Decreasing costs of electronic devices, increasing computing abilities and advances in sensor technologies have enabled the internet to spread to the whole new area. In the near future, more and more smart objects will be connected to the internet, and new businesses will be created around them. Industrial internet and IoT are topical issues at the moment and both of them are widely studied and discussed in the literature. However, an up-to-date study about the state of their standardization is difficult to find. In this research, the objective is to find out what is the current state of Industrial internet and IoT standardization. Therefore, the results of this research will be useful for anyone working in these fields. Different standardization organizations, alliances and consortiums are also studied. In addition, unofficial industry standards and their potential development and impacts are reviewed. The perspective of the research is outlined especially into Condition-Based Maintenance (CBM). The theoretical part of the research is a literature review that creates a basis for the empirical part. The literature review studies the relevant topics of the research theme: Industrial internet, M2M (Machine to Machine), IoT, standardization and CBM. Qualitative case study method is applied in the empirical part of the research, and ten carefully chosen interviewees are interviewed for gathering the data. The case analysis shows that standardization is seen as an important part when machines start to share information with each other. However, the majority of the interviewees are not taking part of the standardization activities and the knowledge about the current state of standardization is yet quite unclear. The conclusion is based on the findings of the literature review and case analysis. The research findings indicate that standardization in the field of Industrial internet and IoT is just emerging. There is an extensive amount of organizations that are creating standards, both official and non-official, and the application space is wide. Many emerging applications are exploiting their own standards and many standards are still under development. The solutions rely on various co-existing protocols, interfaces and platforms, either proprietary or standard. Some of the Industrial internet and IoT standards will be official standards, whereas some will be de facto standards that are agreed by forums or alliances or dictated by companies in decisive roles. The study results show that standardization plays a key role in Industrial internet and IoT as it contributes to interoperability, compatibility, reliability, security and effective operations between heterogeneous technical solutions globally. Therefore collaboration among various organizations is important and needed. / Elektronisten laitteiden kustannusten lasku, tietokoneiden laskentatehojen kasvu ja kehittyneet sensoriteknologiat ovat mahdollistaneet internetin leviämisen täysin uudelle alueelle. Lähitulevaisuudessa yhä useammat älykkäät esineet ovat yhteydessä internetiin, ja uusia liiketoimintoja luodaan niiden ympärille. Teollinen internet ja esineiden internet (IoT — Internet of Things) ovat ajankohtaisia aiheita tällä hetkellä ja molemmat laajalti tutkittuja kirjallisuudessa. Silti ajankohtaista tutkimusta niiden tämän hetkisestä standardoinnin tilasta on vaikea löytää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Teollisen internetin ja IoT:n standardoinnin nykytila. Näin ollen tutkimuksen tulokset hyödyttävät toimijoita näillä aloilla. Myös eri standardointiorganisaatioita, alliansseja ja yhteenliittymiä tarkastellaan. Lisäksi epävirallisia teollisuusstandardeja ja niiden mahdollista kehitystä ja vaikutuksia arvioidaan. Tutkimuksen näkökulma on rajattu erityisesti ennakoivaan kunnossapitoon. Tutkimuksen teoriaosuus on kirjallisuuskatsaus, joka muodostaa perustan empirialle. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee tutkimuksen teeman kannalta relevantteja aihepiirejä: Teollinen internet, M2M (Machine to Machine), IoT, standardointi ja ennakoiva kunnossapito. Kvalitatiivista case-tutkimusmenetelmää sovelletaan tutkimuksen empiriaosiossa, ja tiedon keräämistä varten haastatellaan kymmenen tarkoin valittua haastateltavaa. Case-analyysi osoittaa, että standardointia pidetään tärkeänä laitteiden jakaessa tietoa toisilleen. Kuitenkaan suurin osa haastateltavista ei ota osaa standardointitoimintaan, ja käsitys standardoinnin nykytilasta on heille vielä melko epäselvä. Johtopäätökset pohjautuvat kirjallisuuskatsauksen ja case-analyysin perusteella saatuihin löydöksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että Teollisen internetin ja IoT:n standardointi on vasta kehittymässä. Standardeja luovia organisaatioita, sekä virallisia että epävirallisia, on suuri määrä, ja sovelluskenttä on laaja. Monet kehittymässä olevat sovellukset hyödyntävät omia standardejaan, ja useat standardit ovat yhä kehitysasteella. Ratkaisut perustuvat erilaisiin yhtä aikaa olemassa oleviin protokolliin, rajapintoihin ja sovellusalustoihin, niin patentoituihin kuin standardeihinkin. Osa Teollisen internetin ja IoT:n standardeista tulevat olemaan virallisia standardeja, kun taas osa tulee olemaan de facto standardeja, jotka on hyväksytty forumeissa ja alliansseissa tai ratkaisevassa roolissa olevissa yrityksissä. Tutkimustulokset osoittavat, että standardointi on tärkeässä roolissa Teollisessa internetissä ja IoT:ssä, sillä se vaikuttaa yhteensopivuuteen, yhdenmukaisuuteen, luotettavuuteen, turvallisuuteen ja tehokkaaseen toimintaan hajanaisten teknisten sovellusten välillä globaalisti. Siitä syystä yhteistyö eri organisaatioiden välillä on tärkeää ja tarpeellista.

Yhteistuotantovoimalaitoksen käytettävyys on yksi keskeisimpiä mittareita kuvattaessa, kuinka hyvin on pystytty varmistamaan häiriötön sähkön- ja lämmöntuotanto. Käytettävyydellä tarkoitetaan laitoksen järjestelmien teknistä toimivuutta ja sitä, kuinka hyvin asetettuihin tuotantotavoitteisiin on päästy. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia Helen Oy:n Salmisaaren voimalaitosten käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät yleisimmin johtavat voimalaitoshäiriöihin ja määrittää pidemmän aikavälin katsaus häiriöiden jakaumasta, jotta voidaan nähdä kootusti erilaisten häiriöiden toistuvuus. Työn teoriaosassa selvitetään yleisellä tasolla voimalaitoksen käytettävyyttä terminä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Selvitetään myös millaisilla mittareilla käytettävyyttä seurataan ja millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä käytettävyyden hallintaan liittyen. Työn tutkimusosassa käsitellään Salmisaaren voimalaitosten tuotantoyksiköiden SaA ja SaB kaikki tuotantokatkokset ja tehonrajoitukset vuosilta 2004–2014 sekä ne on jaoteltu häiriön aiheuttamien juurisyiden mukaan eri kategorioihin. Häiriöiden jaotteluperiaatteena on käytetty Helen Oy:n Salmisaaren voimalaitoksille laaditun omaisuudenhallintaprosessin pohjalta määritettyjä kategorioita, jotka ovat laitosten käyttö, kunnossapito, kunnonvalvonta, prosessilaitteiden materiaalitarkastukset, polttoaineiden hallinta, voiteluhuolto, voimalaitoskemia, prosessikemia ja laitosten kehittäminen. Lisäksi omana kategorianaan käsitellään voimalaitoksen ulkopuolisista tekijöistä johtuvat häiriöt. Tuloksista havaittiin, että kunnossapidolla on suurin osuus epäkäytettävyyttä aiheuttaneista tekijöistä. On kuitenkin muistettava, että tässä tapauksessa kunnossapidolla tarkoitetaan koko kunnossapitoasioista vastaavaa yhteisöä tilaajasta ja suunnittelusta alkaen, eikä ainoastaan kunnossapitoa toteuttavaa yksikköä. Myös polttoaineen hallintaan liittyvät häiriöt sekä laitosten kehittämiseen liittyvät ongelmat ovat suuressa roolissa epäkäytettävyystekijöinä. Oma osuutensa käytettävyyteen on myös prosessilaitteiden materiaalitarkastuksilla, joita vaikeuttaa vuosihuolloissa tarkastuksiin käytettävissä oleva lyhyt aika. Olennaista onkin löytää prosessista kriittisimmät kohteet ja keskittää tarkastusten osalta suurimmat toimenpiteet niihin. Kunnonvalvonta, prosessikemia, voimalaitoskemia, voiteluhuolto ja laitosten käyttäminen ovat pienemmissä rooleissa häiriöihin johtaneissa tekijöissä, mutta niilläkin on omat osuutensa epäkäytettävyystekijöinä. Myös voimalaitoksen ulkopuoliset tekijät, kuten kaukolämpö- ja sähköverkkojen häiriöt ovat aiheuttaneet käyttökeskeytyksiä, mutta niihin voimalaitoksen henkilökunnalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Häiriöiden kokonaismäärästä noin 10 % on johtunut inhimillisistä erehdyksistä laitoksen päivittäisessä toiminnassa. Tulosten perusteella saatiin arvioitavaksi tietoa siitä, mille osa-alueille laitoksen käytettävyyden näkökulmasta kannattaa jatkossa keskittyä resurssien ja investointien osalta. Mielenkiintoista olisi myös tulevaisuudessa laatia samankaltaiset häiriöjakaumat ja verrata niitä tässä työssä tehtyihin tutkimuksiin. / Availability of combined heat and power generating plants is one of the most essential indicators to characterize how well the production of electricity and heat is ensured. At this work, by availability is meant the technical functionality of production systems and the achievement of goals set to production. The goal of this thesis was to inspect the availability factors of Helen Salmisaari Power Plant. The target was set to produce information on what kind of factors commonly cause production failures. Also an extended review of unavailability factors was wanted to inspect the repetition of similar root causes. In the theoretical part of this thesis is explained the availability of a power plant as a term and the factors that usually have effect on that. Also the indicators of availability and activities to control it are studied in the theoretical part. In the experimental part of this thesis all the situations of unavailability in Salmisaari Power Plant units SaA and SaB during the years 2004–2014 are analyzed and divided for different categories in the basis of the root cause of the unavailability. The basis of the dividing principle is led from the property management process of Helen Salmisaari Power Plant as follows: Process Operations, Maintenance, Condition Monitoring of Process Equipment, Material Inspections, Fuel Control Systems, Lubrication Service, Power Plant Chemistry, Process Chemistry and the Development of Production Units. Also the external factors outside power plant is discussed. From the results data can be seen that Maintenance has the biggest values on the unavailability factors. It should be kept in mind though, that in this case by Maintenance is meant the whole Maintenance process starting from the client and planning, not just the maintenance service producer. Also unavailability associated with Fuel Control and Development of Production Units play a big role in the statistics. Material inspections are considered as the next biggest unavailability factor. It has to be said that the time that can be spend on the inspections is usually very short at the annual power plant maintenance revision. Important is to find out the most critical parts from the production process to concentrate the inspections on. Condition Monitoring of Process Equipment, Lubrication Service, Process Chemistry, Power Plant Chemistry and the Process Operations play smaller roles in the unavailability factors, but they all are closely associated with Salmisaari power generating units SaA and SaB long term availability. Also the external factors of Salmisaari, for instance District Heat Network and Electricity Network blackouts have caused unavailability, but the workforce of Salmisaari cannot influence on those factors. About 10% of all the unavailability factors of SaA and SaB are caused by human factors in everyday work. From the availability point of view the results data can be used to evaluate the possible investments and production areas where to increase inputs in the future. It would also be interesting to make similar unavailability distributions in the future and compare them with the statistics made at this work.

Selluloosa on uusiutuva, biohajoava ja lähes ehtymätön raaka-aine, jonka käyttö varhaisista ajoista lähtien on lisääntynyt ja laajentunut yhdeksi tärkeimmistä teollisuuspolymeereistä sen uusien ominaisuuksien löytämisen ansiosta. Sitä saadaan luonnollisista, uusiutuvista lähteistä, kuten puista ja kasveista ja sen käyttökohteet vaihtelevat muun muassa energialähteestä rakennusmateriaaleihin, tekstiileihin, paperiin ja biomuoveihin. Selluloosan rakenneosat, kuten selluloosananokiteet, ovat tällä hetkellä tärkeä tutkimuskohde ja niiden monipuolisilla ominaisuuksilla ja käyttömahdollisuuksilla pyritään tulevaisuudessa muun muassa korvaamaan fossiilihiileen pohjautuvia, uusiutumattomia materiaaleja. Tämä vaatii uusien menetelmien kehittämistä selluloosan eri osien eristämiseksi ja käsittelemiseksi. Selluloosananokiteistä ainutlaatuisen materiaalin tekevät niiden ominaisuudet, kuten keveys, lujuus, suuri pinta-ala suhteessa tilavuuteen ja ympäristöhyödyt. Niitä valmistetaan hydrolysoimalla selluloosakuitujen amorfinen osa liuottimella, jolloin jäljelle jää selluloosananokiteitä. Valmistusmenetelmien tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta tähän mennessä kehitetyt menetelmät pohjautuvat suurelta osin happohydrolyysiin ja hydrolyysiin ionisilla nesteillä. Nämä menetelmät ovat kuitenkin ympäristölle haitallisia kemikaalien myrkyllisyyden ja huonon biohajoavuuden takia. Vaihtoehto näille liuottimille ovat syväeutektiset liuottimet (deep eutectic solvent, DES). Selluloosan hydrolyysi DES-liuottimilla on todettu aiheuttavan vähemmän ympäristöhaittoja ionisiin nesteisiin ja happohydrolyysiin verrattuna, sillä ne ovat yleensä myrkyttömämpiä, biohajoavia ja helpommin saatavissa. DES- liuotin valmistetaan kahdesta tai useammasta kiinteästä tai nestemäisestä komponentista, jotka tiettyinä seoksina laskevat komponenttien sulamispisteitä yksittäisiin komponentteihin verrattuna. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisista DES-komponenteista valmistettuja liuottimia, niiden avulla hydrolysoituja selluloosakuituja sekä reaktioajan ja -lämpötilan vaikutusta selluloosananokiteiden saantoon, muotoihin ja happoryhmien määrään tuotteessa. Työssä todettiin liuottimien komponenteilla, reaktioajoilla ja -lämpötiloilla olevan vaikutusta nanokiteiden muodostumiseen. DES-liuottimilla saadut näytteiden saantoprosentit vaihtelivat 67 %:sta 81 %:iin ja näytteiden TEM-kuvien perusteella koliinikloridin ja oksaalihappodihydraatin DES- liuos hydrolysoi liukosellua parhaiten. Reaktioajan lisäys kasvatti kyseisillä komponenteilla reaktion saantoprosenttia, kun taas koliinikloridin ja p-tolueenisulfonihapon monohydraatin reaktiossa se laski saantoprosenttia. Tästä voitiin päätellä reaktioajan ja -lämpötilan muutosten vaikuttavan eri tavoin eri komponenteilla. Näytteiden TEM-kuvissa on nähtävissä nanokiteitä, mikä osoitti DES-komponenttien toimivuuden. Happoryhmien määrittämisestä saatujen tulosten perusteella reaktioajan kasvu lisäsi karboksyylihappojen määrää näytteessä. Tulosten perusteella DES-liuottimien käyttö on mahdollista selluloosananokiteiden valmistuksessa ja verrattuna aikaisemmin käytettyihin liuottimiin, ne ovat halvempia, yksinkertaisempia valmistaa ja aiheuttavat vähemmän ympäristöhaittoja. Jotta selluloosananokiteiden teollinen tuotanto olisi kannattavaa, on kustannuksiltaan, valmistusmenetelmiltään ja ympäristövaikutuksiltaan optimaalisen liuottimen löytäminen amorfisen osan liuottamiseksi ensisijaisen tärkeää. Tällöin selluloosananokiteiden valmistus olisi tehokasta, mikä mahdollistaisi niiden käytön erilaisissa materiaaleissa, ja jopa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisen.

No description available.

Thesis (Ph. D.)--Dept. of Chemical Engineering, Graduate School of Engineering, University of Sydney, 2005. / Bibliography: leaves [327]-333. Also available in print form.

Thesis (M.S.)--University of Wisconsin--Madison, 1983. / Typescript. eContent provider-neutral record in process. Description based on print version record. Includes bibliographical references (leaves 116-117).

No description available.

Made available in DSpace on 2014-10-09T12:36:11Z (GMT). No. of bitstreams: 0 / Made available in DSpace on 2014-10-09T13:59:21Z (GMT). No. of bitstreams: 1 03662.pdf: 1769867 bytes, checksum: f9388ccdf39263ca6442c9016b5c7973 (MD5) / Dissertacao (Mestrado) / IPEN/D / Instituto de Pesquisas Energeticas e Nucleares - IPEN/CNEN-SP

Made available in DSpace on 2014-10-09T12:36:11Z (GMT). No. of bitstreams: 0 / Made available in DSpace on 2014-10-09T13:59:21Z (GMT). No. of bitstreams: 1 03662.pdf: 1769867 bytes, checksum: f9388ccdf39263ca6442c9016b5c7973 (MD5) / Dissertacao (Mestrado) / IPEN/D / Instituto de Pesquisas Energeticas e Nucleares - IPEN/CNEN-SP

The constant changes in governmental and customer requirements are forcing organizations to adapt in today’s dynamic market. Challenges such as international competition, increased cost pressure and efficient resource allocation are just a few examples of what organizations currently are facing. The need of managing business processes has become evident, as processes describes how well the organization is operating. Processes are no longer seen as just a tool, but as a way to visualize and standardize the organization in order to decrease variation and waste. With limited resources, ABB HVC has been working with business processes for over 20 years without any major influence since the competition has not required it. During the last three years the focus has shifted and business processes are now a hot topic. A stance has been taken and ABB HVC is now aiming to become a process-oriented organization. To become a process-oriented organization, ABB HVC needs a solid foundation built around processes. This project aims to satisfy a part of that foundation by designing a process for the technology department. As the technology department currently lacks a defined process, they cannot in a clear and visual way describe how they operate. Most of the time spent during this project, was focused on designing a functional process and to identify options for development. The research type of this project is a change focused research with an action research strategy. The selected approach is a design research methodology with qualitative data collection. In order to gather all the required information to complete the task, a literature review and an empirical analysis of ABB HVC were conducted. The result of this project was a process map describing the workflow and interactions of the technology department. An implementation plan, tools and suggested improvements have also been included in the report to provide the technology department with a strategy in how to continue the process work. / Ständiga förändringar och krav från myndigheter och kunder tvingar organisationer att anpassa sig till dagens dynamiska marknad. Utmaningar som internationell konkurrens, ökat kostnadstryckt och en effektiv resursfördelning är bara några exempel på vad organisationer för närvarande står inför. Behovet av att hantera affärsprocesser har blivit uppenbart eftersom processerna beskriver hur väl organisationen fungerar. Processer ses inte längre som bara ett verktyg, utan som ett sätt att visualisera och standardisera organisationen för att minska variation och slöseri. Med begränsade resurser har ABB HVC arbetat med affärsprocesser i över 20 år utan någon större påverkan för att konkurrensen inte har krävt det. Under de senaste tre åren har fokus skiftat och affärsprocesser är nu ett hett samtalsämne. En ställning har tagits och ABB HVC siktar nu på att bli en processorienterad organisation. För att bli en processorienterad organisation behöver ABB HVC en stabil grund uppbyggd kring processer. Detta projekt syftar till att tillfredsställa en del av denna grund genom att utforma en process för teknikavdelningen. Eftersom teknikavdelningen idag saknar en definierad process kan de inte tydligt beskriva hur de arbetar. Merparten av tiden spenderat under detta projekt var inriktad på att utforma en fungerande process och att identifiera alternativ för utveckling. Forskningstypen för detta projekt är en förändringsfokuserad forskning med en aktionsforskningsstrategi. Det valda tillvägagångssättet är att använda design research metodiken med kvalitativ datainsamling. För att samla in all den information som krävts för att slutföra uppgiften, har en litteraturstudie och en empirisk analys av ABB HVC utförts. Resultatet av detta projekt var en processkarta som beskriver arbetsflödet och interaktionerna för teknikavdelningen. En genomförandeplan, verktyg och förslag på förbättringar har också tagits med i rapporten för att ge teknikavdelningen en strategi för hur man ska fortsätta processarbetet.