Abstract This study examines the phenomenon of corporate brand co-creation in the context of small and medium sized enterprises (SMEs) operating in business-to-business (B2B) markets. The aim of this study is to better understand how external stakeholders co-create a corporate brand—brand image and identity—and what characterises these brand co-creative stakeholder relationships. Branding is regarded as a social and interactive process in which the company and its stakeholders are both considered active participants. In addition to the corporate branding literature, this study builds on industrial network theory, service-dominant logic and organisational identity theory. The empirical contribution of the study is conducted using qualitative interview and case study methods to analyse the phenomenon longitudinally and from a multi-stakeholder perspective. The primary empirical data are generated through interviews of B2B SME experts and the case company’s management, employees and key partners during the period 2010–2013. Narrative approach is employed in the data generation and analysis. The study shows that corporate branding is a holistic process that is influenced by various stakeholders. In particular, the key partners can be actively involved in co-creating a company’s corporate brand. External stakeholders are involved in corporate branding through interactions with the company and other stakeholders. The study identifies a number of co-creative actions performed by external stakeholders that influence the corporate brand image, either directly or indirectly. The study also shows that stakeholder cooperation, interaction and dialogue are central in corporate brand identity development, as they help companies to understand and adapt to the competitive environment and to define the corporate brand’s unique and central features in relation to it. At the relationship level, corporate brand co-creative stakeholder relationships are characterised by dependency and mutuality. The significance of various stakeholder relationships in branding, however, varies across situations, at different stages of the company’s lifecycle and at the relationship portfolio level; they can be understood as context-dependent, evolving and dynamic. Managers can use the findings of this study to identify the key stakeholders that are central in co-creating corporate brands and to employ their resources and integrate their activities to strengthen the corporate brand. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii yritysbrändin yhteisluomista yritystenvälisillä markkinoilla (B2B) toimivien pk-yritysten kontekstissa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään miten yrityksen ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yritysbrändin – brändi-imagon ja -identiteetin – luomiseen ja mikä on luonteenomaista yritysbrändiä yhteisluoville sidosryhmäsuhteille. Brändäystä tarkastellaan sosiaalisena ja vuorovaikutteisena prosessina jossa yritys ja sen eri sidosryhmät nähdään aktiivisina toimijoina. Tutkimus nojaa brändikirjallisuuden lisäksi verkostoteoriaan, palvelulähtöiseen ajatteluun sekä organisaatioidentiteetti-teoriaan. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena haastattelu- ja tapaustutkimuksena jossa ilmiötä tarkasteltiin eri sidosryhmien näkökulmasta sekä pitkittäisesti. Tutkimuksen ensisijainen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla B2B pk-yritystoiminnan asiantuntijoita sekä tapausyrityksen johtoa, henkilöstöä ja avainyhteistyökumppaneita vuosina 2010–2013. Aineiston keruussa ja analyysissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa. Tutkimus osoittaa että yritysbrändäys on kokonaisvaltainen prosessi johon vaikuttaa yrityksen lisäksi myös sen eri sidosryhmät. Erityisesti avainyhteistyökumppanit voivat olla aktiivisesti mukana luomassa yrityksen brändiä. Yrityksen ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yritysbrändin luomiseen vuorovaikutuksessa yrityksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tutkimuksessa tunnistetaan useita ulkoisten sidosryhmien brändiä yhteisluovia toimintoja, jotka vaikuttavat yritysbrändi-imagoon joko suoraan tai epäsuorasti. Tutkimus osoittaa lisäksi, että yhteistyö, vuorovaikutus ja dialogi sidosryhmien kanssa ovat keskeisessä roolissa yritysbrändi-identiteetin kehittymisessä, sillä ne auttavat yritystä ymmärtämään sen kilpailuympäristöä, sopeutumaan sen vaatimuksiin sekä määrittelemään brändin keskeiset erottuvuustekijät suhteessa siihen. Tutkimuksen perusteella yritysbrändiä yhteisluoville sidosryhmäsuhteille on suhdetasolla ominaista riippuvuus ja vastavuoroisuus. Eri sidosryhmäsuhteiden merkitys yritysbrändin kannalta vaihtelee eri tilanteissa sekä yrityksen eri elämänvaiheissa. Suhdeportfoliotasolla brändiä yhteisluovia sidosryhmäsuhteita voidaankin luonnehtia kontekstisidonnaisiksi, muuttuviksi ja dynaamisiksi. Tuloksia voidaan hyödyntää yritysbrändäyksen kannalta keskeisten sidosryhmien tunnistamisessa sekä niiden resurssien hyödyntämisessä ja toimintojen integroimisessa brändäyksessä.

Abstract This study explores the phenomenon of brand co-creation from a communicative perspective. The study investigates how Finnish SMEs operating in international B2B markets use English as a business lingua franca (BELF) for brand communication. The purpose of the study is to contribute to brand co-creation theory by illustrating how using BELF affects spoken brand co-creation discourse and increase our understanding of brand co-creation communication by applying a discursive approach. The theoretical framework of the study is based on branding literature, BELF research, discourse theory and social constructionism. The study introduces an analytical framework for exploring BELF in spoken brand co-creation communication through the discourse dimensions of verbal language use, the communication of brand meanings and face-to-face social interaction among stakeholders. The empirical data was collected by implementing a business communication simulation designed for the study. It was used to analyse how internal stakeholders use verbal BELF to communicate brand meanings in face-to-face social interaction. A discursive approach was also applied in the analysis. In the study, three spoken brand co-creation discourses were identified: informative, credible and emotional discourse. This study shows that brand co-creation is a phenomenon intertwined with language. When the language of business communication is BELF, it can both enable and impede brand co-creation communication. Efficient and informative communication is often regarded as essential in business communication but from brand communication perspective informative communication may not be sufficient to create an interesting and a memorable brand. The study also shows that spoken brand co-creation communication with BELF requires versatile language and communication competence; especially emotional brand discourse may require more versatile BELF competence than previously has been acknowledged. From a managerial viewpoint, it is important to understand that internal stakeholders are continuously communicating about the brand to external stakeholders with spoken language. Thus, the brand is visible in the daily operations through language, although not necessarily as intended by the management. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan brändin yhteisluomista yritysviestinnän näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset yritystenvälisillä markkinoilla (B2B) toimivat pk-yritykset käyttävät liike-englantia lingua francana (BELF) suullisessa yhteisluomisviestinnässään. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kielen ja viestinnän roolista brändin yhteisluomisessa ja kuvata, miten BELF vaikuttaa puhuttuun brändin yhteisluomisviestintään diskursiivisesta näkökulmasta. Tutkimus nojaa brändikirjallisuuden lisäksi BELF-tutkimukseen, diskurssiteoriaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimus esittää brändin suullisen yhteisluomisviestinnän kolmiulotteisena ilmiönä, jota voidaan tarkastella sanallisen kielenkäytön, brändimerkitysten viestimisen ja kasvokkain tapahtuvan, sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen avulla. Työn empiirinen aineisto kerättiin tutkimusta varten kehitetyn liikeviestintäsimulaation avulla, ja sen avulla analysoitiin, miten yrityksen sisäiset sidosryhmät käyttävät BELFiä viestimään brändimerkityksiä yrityksistään ja niiden tuotteista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa hahmoteltiin kolme suullista brändin yhteisluomisdiskurssia: informatiivinen diskurssi, uskottavuusdiskurssi ja tunneperäinen diskurssi. Tutkimus osoittaa, että brändin yhteisluomisviestintä on kieleen kietoutunut ilmiö. Kun liikeviestinnän kielenä on BELF, vieraskielinen viestintä voi sekä mahdollistaa että vaikeuttaa brändin yhteisluomisviestintää. Tehokas ja faktaperäinen viestintä on usein tärkeää liikeviestinnässä, mutta brändäyksen näkökulmasta informatiivisesti painottunut viestintä voi olla riittämätöntä, jotta se herättäisi mielenkiintoa brändiä kohtaan tai loisi muistettavan brändin. Tutkimus osoittaa myös, että osallistuminen brändin yhteisluomisviestintään käyttämällä BELFiä edellyttää monipuolista kieli- ja viestintätaitoa. Erityisesti tunteita herättävä brändäysviestintä voi vaatia laajempaa kieli- ja viestintäosaamista kuin aiemmin on ajateltu. Liikkeenjohdon kannalta on tärkeää ymmärtää, että yrityksen henkilöstö viestii brändistä jatkuvasti jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Näin ollen brändi välittyy sidosryhmille kielen kautta, mutta ei kuitenkaan välttämättä sellaisena kuin yrityksen johto on tarkoittanut.

Abstract This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth – the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta – kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä – kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi.