Abstract The importance of high-growth firms for job creation is widely acknowledged and the promotion of such firms is a key area of industry policy in developed countries. However, despite the substantial development of firm growth research and the significant public investments, in many geographies the assumed good preconditions for high-growth entrepreneurship are not producing the desired results. The purpose of this study is to increase understanding of the emergence of high-growth startups by taking a systemic view of firm growth. Instead of examining individual firms, a high-growth startup focused systemic economic actor, defined as the startup industry, is taken as the research object. The startup industry is given a certain function in economic development and resource allocation, and its processual activity in particular contexts is examined under the experimental winner generation process. Critical realism is used for systemic reasoning of firm growth. The empirical study focuses on case startup industries of Finland, Israel and Silicon Valley. The emergence of startup-related actor structures and institutions, and their functioning is analyzed first from a cultural-historical and processual perspective. Second, the organization of the experimental winner generation process and its outcomes for each case are analyzed over a period of several decades, and a cross-case comparison is conducted between the cases. The results of the study propose that each startup industry develops in time a particular target for its activities. This target, defined as the perceived winner, is the key for alignment and functioning of the startup industry as a whole. Examination of this concept enables us to understand the logics of the firm growth at the wider system level and on that basis to suggest some key determinants of the performance of startup industries in the long run. The discussion of policy maker implications concludes the study. / Tiivistelmä Kasvuyritykset ovat tärkeitä uusien työpaikkojen synnyttäjiä, ja teollistuneissa maissa niiden tukeminen on teollisuuspolitiikan keskiössä. Huolimatta laajasta yritysten kasvun tutkimustiedosta, merkittävistä julkisista investoinneista ja oletetuista hyvistä lähtökohdista kasvuyrittäjyydelle ei monella maantieteellisellä alueella kuitenkaan synny panostukseen verrattuna tarpeeksi kasvuyrityksiä. Tämä väitöskirja tutkii nopeasti kasvavien startup-yritysten syntymistä systeemisestä näkökulmasta. Yksittäisten yritysten sijaan tutkimuksessa määritellään tutkimuskohteeksi startup-teollisuus, kasvuhakuisiin startup-yrityksiin keskittyvä systeeminen talouden toimija, jolle annetaan tietty tehtävä talouden kehityksessä ja resurssiallokaatiossa. Startup-teollisuuden toimintaa eri konteksteissa tarkastellaan kokeellisen voittajayritysten rakentamisen prosessin avulla. Yritysten kasvua lähestytään lisäksi kriittisen realismin mukaisen kausaliteetin pohjalta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa analysoidaan Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-teollisuutta. Tutkimuskohteiden startup-yrityksiin liittyvien toimijarakenteiden ja instituutioiden kehitystä ja toimintaa analysoidaan kulttuuri-historiallisesta ja prosessuaalisesta näkökulmasta. Lisäksi kokeellisen voittajayritysten rakentamisen prosessin organisointia ja lopputuloksia analysoidaan usean vuosikymmenen ajalta sekä tapauskohtaisesti että niiden välillä. Tutkimustulokset esittävät kunkin startup-teollisuuden kehittävän ajan myötä tietyn kohteen omalle toiminnalleen. Tämä kohde, näkemys voittavasta startup-yrityksestä, linjaa koko startup-teollisuuden toimintaa. Tutkimalla tätä näkemystä voimme ymmärtää yritysten kasvun logiikoita systeemisellä tasolla, mikä mahdollistaa startup-teollisuuksien välisten rakenteellisten- ja suorituskykyerojen ymmärtämisen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen lopussa esitetään johtopäätöksiä poliittisen päätöksenteon kannalta.

Abstract China’s outstanding growth performance of recent years, the ongoing liberalisation of its capital market, and its deepening integration into the world economy provide ample motivation for a deeper understanding of the country’s economic policy-making. This dissertation is an attempt to better understand monetary policy operations and transmission in this rapidly evolving situation. Monetary policy in China is unique compared to any other country in terms of both the available policy instruments and the policy environment. The policy regime is transitioning to a more market-orientated one, and presently the central bank uses a mixture of quantity-based and price-based instruments. These special features are addressed in this dissertation. The dissertation is comprised of four independent but related essays that empirically evaluate monetary policy implementation and the policy environment in China. The first essay examines the relevance of a quantity-based McCallum-type policy rule in achieving price stability. The findings are that deviations in money supply from the rule help to forecast price developments and thus underline the relation between money supply and prices in China. The second essay considers a wider selection of possible policy rules and examines the monetary policy implementation and instruments used by the central bank. Money supply and interest rate instruments are found to react differently to price and output developments. The interest rate instrument is gaining weight over time, which highlights China’s transition to a more market-based policy setting. The third essay utilises bank-level data to study monetary policy transmission and the existence of the bank lending channel in China. Changes in the reserve requirement ratio are found to affect bank lending in China in a similar manner as changes in interest rates. Different types of banks (by ownership) react differently to these changes, but no robust evidence of a bank lending channel is found. The fourth essay compares the economic dynamics in a DSGE modelling framework under the assumption that China can successfully rebalance its economy and achieve a lower savings rate and higher level of domestic consumption. The rebalancing does not notably affect the transmission of monetary policy shocks, but it does render the economy more resilient to technology shocks. / Tiivistelmä Kiinan nopea talouskasvu, pääomamarkkinoiden avaaminen ja maan tiiviimpi kytkeytyminen maailmantalouteen ovat johtaneet siihen, että Kiinan talouspolitiikan ymmärtäminen on aiempaa tärkeämpää. Tämän väitöskirjan tavoitteena on perehtyä Kiinan rahapolitiikkatoimiin ja politiikan välittymiseen nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Rahapolitiikka Kiinassa eroaa muiden maiden rahapolitiikasta niin käytössä olevien instrumenttien kuin politiikkaympäristönkin kannalta. Kiina on siirtymävaiheessa kohti markkinaperusteisempaa rahapolitiikkaa, ja tällä hetkellä maan keskuspankki käyttää sekä hinta- että määräperusteisia instrumentteja. Näitä erityispiirteitä tarkastellaan tähän väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa. Väitöskirja koostuu neljästä yksittäisestä mutta toisiinsa liittyvästä esseestä, joissa tarkastellaan empiirisesti rahapolitiikan toteutusta sekä politiikkaympäristöä Kiinassa. Ensimmäisessä esseessä käsitellään määräperusteisen McCallum-rahapolitiikkasäännön käyttökelpoisuutta hintavakaustavoitteen saavuttamisessa. Havaitut poikkeamat säännön suosittelemasta rahamäärän kasvusta parantavat inflaatioennusteita, mikä korostaa rahan tarjonnan ja hintakehityksen välistä suhdetta. Toisessa esseessä hyödynnetään useampia mahdollisia rahapolitiikkasääntöjä ja tarkastellaan rahapolitiikan toteutusta ja keskuspankin käyttämiä politiikkainstrumentteja. Rahan tarjonnan ja korkoinstrumentin havaitaan reagoivan eri tavoin hintakehitykseen ja tuotannon kasvuun. Korkoinstrumentin painoarvo kasvaa ajan kuluessa, mikä osoittaa Kiinan olevan siirtymässä kohti markkinaperusteisempaa politiikkaa. Kolmannessa esseessä hyödynnetään pankkikohtaista aineistoa ja tarkastellaan rahapolitiikan välittymistä ja pankkilainakanavan olemassaoloa. Keskuspankin varantovaatimusmuutosten havaitaan vaikuttavan pankkien lainanantoon samalla tavoin korkomuutosten kanssa. Omistustyypin mukaan jaoteltuna erilaiset pankit reagoivat eri tavoin rahapolitiikan muutoksiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydy vankkaa tukea pankkilainakanavan olemassaololle. Neljännessä esseessä tarkastellaan talouden dynamiikkaa DSGE-mallikehikossa olettaen, että Kiina onnistuu tasapainottamaan talouttaan niin, että säästämisaste laskee ja kotimaisen kulutuksen osuus taloudessa kasvaa. Tasapainottaminen ei merkittävästi vaikuta rahapolitiikkasokkien välittymiseen, mutta tekee taloudesta vähemmän herkän teknologiasokeille.