Abstract The purpose of my study was to outline the criteria of good mental health work by analysing the views of both clients and staff of a mental health service. By 'mental health work', I mean here the kind of mental health work referred to in Mental Health Act (1160/90). 'Good' is an evaluative concept, which can be replaced by other concepts, depending on the context. I did not intend to examine the semantic content of 'good', but rather aimed to elucidate the attributes assigned by my informants to 'good mental health work'. I outlined the criteria of good mental health work based on the following two research tasks: to describe the views of the clients of a mental health service concerning good mental health work, and to describe the views of the staff of a mental health service concerning good mental health work. By 'criteria', I mean attributes, characteristics or crucially distinctive features as well as grounds of evaluation. The informants consisted of 27 clients and 14 staff members of a mental health service. The staff members had different professional backgrounds, but included no doctors. The informants were recruited by means of convenience sampling. The approach was phenomenographic. I interviewed all enrolled clients and staff members individually 1-3 times with a technique that was partly thematic and partly unstructured. I started all interviews in accordance with the phenomenographic approach I had chosen by asking the informants to tell their views of good mental health work. I analysed the sets of research data separately in accordance with the phenomenographic approach. My findings consist of the categorised views of my informants concerning good mental health work and the combined generic categories. In the theoretical part of the dissertation, I discuss the following topics based on the relevant literature: mental health work, promotion of mental health, prevention of mental health problems and the examination, treatment and rehabilitation of patients suffering from mental illness and mental health disorders as well as mental health work as a good service and professional activity. I classified the informants' views based on the principles presented in the literature. I set up two generic categories, which represent clients' notions of good mental health work. I labelled these generic categories "professional workers help" and "doing things together helps" According to the generic category "professional workers help", the essential characteristic of good mental health work is that professional workers help clients who have problems. The helping methods consist of discussions, medication and information about mental health problems provided to family members. In the generic category "doing things together", the key property of good mental health work is co-operation with other people in a similar life situation. Co-operation may consist of sharing experiences through discussions, being together, going on excursions or doing things together in places where people with mental health problems can meet. I set up four generic categories and two categories, which represent mental health worker' motions of good mental health work. According to the generic categories, the essential criteria of good mental health work are a confidential therapy relationship, the patient's holistic control of their life situation, implementation of treatment regimens and implementation of therapies. The workers perceived the content of mental health work to consist of both preventive and corrective mental health work or merely corrective mental health work. The prerequisites of good mental health work were included into two categories: first, community focus and gradation of mental health service systems and, second, education, teamwork and mentoring. I extracted the criteria of good mental health work and their value basis from the categories and generic categories I had set up. / Tiivistelmä Tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa hyvän mielenterveystyön kriteerit mielenterveystoimiston asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksistä. Mielenterveystyöllä tarkoitan tutkimuksessani mielenterveyslain (1160/90) mukaista mielenterveystyötä. Hyvä on arvokäsite, joka voidaan kontekstista riippuen korvata muilla käsitteillä. Tässä tutkimuksessa en tutki sinänsä käsitettä hyvä vaan olen kiinnostunut siitä, miten tutkimuksessa mukana olevat ymmärtävät käsitteen hyvä mielenterveystyö. Hyvää mielenterveystyötä koskevat kriteerit olen muodostanut kahden tutkimustehtävän perusteella. Tutkimustehtävinäni on kuvata mielenterveystoimiston asiakkaiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä ja kuvata mielenterveystoimiston työntekijöiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä. Kriteerillä tarkoitan tuntomerkkiä tai tunnusmerkkiä tai ratkaisevaa ja muista erottavaa ominaisuutta sekä arviointiperustetta. Tutkimuksessa oli mukana yhden mielenterveystoimiston 27 asiakasta ja 14 työntekijää. Työntekijät olivat eri ammattiryhmistä; yhtään lääkäriä ei kuitenkaan osallistunut tutkimukseen. Tutkimuksessa mukana olevat valitsin harkinnanvaraisesti. Olen toteuttanut tutkimuksen fenomenografista lähestymistapaa soveltamalla. Haastattelin tutkimuksessa mukana olleita asiakkaita ja työntekijöitä 1-3 kertaa yksitellen tavalla, joka voidaan sijoittaa teemahaastattelun ja avoimen haastattelun välimaastoon. Aloitin kaikki haastattelut valitsemani fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti pyytämällä tutkimuksessa mukana olevaa kertomaan käsityksensä hyvästä mielenterveystyöstä. Olen analysoinut tutkimusaineistot erillisinä aineistoina fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti. Tutkimustuloksina esitän tutkimuksessa mukana olleiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä kuvaavat kategoriat eli käsitystyypit sekä näitä yhdistämällä muodostamani ylätason kategoriat. Tarkastelen teoriaosassa mielenterveyden edistämistä, mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä mielenterveystyötä hyvänä palveluna ja professionaalisena toimintana. Olen hyödyntänyt kyseistä kirjallisuutta erottaessani käsitystyyppejä toisistaan. Asiakkaiden käsityksiä hyvästä mielentrveystyöstä kuvaavat kaksi ylätalon kategoriaa. Nämä ylätason kategoriat olen nimennyt seuraavasti: ammattitaitoiset työntekijät auttaa ja yhdessä toimiminen auttaa. Ammattitaitoiset työntekijät auttaa -ylätason kategorian mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on, että ammattitaitoiset työntekijät auttavat vaikeuksiin joutuneita asiakkaitaan. Auttamismenetelmiksi mainitaan keskustelut, lääkehoito ja perheenjäsenille tarjottava tieto mielenterveysongelmista. Ylätason kategorian yhdessä toimiminen auttaa mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on yhteistoiminta muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Yhteistoiminta voi olla kokemusten jakamista keskusteluissa, yhdessä olemista retkillä tai yhdessä toimimista mielenterveydellisiä ongelmia omaaville tarkoitetuissa kokoontumispaikoissa. Työntekijöiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä kuvaavat neljä ylätason kategoriaa sekä kategoriat, jotka kuvaavat käsitystä mielenterveystön sisällöstä ja edellytyksistä.Ylätason kategorioiden mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on joko luottamuksellinen hoitosuhde, potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen järjestäminen, hoito-ohjelmien toteuttaminen tai terapiamuotojen toteuttaminen. Mielenterveystyön sisällöksi työntekijät ymmärtävät joko sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveystyön tai pelkästään korjaavan mielenterveystyön. Hyvän mielenterveystyön edellytyksiä kuvaavat kaksi kategoriaa, joissa toisessa edellytyksiksi ymmärretään mielenterveystyön palvelujärjestelmän avohoitokeskeisyys sekä porrasteisuus ja toisessa koulutus, tiimityö ja työnohjaus. Hyvää mielenterveystyötä kuvaavat kriteerit ja niiden arvoperustan olen tulkinnut muodostamieni kategorioiden ja yläkategorioiden pohjalta.

Abstract In this study constructed a life course –aware age management model for the health care sector so it can be exploited by health care organizations nationally. The purpose of this study is to describe and explain how leadership, through the use of life course –aware age management, affects the well-being, and describe amount of sick leaves and retirement of diverse-employees in health care before and after intervention. The research consisted of three parts: 1) a description of earlier age management models, 2) a description of the needs and requirements of age-diverse employees for age management, and 3) a description of life course –aware age management effect on the well-being of an age-diverse workforce in the health care sector, and a description of amount of sick leaves and retirement of diverse-employees in health care before and after intervention. The results of parts one and two were made into the Life course –Aware Age Management Model. The well-being data were collected from nurses and doctors from one central hospital´s area of operation in 2014 (N = 702) and 2016 (N = 764). The research was conducted using intervention research methods. Quantitative data were analyzed by using statistical multivariate methods. Statistics on sick leave and retirement were also exploited in the data comparison. Employee age management needs were surveyed in connection with the first well-being measurement. Qualitative data were analyzed using deductive content analysis. The doctors and nurses valuated the realization of well-being mainly in the same way. No significant statistical association was found between employee age and well-being. Management using the Life course –Aware Age Management Model influenced employee well-being so that the way in which leadership was experienced improved between 2014 and 2016. The change was statistically extremely significant (p = 0.001). No impact was found on the amount of sick leaves and retirements. The amount of sick leaves and retirement was found no statistically significant change. The knowledge generated in this study can be exploited in the management of age-diverse workforces in health care. Using the Life course –Aware Age Management Model, employers can identify the support an age-diverse workforce requires to maintain their know-how, working ability and work-life balance. The results of this study can be utilized in leadership, education, and age management and well-being research. / Tiivistelmä Tutkimuksessa muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli terveysalalle. Malli on hyödynnettävissä terveysalalle valtakunnallisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää miten Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin mukainen johtaminen vaikuttaa terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin, sekä kuvata sairauspoissaolo- ja eläköitymismääriä ennen ja jälkeen intervention. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta: 1) kuvattiin kirjallisuuden perusteella aiempia ikäjohtamisen toimintamalleja, 2) kuvattiin terveysalan eri-ikäisen henkilöstön ikäjohtamiskeinoja ja ikäjohtamistarpeita laadullisen aineiston perusteella, ja 3) kuvattiin ja selitettiin elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutusta terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin interventiotutkimuksella, johon kuului alkumittaus ja vuoden kuluttua seurantamittaus ja kuvattiin sairauspoissaolojen ja eläköitymisten määriä ennen ja jälkeen intervention. Osatutkimusten 1 ja 2 perusteella muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli. Osatutkimusten 2 ja 3 aineistot kerättiin yhden keskussairaalan operatiivisen toimialueen lääkäri- ja hoitohenkilöstöltä vuosina 2014 (N = 702) ja 2016 (N = 764). Vaiheen 2 aineisto analysoitiin induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto tilastollisin monimuuttujamenetelmin. Lisäksi kerättiin työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tilastoista tietoja henkilöstön sairauspoissaoloista ja eläköitymisestä. Hoitajat ja lääkärit arvioivat työhyvinvoinnin toteutumista osapuilleen samansuuntaisesti. Iän ja työhyvinvoinnin osa-alueiden välistä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut. Elämänkulkutietoisen ikäjohtamismallin mukainen toiminta vaikutti työhyvinvointiin siten, että esimiestyön koettiin parantuneen vuodesta 2014 vuoteen 2016 ja työhyvinvoinnin muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,001). Sairauspoissaolo- ja eläköitymismäärissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ennen ja jälkeen intervention. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveysalan eri-ikäisen henkilöstön johtamisessa. Tutkimuksessa muodostettua Elämänkulkutietoista ikäjohtamisen toimintamallia hyödyntämällä terveysalan esimiehet voivat paremmin huomioida eri-ikäisen henkilöstönsä tuen tarpeita osaamisen johtamisessa, työkyvyn ylläpitämisessä, sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstöjohtamisessa, koulutuksessa, sekä työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen tutkimuksessa.