Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli muodostaa määritelmä luksusbrändin käsitteestä kirjallisuudessa 2000-luvulla. Tutkielma suoritettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin aineistonhakuprosessin tuloksena kymmenen tieteellistä artikkelia, joilla jokaisella oli hieman eriävä käsitys luksusbrändistä. Artikkelit jaoteltiin niiden näkökulman mukaan neljään eri brändinäkökulmaan: toiminnallinen, symbolinen, psykologinen ja kokemuksellinen brändinäkökulma. Aluksi jokaisen näkökulman sisällä pyrittiin luomaan oma määritelmä luksusbrändille syntetisoimalla tietoa artikkeleista. Kun jokaisen näkökulman mukainen määritelmä luksusbrändille oli luotu, nämä neljä määritelmää yhdistettiin yhdeksi. Tuloksena syntyi tämän kirjallisuuskatsauksen luksusbrändin määritelmä, joka on seuraavanlainen: luksusbrändi määritellään 2000-luvun kirjallisuudessa brändinä, joka on korkea laatuinen, kallis, eksklusiivinen ja ainutlaatuinen, ja jonka täytyy toimia johdonmukaisesti kokonaisuutena, sekä muistaa tuoda esille luksusbrändin kulutukseen liittyviä hedonistisia, emotionaalisia ja materialistisia piirteitä.

This bachelor’s thesis is a systematic literature review focusing on the relationship between content marketing and user engagement in online brand communities. Based on the literature reviewed, it creates definitions for the main terminology, investigates the value of engagement for both online communities and marketers, creates a model of the factors motivating user engagement in online brand communities and connects this to content marketing. In addition, guidelines for engaging users in online brand communities are provided for content marketers based on the findings of the research. Finally, the thesis suggests topics for further research into online brand community management.

Kandidaatintutkielmani käsittelee kestävää markkinointia markkinointistrategiana. Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, ja se keskittyy erittelemään aikaisempien tutkimusten löydöksiä, ja yhdistämään niissä saatuja päätelmiä uudeksi tutkimukseksi. Tutkimus on laadullinen. Päätutkimuskysymykseksi muodostui millä tavoin yritykset voivat hyödyntää kestävää markkinointia markkinointistrategiana. Tutkielmassa keskitytään vastaamaan tähän kysymykseen perinteisen markkinointimixin avulla, ja samalla löytämään syitä sille, miksi kestävää markkinointia kannattaa toteuttaa. Tutkielmassa tarkastellaan syitä yrityksen näkökulman kautta, mutta otetaan kantaa myös kestävään kehitykseen. Tutkielma käy läpi syitä, miksi tavanomainen markkinointi ei ole enää riittävää yrityksen markkinointipäätöksissä. Muuttuva maailmantilanne, asiakkaiden mieltymykset ja esimerkiksi ilmastonmuutos ovat kaikki syitä sille, miksi tavanomainen markkinointi ei ole enää riittävää. Tavanomaisessa markkinoinnissa huomioidaan pääsääntöisesti vain taloudelliset intressit. Tutkielma pyrkii kertomaan, miten kestävällä markkinoinnilla voidaan ottaa huomioon niin taloudellinen, sosiaalinen, kuin ympäristöllinenkin näkökulma. Nämä kolme näkökulmaa voivat muodostaa yhdessä menestyksellisen markkinointistrategian. Markkinointimixissä käytetyt näkökulmat ovat tuote, hinta, jakelu ja markkinointiviestintä. Nämä kuuluvat perinteiseen kilpailukeinojen malliin. Tutkielma tarkastelee miten mallin avulla voidaan muuntaa yrityksen markkinointistrategia kestäväksi markkinoinniksi. Tutkielma ottaa huomioon myös mahdolliset kestävän markkinoinnin kohtaamat haasteet, sekä tulevaisuudennäkymät. Lopussa päästään aiempien tutkimusten avulla johtopäätökseen, että kestävä markkinointi on yritykselle mahdollinen menestyksekäs markkinointistrategia. Päätelmää perustellaan viittaamalla useisiin aiempiin tutkimuksiin.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan yritysten välisillä markkinoilla toimivien startup-yritysten markkinointiviestintään liittyviä uusasiakashankinnan haasteita. Tutkimuksen empiria on kerätty kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä käyttäen puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Tutkimus koostuu neljästä pääluvusta, joita ovat johdannon lisäksi teorialuku, empiirisen tutkimuksen luku ja johtopäätökset. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tarkastellaan yritysten välisille markkinoille tyypillisiä ominaispiirteitä sekä näillä markkinoilla toimivien yritysten uusasiakashankintaprosessia. Tämän jälkeen perehdytään startup-yritysten ominaispiirteisiin, pienten yritysten käyttämiin markkinointiviestinnän menetelmiin ja pienten yritysten ominaispiirteiden sekä startup-yritysten liiketoimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin. Lopuksi esitetään yhteenveto ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Empiirisessä osiossa käydään läpi tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä ja aineistonkeruuprosessi. Toisessa alaluvussa selostetaan, miten tutkimusaineisto on analysoitu. Tämän jälkeen perehdytään varsinaisiin empiirisen tutkimuksen tuloksiin. Viimeisessä alaluvussa esitetään teorian ja empirian yhteenveto taulukkomuodossa. Tästä tutkimuksesta tehtävät johtopäätökset on eritelty teoreettisiin ja liikkeenjohdollisiin johtopäätöksiin. Johtopäätösten jälkeen neljännessä luvussa käsitellään tutkimuksen luotettavuutta sekä tutkimuksessa ilmeneviä rajoitteita ja puutteita. Lopuksi annetaan jatkotutkimusehdotuksia.

Kandidaatintutkielmassa tutkitaan kuluttajien asenteiden muutosta yhteisbrändäyksessä integroivan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tutkimusta ohjaa tutkimuksen teoreettinen viitekehys, jonka puitteissa tarkastelu on kaksijakoinen ja keskittyy niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat kuluttajien asenteisiin yhteisbrändiä kohtaan sekä siihen, miten yhteisbrändäys vaikuttaa kuluttajien asenteisiin osallistuvia brändipartnereita kohtaan. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä toimii kysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien asenteisiin yhteisbrändäyksessä? Päätutkimuskysymystä tukevat apututkimuskysymykset: 1) Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien asenteisiin yhteisbrändiä kohtaan? sekä 2) Miten yhteisbrändäys vaikuttaa kuluttajien asenteisiin brändipartnereita kohtaan? Kirjallisuuskatsauksessa integroidaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen, minkä perusteella muodostetaan integroitu malli keskeisimmistä tutkimuslöydyksistä. Yhteisbrändäys on 1990-luvun puolivälissä brändi- ja linjalaajennusten rinnalle vaihtoehtoiseksi keinoksi noussut markkinointikeino. Yhteisbrändäysstrategia voi useassa tilanteessa olla hyödyllisempi keino kuin brändilaajennus, sillä siihen osallistuvat brändipartnerit tuovat lisäarvoa niin yhteisbrändille kuin toisilleenkin, mitä yksin olisi mahdotonta saavuttaa. Väärin toteutettuna yhteisbrändäys voi kuitenkin vahingoittaa osallistuvia brändejä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteisbrändäyksen vaikutuksista kuluttajien asenteisiin ja sitä kautta pyrkiä osoittamaan prosessiin liittyviä mahdollisia riskejä, etuja sekä edellytyksiä brändipartnerin valinnalle kuluttajien asenteiden kannalta. Tällä on merkitystä esimerkiksi yhteisbrändäystä markkinointistrategiana suunnitteleville yrityksille.

No description available.

The purpose of this study is to examine the motivations of certain entrepreneurs who decide to become social entrepreneurs. There was a gap in the knowledge of how and why social entrepreneurship attracts entrepreneurs and why they choose to operate as social enterprises instead of operating as more traditional companies. Social entrepreneurship is relatively new phenomenon in the field of entrepreneurial research, even though many of its components have existed under a different name for decades. Social entrepreneurs have a mission to solve social problems and their top priority is not to generate as much profit as possible to the shareholders, unlike traditional companies. In Finland, the research on the phenomenon of social entrepreneurship is still in its infancy. Therefore, it was important to add new and valuable information to the existing literature on the topic. Empirical data of the study were collected by conducting five semi-structured individual interviews via VoIP service Skype. The interviewees were social entrepreneurs who all provided health care and social welfare related services. Based on the empirical findings, the main reason why entrepreneurs choose to become social entrepreneurs is their value system. The interviewees expressed their willingness to create social value, help people who are less fortunate, solve social problems in the society, and operate their businesses as morally and ethically as possible. The interviewees want to be open and transparent in their business operations and threat their employees with respect and care for their well-being. Personality traits can contribute to the entrepreneurial orientation as well. Scores in the values of self-transcend, self-enhancement and conservation are the most important determinants of the entrepreneurial orientation. High scores in the values of self-transcend and conservation heavily suggest social orientation whereas high score in the value self-enhancement would indicate traditional orientation. The empirical data suggests that the values do predict entrepreneurial orientation. Indications for high scores in self-transcend and conservation were apparent, while indications for high score in self-enhancement were not present.

No description available.

No description available.

No description available.