Abstract The aim of the study was to deepen understanding of the concept of participant steering and to find out what participant steering is like in practical implementation of the social and health care development project. Participant steering refers to the operation of persons involved in the planning organisation of the development project. Participant steering is a new theoretical concept that has been formed during this research process. A qualitative case study approach was used in this study. The social and health care development project related to the Administrative Experiment of the Kainuu Region was chosen as the object of the study. The material of the study consisted of the following: 1. document material, i.e. minutes from meetings of the planning organisation of the Administrative Experiment of the Kainuu Region (n = 86) from 2003–2004, 2. interviews with deliberately selected participants of the social and health care development project planning groups of the Administrative Experiment of the Kainuu region in 2004 (n = 16) and 3. articles published in 2003–2004 in the newspapers Kainuun Sanomat, Kaleva and Ylä-Kainuu concerning the Administrative Experiment of the Kainuu Region (n = 201). The material was analysed using content analysis and text analysis. According to the results of the study, the constructive elements of participant steering were a confidence-building participant-centred approach, focus on interests emphasising cooperation and goal orientation supporting reform. A confidence-building participant-centred approach meant that participants took an active part in the planning and that they had a primary role in the decision-making process associated with the development project. Focus on interests emphasising cooperation referred to participants' efforts to further their own interests and those of the interest groups they represented and to harmonise the two. Goal orientation supporting reform referred to the importance of the goal and objectives of the development project. A marked juxtaposition could be observed in participant steering: insufficient participation vs. trust, competition vs. cooperation and reform vs. change resistance. Development projects seem to be suitable as means of reforming social and health care operation models and culture, as they enable genuine dialogue and meeting of cultures. According to the present study, the launching of productive cooperation between municipalities is promoted by a long planning phase and a planning framework that enables participation. In this process, the needs and goals of cooperation are approached from regional starting points, listening to all parties involved. The information obtained from this study can be utilised in development project planning, steering and evaluation. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä osallistujaohjauksen käsitteestä sekä selvittää, minkälaista osallistujaohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen käytännössä. Osallistujaohjauksella tarkoitetaan kehittämishankkeen suunnitteluorganisaatioon kuuluvien osallistujien toimintaa. Osallistujaohjaus on uusi teoreettinen käsite, joka muodostettiin tämän tutkimusprosessin aikana. Tutkimuksen lähestymistapana oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuskohteeksi valittiin Kainuun maakuntakokeiluun liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke. Tutkimusaineistoina käytettiin 1. dokumenttiaineistoa eli Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluorganisaation kokouspöytäkirjoja (n = 86) vuosilta 2003–2004, 2. Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluryhmistä harkinnanvaraisesti valittujen osallistujien haastatteluja vuodelta 2004 (n = 16) ja 3. Kainuun Sanomissa, Kalevassa ja Ylä-Kainuu -sanomalehdissä vuosina 2003–2004 ilmestyneitä Kainuun maakuntakokeilun suunnittelua käsitteleviä sanomalehtiartikkeleita (n = 201). Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä ja tekstianalyysillä. Tutkimustulosten mukaan osallistujaohjaus rakentui luottamusta tuottavasta osallistujalähtöisyydestä, yhteistyötä korostavasta intressipainotteisuudesta ja uudistusta tukevasta tavoitesuuntautuneisuudesta. Luottamusta tuottava osallistujalähtöisyys tarkoitti osallistujien aktiivista osallistumista suunnitteluun ja osallistujien ensisijaisuutta kehittämishankkeen päätöksenteossa. Yhteistyötä korostava intressipainotteisuus tarkoitti osallistujien pyrkimyksiä edistää omia ja edustamiensa sidosryhmien intressejä sekä sovittaa niitä yhteen. Uudistusta tukeva tavoitesuuntautuneisuus tarkoitti kehittämishankkeen päämäärän ja tavoitteiden tärkeyttä. Osallistujaohjauksessa oli nähtävissä voimakas vastakkainasettelu: riittämätön osallisuus versus luottamus, kilpailu versus yhteistyö ja uudistaminen versus muutosvastarinta. Kehittämishankkeet näyttävät soveltuvan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien ja kulttuurin uudistamisen keinoiksi, koska aito dialogi ja kulttuurien kohtaaminen ovat niissä mahdollisia. Kuntien välisen tuloksekkaan yhteistyön käynnistämistä edistää tämän tutkimuksen mukaan pitkä suunnitteluvaihe ja osallistumisen mahdollistava suunnittelukehikko. Siinä yhteistyön tarpeita ja tavoitteita lähestytään alueen lähtökohdista kaikkia osapuolia kuunnellen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehittämishankkeiden suunnittelussa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Erityisesti tietoa voidaan soveltaa kehittämishankkeen suunnitteluun osallistumisen edistämisessä ja uudenlaisen yhteistyön muotoutumisen alkuvaiheessa.

Abstract The aim of the study was to search for, analyse and describe the visions of the future of representatives of the baby boom generation in Northern Finland concerning their own ageing, the factors affecting their well-being and their social and health care services. Visions of the future are based on views charted in two phases in accordance with qualitative driven mixed method research methodology. The material consisting of narratives describing future visions (n = 39) was collected using the method of empathy-based stories. Analysis of themes revealed three main themes in the narratives: 1. ageing as a subjective and social experience, 2. factors contributing to well-being from the viewpoint of life control and the environment and 3. social and health care services from the viewpoint of operational environments and resources. The material for the second phase was collected with the aid of a questionnaire drawn up based on the results of phase 1 (n = 405). The material was analysed using multivariate methods: main component analysis, K-means Kluster analysis and correspondence analysis. According to the results, ageing consists of subjective and social experience associated with adaptation, resignation and opening up of new possibilities. An existential experience about life, active self-care and a sense of community based on different networks seemed to have increased. Three future scenarios of the role of senior citizens emerged: seniors as objects of actions, as active, participating actors and as actors in their immediate community. A sense of life control, which was associated with the social, physical and symbolical factors of the environment, was seen as a source of well-being in the future. The operational environments and resources of service and support providers made up three categories: public social services and support from the immediate community, varied service networks and support from the immediate community in a wider sense, as well as public health care services and self-help. It was considered both desirable and likely that future services would comprise pre-emptive, versatile and technology-aided service combinations as well as family- and community-based housing services. The information provided by the study contributes to and expands the social, health-policy and nursing science knowledge base. The information may be utilised as basis for planning, decision-making and operation among professionals, NGOs and political decision-makers working with the elderly. Gerontological nursing science research and practical nursing can obtain information about future clients of elderly care services and the operating environments and resources of nursing. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä, analysoida ja kuvata millaisia tulevaisuudenkuvia pohjoissuomalaisilla suurten ikäluokkien edustajilla on ikääntymisestään, hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Tulevaisuudenkuvat perustuvat näkemystietoon, jota on kartoitettu laadullisesti ohjautuvan monimenetelmällisen tutkimusperinteen mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tulevaisuustarinoista (n = 39) koostuva aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Teemoitteluanalyysi tuotti tarinoista kolme pääteemaa: 1. ikääntyminen subjektiivisena ja sosiaalisena kokemuksena, 2. hyvinvointia tuottavat tekijät elämänhallinnan ja ympäristön näkökulmasta ja 3. sosiaali- ja terveyspalvelut toimintaympäristöjen ja resurssien näkökulmasta. Toisen vaiheen aineisto kerättiin 1. vaiheen tuottamien tulosten pohjalta laaditulla kyselylomakkeella (n = 405). Aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmillä: pääkomponenttianalyysilla, K-means Kluster -analyysilla sekä korrespondenssianalyysilla. Tulosten mukaan ikääntyminen muodostuu subjektiivisesta ja sosiaalisesta kokemuksesta, johon liittyy sopeutumista, luopumista sekä uusien mahdollisuuksien avautumista. Eksistentiaalinen kokemus elämästä, aktiivinen itsestä huolenpito ja erilaisista verkostoista syntynyt yhteisöllisyys näyttivät lisääntyneen. Ikäihmisen roolista muodostui kolme tulevaisuudenkuvaa: ikäihminen toiminnan kohteena, aktiivisena osallistuvana toimijana ja lähiyhteisönsä toimijana. Hyvinvointia tulevaisuudessa tuottivat kokemus elämänhallinnasta, joka oli yhteydessä ympäristön sosiaalisten, fyysisten ja symbolisten tekijöiden kanssa. Palveluiden ja tuen tuottajien toimintaympäristöistä ja resursseista muodostui kolme tyyppiä: yhteiskuntavastuiset palvelut ja suppeiden lähiyhteisöjen tuki, monipuoliset palveluverkostot ja laaja-alaisten lähiyhteisöjen tuki sekä julkiset terveyspalvelut ja oma-apu. Toivottavana ja todennäköisenä pidettiin, että tulevaisuuden palvelut sisältävät ennakoivia, monipuolisia ja teknologia-avusteisia palvelukombinaatioita sekä perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä asumispalveluita. Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla laajennetaan yhteiskunnallista, terveyspoliittista sekä hoitotieteen gerontologista tietoperustaa. Tietoa voidaan hyödyntää ikääntyvien parissa työskentelevien ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen sekä poliittisten päättäjien suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustana. Hoitotieteen gerontologiselle tutkimukselle ja hoitotyölle tutkimus tuottaa tietoa tulevaisuuden vanhusasiakkaista ja hoitotyön toimintaympäristöistä ja resursseista.

Abstract The purpose of this study was to describe and understand the individualised integration of social and health services for frequent attenders by customer profile from the perspective of knowledge-based management. The study was carried out using the multi-method approach. Sub-study (Ⅰ) described what kind of customer profiles could be identified among municipal residents based on diaries (n=15) at the planning stage of the social and health care centre. Sub-study (Ⅱ) identified the customer profiles of frequent attenders based on service plans (n=56). Sub-study (Ⅲ) described, in the form of a register study, based on four customer profiles, the use of primary healthcare, emergency care and specialised healthcare services by frequent attenders (n=2388) and the social services decided to them. The data of the sub-studies was analysed by means of content analysis and systematic analysis as well as statistically. As a result of the study, customer profiles were generated both for municipal residents and for frequent attenders. The purpose of identifying customer profiles for municipal residents was to seek preunderstanding for the definition of frequent attenders’ customer profiles. With frequent attenders, physical, mental and social service needs are intertwined. The use of social and health services was highly individualised according to the customers’ current life situation. The study highlighted from the perspective of knowledge-based management the need for individualised integration of social and health services for frequent attenders and for the multi-disciplinary social and health information and the flow of information between different social and health service operators it requires. The results of the study can be utilised in the construction and management of the integration of social and health services for frequent attenders. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityä sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) integraatiota asiakasprofiileittain tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti. Osatutkimus (Ⅰ) kuvasi, millaisia kuntalaisten asiakasprofiileja oli tunnistettavissa päiväkirjojen (n = 15) avulla hyvinvointikeskuksen suunnitteluvaiheessa. Osatutkimuksessa (Ⅱ) palvelusuunnitelmien (n = 56) perusteella tunnistettiin paljon palveluja tarvitsevien asiakasprofiileja. Osatutkimuksessa (Ⅲ) kuvailtiin rekisteritutkimuksena neljään asiakasprofiiliin perustuen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden perusterveydenhuollon, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä (n = 2 388) sekä heille myönnettyjä sosiaalipalveluja. Osatutkimusten aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä, systemaattisella analyysillä sekä tilastollisesti. Tutkimuksen tuloksena syntyi sekä kuntalaisten että paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiileja. Kuntalaisten asiakasprofiilien tunnistamisella haettiin esiymmärrystä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakasprofiilien määrittelyyn. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelutarpeet kietoutuivat toisiinsa. Sote-palvelujen käyttö oli vahvasti yksilöity asiakkaiden oman elämäntilanteen mukaan. Tutkimus nosti esille tietoperustaisen johtamisen näkökulmasta perusteen paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöityyn sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoamiseen ja sen edellyttämään monialaiseen sote-tietoon ja tiedon liikkumiseen eri sote-toimijoiden välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden sote-integraation rakentamisessa ja johtamisessa.