Abstract The euro area consists of several small open, fairly heterogeneous economies. The establishment of this common currency area greatly changed the macroeconomic interdependency between its member countries. This thesis examines the fundamental macroeconomic linkages and spillover effects between the monetary union member countries with the focus on the phenomena associated with the countries’ openness to international trade. This doctoral thesis consists of three essays. The first essay examines the impact of the implementation of a monetary union on international economic fluctuations. The essay finds that the implementation reverses the expenditure-switching effects between goods produced inside the monetary union, and helps to stabilize economic fluctuations. The second essay examines the effects of openness to international trade on a small monetary union. The essay shows howmovements in the monetary union’s exchange rate stabilize output fluctuations inside the monetary union and reduce the need for fiscal stabilization. The third essay argues that, under a non-coordinated optimal fiscal policy, government spending should focus on the stabilization of a local output gap and inflation, while union-wide aggregate fluctuations should be stabilized by a common independent monetary policy. The essay also shows how a suboptimal monetary policy increases the spillover effects of countryspecific shocks. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan rahaliiton maiden välisiä makrotaloudellisia riippuvuussuhteita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kansainvälisen kaupan ilmiöihin. Väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä esseestä. Ensimmäisessä esseessä käsitellään rahaliiton perustamisen vaikutuksia kansainvälisen talouden dynamiikkaan. Tulosten mukaan rahaliiton perustaminen muuttaa vaihtosuhteen dynamiikkaa rahaliiton sisällä. Lisäksi rahaliiton muodostaminen vaimentaa jäsenmaiden makrotaloudellisia heilahteluita. Toisessa esseessä tutkitaan kansainvälisen kaupan merkitystä pienen rahaliiton tapauksessa. Havaitaan, että yhteisvaluutan kurssimuutokset tasapainottavat rahaliiton sisäisiä reaalitalouden muutoksia ja vähentävät tarvetta tasapainottaa taloutta finanssipolitiikan avulla. Kolmannessa esseessä osoitetaan, että rahaliiton jäsenvaltioiden harjoittaman itsenäisen finanssipolitiikan tulisi keskittyä kotimaisen inflaation ja tuotannon tasapainottamiseen. Yhteisen rahapolitiikan tulisi puolestaan tasapainottaa rahaliiton keskimääräisiä muutoksia. Tulosten mukaan epäoptimaalinen rahapolitiikka voimistaa maakohtaisten reaalitaloudellisten muutosten välittymistä muihin rahaliiton maihin.

Abstract Standard macroeconomic models based on a representative firm ignore firm entry and exit. Therefore, these models miss a potentially significant channel of economic interactions through the firm dynamics. This doctoral thesis examines the role of firm dynamics in the economy through four essays. The first essay examines the impact of monetary policy on firm entry. The essay finds that substantial inertia exists in the firm entry process. Based on the empirical evidence on firm dynamics, the second essay develops a real business cycle model in which firm entry is endogenous and default rates are stochastic. The essay studies how default shocks affect the economy. We concentrate on the stochastic properties of the model and show that the stochastic default rate is a potential explanation for the observed low correlation between labor productivity and hours worked. The third essay contributes to the previous literature by studying how endogenous exit rates affect business cycle dynamics in an economy subject to technology and money supply shocks. The fourth essay concentrates on the impact of exchange rate shocks on competition and import prices. The paper finds weak evidence that the changes in competition after a currency devaluation increase import prices. However, this effect occurs only in the long run (i.e., one year after the shock), and its magnitude varies greatly across countries. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan yritysten markkinoilletulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia talouden dynamiikkaan. Väitöskirja koostuu neljästä erillisestä esseestä. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan rahapolitiikan vaikutusta yritysten markkinoilletuloon. Siinä löydetään yritysten syntymiseen liittyviä kustannuksia, jotka hidastavat koko talouden sopeutumista rahapoliittiseen sokkiin. Toisessa esseessä tutkitaan stokastisen yritysten markkinoilta poistumisen vaikutuksia makrotaloudellisiin muuttujiin. Havaitaan, että yritysten poistuminen markkinoilta on mahdollinen selitys aikaisemmassa kirjallisuudessa todettuun työn tuottavuuden ja tehtyjen työtuntien väliseen alhaiseen korrelaatioon. Kolmannessa esseessä endogenisoidaan yritysten poistuminen markkinoilta ja tutkitaan teknologian ja rahapolitiikan sokkien vaikutusta yritysten konkurssien määrään. Neljännessä esseessä puolestaan tutkitaan, miten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat ulkomaisten yritysten markkinoilletuloon ja hinnoitteluun. Esseessä löydetään heikkoja todisteita siitä, että valuuttadevalvaation jälkeinen ulkomaisen kilpailun muutos nostaa tuontihintoja. Tämä vaikutus ilmenee kuitenkin vasta yli vuoden kuluttua sokista, ja sen suuruus vaihtelee suuresti maittain.

Abstract China’s outstanding growth performance of recent years, the ongoing liberalisation of its capital market, and its deepening integration into the world economy provide ample motivation for a deeper understanding of the country’s economic policy-making. This dissertation is an attempt to better understand monetary policy operations and transmission in this rapidly evolving situation. Monetary policy in China is unique compared to any other country in terms of both the available policy instruments and the policy environment. The policy regime is transitioning to a more market-orientated one, and presently the central bank uses a mixture of quantity-based and price-based instruments. These special features are addressed in this dissertation. The dissertation is comprised of four independent but related essays that empirically evaluate monetary policy implementation and the policy environment in China. The first essay examines the relevance of a quantity-based McCallum-type policy rule in achieving price stability. The findings are that deviations in money supply from the rule help to forecast price developments and thus underline the relation between money supply and prices in China. The second essay considers a wider selection of possible policy rules and examines the monetary policy implementation and instruments used by the central bank. Money supply and interest rate instruments are found to react differently to price and output developments. The interest rate instrument is gaining weight over time, which highlights China’s transition to a more market-based policy setting. The third essay utilises bank-level data to study monetary policy transmission and the existence of the bank lending channel in China. Changes in the reserve requirement ratio are found to affect bank lending in China in a similar manner as changes in interest rates. Different types of banks (by ownership) react differently to these changes, but no robust evidence of a bank lending channel is found. The fourth essay compares the economic dynamics in a DSGE modelling framework under the assumption that China can successfully rebalance its economy and achieve a lower savings rate and higher level of domestic consumption. The rebalancing does not notably affect the transmission of monetary policy shocks, but it does render the economy more resilient to technology shocks. / Tiivistelmä Kiinan nopea talouskasvu, pääomamarkkinoiden avaaminen ja maan tiiviimpi kytkeytyminen maailmantalouteen ovat johtaneet siihen, että Kiinan talouspolitiikan ymmärtäminen on aiempaa tärkeämpää. Tämän väitöskirjan tavoitteena on perehtyä Kiinan rahapolitiikkatoimiin ja politiikan välittymiseen nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Rahapolitiikka Kiinassa eroaa muiden maiden rahapolitiikasta niin käytössä olevien instrumenttien kuin politiikkaympäristönkin kannalta. Kiina on siirtymävaiheessa kohti markkinaperusteisempaa rahapolitiikkaa, ja tällä hetkellä maan keskuspankki käyttää sekä hinta- että määräperusteisia instrumentteja. Näitä erityispiirteitä tarkastellaan tähän väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa. Väitöskirja koostuu neljästä yksittäisestä mutta toisiinsa liittyvästä esseestä, joissa tarkastellaan empiirisesti rahapolitiikan toteutusta sekä politiikkaympäristöä Kiinassa. Ensimmäisessä esseessä käsitellään määräperusteisen McCallum-rahapolitiikkasäännön käyttökelpoisuutta hintavakaustavoitteen saavuttamisessa. Havaitut poikkeamat säännön suosittelemasta rahamäärän kasvusta parantavat inflaatioennusteita, mikä korostaa rahan tarjonnan ja hintakehityksen välistä suhdetta. Toisessa esseessä hyödynnetään useampia mahdollisia rahapolitiikkasääntöjä ja tarkastellaan rahapolitiikan toteutusta ja keskuspankin käyttämiä politiikkainstrumentteja. Rahan tarjonnan ja korkoinstrumentin havaitaan reagoivan eri tavoin hintakehitykseen ja tuotannon kasvuun. Korkoinstrumentin painoarvo kasvaa ajan kuluessa, mikä osoittaa Kiinan olevan siirtymässä kohti markkinaperusteisempaa politiikkaa. Kolmannessa esseessä hyödynnetään pankkikohtaista aineistoa ja tarkastellaan rahapolitiikan välittymistä ja pankkilainakanavan olemassaoloa. Keskuspankin varantovaatimusmuutosten havaitaan vaikuttavan pankkien lainanantoon samalla tavoin korkomuutosten kanssa. Omistustyypin mukaan jaoteltuna erilaiset pankit reagoivat eri tavoin rahapolitiikan muutoksiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydy vankkaa tukea pankkilainakanavan olemassaololle. Neljännessä esseessä tarkastellaan talouden dynamiikkaa DSGE-mallikehikossa olettaen, että Kiina onnistuu tasapainottamaan talouttaan niin, että säästämisaste laskee ja kotimaisen kulutuksen osuus taloudessa kasvaa. Tasapainottaminen ei merkittävästi vaikuta rahapolitiikkasokkien välittymiseen, mutta tekee taloudesta vähemmän herkän teknologiasokeille.