecting them, and about the sufficiency of their leadership style knowledge and skills. The study was conducted using a mixed method approach. In the first phase, the leadership styles of nurse managers were examined systematically with the aid of a literature review. The material consisted of 45 scientific articles that focused on or touched upon leadership styles. The approach in the second phase of the study was qualitative. Data were collected from nurse managers (n =  13), nurse directors (n =  10) and nursing staff (n =  11) using themed interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The approach in the third phase was quantitative. Data were collected from nurse managers (n =  252) in health centre wards using questionnaires. The data were collected using a stratified sample based on the number of nurse managers in the health centres. The data were analysed with descriptive statistics. The results indicated that nurse managers’ leadership styles were influenced by the flow of information, organisational values, previous supervisors, nurse managers’ training and values, the staff working under the nurse managers and collaboration. The nurse managers reported using four resonant leadership styles: visionary, coaching, affiliate and democratic leadership style, while commanding leaderhsip was used among dissonant styles. According to nurse directors and nursing staff, nurse managers also used isolating leadership style. Leadership styles affected collaboration, staff well-being and commitment to work, the operation of the work unit and development work as well as the atmosphere within the organisation. Nurse managers reported visionary leadership style as the most important and isolating leadership style as the least important leadership style. Through self-reflection, nurse managers could increase their knowledge on the use of different leadership styles and their effects and use them in an appropriate manner. Leadership styles where employees are seen as having a participatory and active role have become increasingly more common. Resonant leadership styles have a positive impact on staff work satisfaction, professional development and staff retention. These factors have a positive effect on the quality of patient care. The information generated by the study may be utilised in basic, continued and further nursing education. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida, mitä ovat hoitotyön osastonhoitajien johtamistyylit osana johtamiskulttuuria terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa osastonhoitajien käyttämistä johtamistyyleistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä heidän johtamistyylitietojensa ja -taitojensa riittävyydestä. Tutkimuksessa on käytetty monimenetelmällistä tutkimusmenetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa hoitotyön johtajien johtamistyylejä tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostui 45 johtamistyylejä käsittelevästä tai niitä sivuavasta tieteellisestä julkaisusta. Toisen vaiheen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineistot kerättiin osastonhoitajilta (n =  13), ylihoitajilta (n =  10) ja hoitohenkilökunnalta (n =  11) teemahaastatteluilla. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Kolmannen vaiheen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeilla terveyskeskusten vuodeosastojen osastonhoitajilta (n =  252). Aineisto kerättiin käyttäen ositettua otantaa terveyskeskusten osastonhoitajalukumäärittäin. Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmillä. Tulosten mukaan osastonhoitajien johtamistyyleihin vaikuttivat tiedonkulku, organisaation arvot, aiemmat esimiehet, osastonhoitajien koulutus ja arvot, osastonhoitajien alaiset työntekijät sekä yhteistyö. Osastonhoitajat kuvasivat käyttävänsä neljää resonoivaa johtamistyyliä, jotka olivat visionäärinen, valmentava, välittävä ja demokraattinen, kun taas ei- resonoivista johtamistyyleistä he käyttivät komentavaa johtamistyyliä. Ylihoitajien ja henkilökunnan mukaan osastonhoitajat käyttivät myös eristäytyvää johtamistyyliä. Johtamistyylit vaikuttivat yhteistyöhön, työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitoutumiseen, työyksikön toimintaan ja kehittämistyöhön sekä organisaation ilmapiiriin. Tärkeimpänä johtamistyylinä osastonhoitajat raportoivat visionäärisen ja vähiten tärkeänä eristäytyvän. Itsereflektion kautta osastonhoitajat voisivat vahvistaa tietojaan eri johtamistyylien käytöstä ja niiden vaikutuksista sekä käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Johtamistyylit, joissa työntekijät nähdään osallistuvassa ja aktiivisessa roolissa, ovat yleistyneet. Resonoivat johtamistyylit vaikuttavat positiivisesti työntekijöiden työtyytyväisyyteen, ammatilliseen kehittymiseen ja työssä pysymiseen. Nämä tekijät vaikuttavat potilaiden hoidon laatuun myönteisesti. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

This thesis explores the relationship between Emotional Intelligence and Entrepreneurial Passion. It specifically does this by attempting to find a correlation between the varying competencies of Emotional Intelligence and the consciously accessible, Intense positive feelings for Entrepreneurial Passion for Developing, Founding and Inventing. In this study, survey data was used to investigate the above correlation among a group of 66 entrepreneurs in a Stockholm tech-based start-up/co-working hub setting. This was completed through the quantitative analytical statistical method of Spearman correlation and other methods. Through a theoretical framework utilizing self-regulation theory, the author found that there is a positive, statistically significant correlation between Emotional Intelligence and the consciously accessible, Intense positive feelings of Entrepreneurial Passion and their three domains (Founding, Developing and Inventing). Theoretical and entrepreneurial implications and further suggestions for future research conclude the thesis. / Denna uppsats undersöker förhållandet mellan Känslans intelligens och entreprenörspassion. Den gör det specifikt genom att försöka hitta en korrelation mellan de olika kompetenserna i Känslans intelligens och de medvetet tillgängliga, intensiva positiva känslorna för entreprenörspassion för att utveckla, grunda och uppfinna. I denna studie användes undersökningsdata för att undersöka ovanstående korrelation mellan en grupp av 66 företagare i en Stockholm-baserad teknik för start-up / co-working hub. Detta genomfördes med en kvantitativt statistisk analys och applikation av metoden för Spearman-korrelation och andra metoder. Genom ett teoretiskt ramverk som använder självregleringsteori fann författaren att det fanns en positiv, statistiskt signifikant korrelation mellan Känslans intelligens och de medvetet tillgängliga, intensiva positiva känslorna av entreprenörspassion och deras tre domäner (grunda, utveckla och uppfinna). Avhandlingen avslutas med entreprenörs implikationer såväl som teoretiska sådana samt ytterligare förslag för framtida forskning. / Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tunneälyn ja yrittäjän intohimon suhdetta. Erityisesti pyritään löytämään korrelaatio vaihtelevien tunneälytaitojen ja tietoisesti saavutettavien intensiivisten positiivisten tunteiden välillä, yrittäjän intohimon suuntautuessa kehittämiseen, yrityksen perustamiseen tai keksimiseen. Tässä tutkimuksessa kyselydataa käytettiin selvittämään em. korrelaatiota 66 tukholmalaisen tekniikkapohjaisen start-up/alan keskittymän asetelmassa. Tämä tehtiin valmiiksi Spearmanin korrelaation kvantitatiivisen analyyttisen tilastollisen menetelmän ja muiden menetelmien avulla. Itsesäätelyteoriaa hyödyntävän teoreettisen viitekehyksen avulla tekijä löysi positiivisen, tilastollisesti merkittävän korrelaation tunneälyn ja tietoisesti saavutettavien intensiivisten positiivisten yrittäjän intohimon tunteiden ja niiden kolmen lajin (yrityksen perustaminen, kehittäminen ja keksiminen) välillä. Opinnäytetyön päättävät teoreettiset ja yrittäjyydelliset päätelmät ja edelleen ehdotukset tulevaisuuden tutkimukselle. / Esta tesis analiza la relación entre la inteligencia emocional y la pasión emprendedora. Concretamente, lo hace al intentar encontrar una correlación entre las diversas competencias de la inteligencia emocional y los sentimientos positivos intensos y accesibles conscientemente de la pasión empresarial para desarrollar, crear e inventar. En este estudio, los datos de la encuesta se han utilizado para investigar la correlación anterior en un grupo de 66 emprendedores en un entorno de centro de trabajo cooperativo o de ''start-up'' basado en tecnología de Estocolmo. Este estudio se finalizó a través del método estadístico analítico cuantitativo de correlación de Spearman y otros métodos. A través de un marco teórico que utiliza la teoría de la autorregulación, el autor halló una correlación positiva y estadísticamente significativa entre la Inteligencia Emocional y los sentimientos intensos positivos y accesibles conscientemente de la Pasión Empresarial y sus tres ámbitos (Fundar, Desarrollar e Inventar). La tesis concluye con las implicaciones teóricas y de emprendedores y otras sugerencias para futuras investigaciones.