Abstract The purpose of the present study is to build a theoretically based and empirically grounded framework that enables a better understanding of corporate rebranding processes among small companies. Corporate rebranding is addressed from a visual viewpoint concentrating on changes to corporate name and logo. The theoretical background is based on corporate branding, corporate rebranding and organisational change literature. The research setting is small software companies that operate in B2B markets. The empirical part is conducted as a multiple case study of three cases by gathering data both before and after corporate name changes. The main data gathering method was narrative interviews supported by several specifying interviews and secondary data. The results are first presented as narratives followed by process descriptions and finally combined into an empirically grounded processual framework for corporate rebranding. First, context-related characteristics influencing and reasons for corporate rebranding are revealed. Second, sub-processes of corporate rebranding are presented during three different time periods; 1) before establishing the company, 2) after establishing the company during the time when the original corporate name is in use and 3) after establishing the company when the new corporate name is in use. Third, outputs of corporate rebranding are described in the forms of the new name and logo. For small business managers the study offers four interesting findings. First, developing a new corporate name in company is cheap but may take several years. Using marketing communications agencies may result in a faster process, but in that case, the cost implications should be accepted. Second, the company should inform its stakeholders of the forthcoming name change for two reasons: 1) stakeholders may provide ideas for a new name; and 2) proactively spreading information on a forthcoming name change may avoid misunderstandings, for example, rumours of bankruptcy, when the name change is executed. Third, encouraging stakeholders to invent a new name and evaluate the potential new name may help to ensure that the new name will not cause any unwanted associations. Fourth, in launching the new name electronic devices may be far more cost-effective than expensive marketing communications campaigns to communicate the change. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda teorioihin perustuva ja empiirisesti perusteltu viitekehys, joka auttaa ymmärtämään yrityksen uudelleenbrändäykseen liittyviä prosesseja pienissä yritysmarkkinoilla toimivissa (B2B) ohjelmistoyrityksissä. Yritysbrändäys nähdään visuaalisesta näkökulmasta, ja sillä tarkoitetaan yrityksen nimen ja logon vaihtamista. Tutkimuksen teoreettinen tausta on rakennettu yritysbrändäystä, yrityksen uudelleenbrändäystä ja organisaation muutosta käsittelevien kirjallisuuksien perusteella. Empiirinen osa on toteutettu kolmen tapauksen tapaustutkimuksena. Ensisijainen aineistonkeruumenetelmä ovat narratiiviset haastattelut, joilla tuotetaan haastateltavien omia tarinoita tutkitusta ilmiöstä. Näitä tuetaan useilla tarkentavilla haastatteluilla ja kirjallisella aineistolla. Tulokset esitetään ensin narratiiveina, sen jälkeen prosessikuvioina ja lopuksi empiirisesti perusteltuna viitekehyksenä yrityksen uudelleenbrändäysprosesseista. Viitekehys koostuu kolmesta osasta: 1) yrityksen uudelleenbräyksen syyt ja siihen vaikuttavat kontekstin erityispiirteet, 2) yrityksen uudelleenbrändäyksen alaprosessit i) ennen yrityksen perustamista sekä sen perustamisen jälkeen ii) aikana jolloin yrityksen alkuperäinen nimi on käytössä ja iii) aikana jolloin yrityksen uusi nimi on käytössä, sekä 3) yrityksen uudelleenbrändäyksen lopputulema, eli uusi yritysnimi ja logo. Tutkimus tarjoaa pienyrittäjille neljä tärkeää näkökulmaa. Ensinnäkin, uuden yritysnimen kehittäminen itse on edullista, mutta sopivan nimen löytäminen voi tällöin kestää vuosia. Markkinointiviestintätoimisto voi tuottaa nimen nopeammin, mutta silloin on hyväksyttävä siitä aiheutuvat kustannukset. Toiseksi, yritysten kannattaa informoida tärkeitä sidosryhmiään mahdollisesta tulevasta nimen muutoksesta jo ennakkoon kahdesta syystä: 1) sidosryhmät voivat auttaa nimen keksimisessä, ja 2) näin voidaan välttää väärinkäsityksiä (mm. konkurssiepäilyt) varsinaiseen nimenvaihtamiseen liittyen. Kolmanneksi, kun sidosryhmät osallistuvat nimen kehittämiseen ja nimiehdotusten arviointiin, voidaan kartoittaa ja välttää ei-toivottuja assosiaatioita nimeen liittyen. Neljänneksi, suurten markkinointiviestintäkampanjoiden sijasta uuden nimen lanseeraamisessa kannattaa pohtia elektronisten viestintävälineiden käyttämistä.

Abstract The purpose of the present study is to examine theoretically and empirically how entrepreneurs act in pursuit of accelerated internationalisation. The study will facilitate a better understanding of the accelerated internationalisation process in the case of small and medium sized enterprises in high tech context. The theoretical background is based on international entrepreneurship literature and internationalisation process research. The research setting is small high tech firms at the start of the internationalisation process. The firms represent two distinct types of internationalising firms, an international late starter and international new venture. The empirical study is a qualitative longitudinal comparative multiple case study of two case firms. The main data gathering method was interviews and observations supported by secondary data. In this study, the four theory-based determinants of internationalisation were identified; 1) processuality 2) knowledge, 3) networks and 4) opportunity development. These determinants were used as the key elements for exploring accelerated internationalisation as an outcome of interlinked entrepreneurial actions. The active networking and learning undertaken in pursuit of international opportunity development are the intertwined entrepreneurial actions which are likely to create an accelerated internationalisation process. The study provides potentially interesting findings for entrepreneurs and external facilitators. First, the accelerated internationalisation process may be either periodic or cyclical in nature depending on the entrepreneur’s access to the relevant knowledge and networks. However, the relevance of the existing and pursued networks and knowledge is dependent on business context and changes in that business context may change the value of networks and knowledge as they are not inherently stable. Secondly, the networking and learning components mediate international opportunity development which may occur either as a network driven international opportunity development or as a knowledge driven international opportunity development. Thirdly, it is important to be aware of the differences between the temporary and voluntary networks which drive the international opportunity development process. Those network actors with temporary collaborative contracts and in possession of expert knowledge have a mainly instrumental role in knowledge and resource sharing; whereas the voluntarily developed networks not only provide knowledge and resources, but relevant contacts and particularly, facilitate in international business opportunity development. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sekä teoreettisesti että empiirisesti, kuinka yrittäjät toimivat pyrkiessään nopeutettuun kansainvälistymiseen. Tutkimus auttaa ymmärtämään syvällisemmin pienten korkean teknologian yritysten nopeutettua kansainvälistymistä. Tutkimuksen teoriatausta on rakennettu kansainvälistä yrittäjyyttä ja kansainvälistymisprosessia käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Tutkimuskohteena ovat pienet korkean teknologian yritykset, jotka ovat kansainvälistymisprosessinsa alussa. Tapausyritykset edustavat kahta erityyppistä kansainvälistyvää yritystä: vakaan kansallisen liiketoiminnan jälkeen kansainvälistyvää yritystä ja välittömästi yritystoiminnan aloittamisen jälkeen kansainvälistyvää yritystä. Empiirinen tutkimus on toteutettu laadullisena pitkittäistutkimuksena, jossa vertaillaan kahta yritystä monitapaustutkimuksena. Ensisijaisina aineistonkeruumenetelminä ovat haastattelut ja havainnointi, joita tuetaan tarkentavalla kirjallisella aineistolla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat teoriataustan perusteella tunnistetut neljä kansainvälistymisen perustekijää: 1) prosessuaalisuus, 2) tieto, 3) verkostot ja 4) liiketoimintamahdollisuuden luominen, joita hyödynnetään lähtökohtana tarkasteltaessa nopeutettua kansainvälistymistä. Yrittäjän aktiivinen verkostoituminen ja oppiminen kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luomiseksi nähdään toisiinsa kietoutuneina toimintoina, jotka yhdessä saavat aikaan nopeutetun kansainvälistymisprosessin. Näin ollen nopeutetun kansainvälistymisen nähdään olevan seurausta useista toisiinsa liittyvistä toimista, joita yrittäjä tekee kehittäessään yrityksen kansainvälistä liiketoimintaa. Tutkimus tarjoaa mielenkiintoisia löydöksiä yrittäjille sekä tukitoimintoja tarjoaville organisaatioille: Yrittäjän pääsy merkitykselliseen tietoon ja verkostoihin vaikuttaa nopeutettuun kansainvälistymiseen, joka voi olla tyypiltään joko vaiheittainen tai syklinen prosessi. Huomionarvoista on, että muutokset liiketoimintaympäristössä voivat muuttaa olemassa olevien sekä tavoiteltavien verkostojen ja tiedon arvoa yrittäjän kansainvälistymisprosessissa. Näin ollen tieto ja verkostot tulisi nähdä muuttuvina elementteinä, jotka vaikuttavat kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luomiseen. Lisäksi kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luominen voi olla joko verkostolähtöinen tai tietoon perustuva prosessi, jossa tulee huomioida erilaisten verkostotoimijoiden rooli. Tutkimuksessa havaittiin, että väliaikaiset sopimusperustaiset toimijat ovat tyypillisesti asiantuntijoita, joiden rooli on lähinnä tiedon ja resurssien tarjoaminen, kun taas vapaaehtoisuuteen perustuvat verkostosuhteet tarjoavat tiedon ja resurssien lisäksi hyödyllisiä kontakteja sekä erityisesti auttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.