Thesis (Ph. D.)--Indiana University of Pennsylvania. / Includes bibliographical references.

Abstract This research concentrates on the experiences of children and young people operating in the local participation groups in Oulu. Research focuses on the motives and procedures of joining in the groups and the essential activities and objectives of the groups. Co-operation between children, young people and adults is also discussed. The research perspective is pedagogical: what kind of a forum for democratic education do participation groups offer to children and young people? The research is a multi-method case study based on data from surveys, interviews and observation. The data is analyzed with the SPSS statistical analysis program and thematic content analysis. Childhood studies offer a theoretical starting point by recognizing children’s and young people’s agency and ability to participate. Participation is discussed in terms of central democratic theories. Participation groups as spaces for democratic education are viewed especially in terms of the didactic triangle of knowledge, values and skills introduced by Ove Korsgaard. Critical viewpoints on democratic education are discussed based on Gert Biesta’s formulations. Hannah Arendt’s insights into human interaction as a place where human subjectivity is born are also considered. Participation groups are spaces of social participation in which children, young people and adults reciprocally recognize each other as competent actors. An adult person with situational awareness and pedagogical tact is considered central to a participation group. Participation groups are understood as representative bodies whose functionality depends on the members’ ability to be active and committed participants. Age is thought to be a factor that both promotes and prevents group activities. Participation groups are also considered to be places where children and young people plan the activities based on their own interests, where they can express their own opinions and views and are also able to take part in decision-making. From the viewpoint of democratic education, participation groups are considered as pedagogical spaces that offer opportunities to acquire knowledge and skills for participatory action within their immediate surroundings and in society at large. These abilities are needed in groups’ activities on a constant basis, but children and young people also appreciate their value for their future life. At the core of participation seems to lie the idea of being able to live with others who are not exactly like me. / Tiivistelmä Tutkimuskohteena ovat lasten ja nuorten kokemukset alueellisten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Tutkimuksessa selvitetään ryhmään liittymisen tapoja ja motiiveja, toimintamuotoja ja vaikuttamiskohteita sekä osallisuusryhmää lasten, nuorten ja aikuisten keskinäisen toiminnan tilana. Näkökulma on pedagoginen: minkälaisen demokratiakasvatuksen tilan osallisuusryhmä tarjoaa lapsille ja nuorille? Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu osallisuustoiminnan havainnoinnista sekä lasten ja nuorten kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistoa on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä temaattisella sisällönanalyysillä. Tutkimus paikantuu lapsuudentutkimuksen paradigmaan, jonka ytimessä on lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus. Osallisuutta taustoitetaan keskeisten demokratiateorioiden kautta ja osallisuusryhmien toimintaa erityisesti Ove Korsgaardin luoman kansalaiskasvatuksen didaktisen kolmion kautta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään Gert Biestan esittämiä kriittisiä näkökulmia demokratiakasvatukseen sekä Hannah Arendtin näkemyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta subjektiviteetin synnyn tilana. Osallisuusryhmä näyttäytyy sosiaalisen osallisuuden tilana, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja aikuisten vastavuoroinen tunnustaminen kompetentteina toimijoina. Tilannetaitoinen ja pedagogisen tahdikkuuden taitava aikuinen on toiminnan keskeinen voimavara. Osallisuusryhmä ymmärretään edustukselliseksi järjestelmäksi, jonka toimintakykyisyyteen nähdään keskeisesti vaikuttavan ryhmän jäsenten aktiivisuus ja sitoutuneisuus toimintaan. Ikä nähdään sekä ryhmän toimintaa edistävänä että hidastavana tekijänä. Osallisuusryhmä on myös vaikuttavan osallisuuden tila, jossa lapset ja nuoret suunnittelevat toimintaa omien intressiensä pohjalta, tuovat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään sekä tekevät päätöksiä itselleen merkityksellisissä asioissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta osallisuusryhmä määritellään pedagogiseksi tilaksi, jossa on mahdollista omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia osallistuvaan ja vaikuttavaan toimintaan omassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Näitä valmiuksia tarvitaan osallisuusryhmien toiminnassa jatkuvasti, mutta lapset ja nuoret kokevat niiden oppimisen hyödylliseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Osallisuuden ytimessä on ajatus kyvystä oppia elämään toisten kanssa, jotka eivät ole aivan kuten minä.