Abstract The purpose of this study was to develop a descriptive model of envy in nursing practice and nurse education environments. The context of nursing and the concept of envy were described in the first phase of the study. The aim of the second and third phases was to describe envy and its conceptual meaning in the nursing practice and educational communities. Data were collected by a questionnaire presented to 78 (N = 120) employees in one central hospital in 1994 and to 94 (N = 110) student nurses in one polytechnic of health and welfare in 1996 in Finland. The data were analysed using cross-tabulations and factor analysis. The construct validities of the questionnaires were good, but their construct reliabilities were only acceptable and partly even poor. The aim of the fourth phase of the study was to describe different opinions of envy. Data were collected from 64 (N = 100) student nurses in 1998. The aim of the fifth phase of the study was to describe envy and its conceptual meaning in nursing practice and nurse education environments. The material was collected by interviewing four lecturers from two polytechnics of health and welfare in 1998. A phenomenographic approach was used to analyse these materials. In the sixth phase of the study, the concept of envy, the positions of employees/students/lecturers and the relations between them, the managers and the other community members, the objects of envy and the methods of coping with envy and were shown. According to the model of envy, the position of an individual was defined by his/her experience of him/herself and his/her role in the community. The role was related to his/her tasks, individual actions and socioemotional factors. Envy was considered to pertain to the relations between individuals and groups, managers and objects of envy, such as professional knowledge, individual abilities and the individual's position of the community. The informants coped by themselves, co-operated in their tasks and worked with a task orientation. They shared a subjective feeling of busyness. The connections between the concepts were not tested. The concepts were assumed to be related to each other. The model of envy is hence hypothetical. This study produced new knowledge of envy in nursing practice and nurse education environments. The results can be used in nurse management and to improve curricula and collaboration. The methodological solutions can be used in other kinds of nursing research. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kehittää malli kateudesta, joka kuvaa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevää kateutta. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan kontekstia ja kateuden käsitettä. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä tunnuspiirteitä. Aineistot kerättiin 1994 yhdessä keskussairaalassa työskennelleiltä 78 henkilöltä (N = 120) ja 94:ltä (N = 110) sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta yhdessä ammattikorkeakoulussa kyselylomakkeella 1996. Aineistot analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja faktorianalyysia. Kyselylomakkeiden rakennevaliditeetti oli hyvä. Sisäinen johdonmukaisuus oli hyvä ja osin kyseenalainen. Tutkimuksen neljännen vaiheen tehtävänä oli kuvata kateuteen liittyviä erilaisia käsityksiä. Aineisto kerättiin 64:ltä (N = 100) terveysalan opiskelijalta 1998. Tutkimuksen viidennen vaiheen (1998) tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä käsitteitä. Siksi haastateltiin neljä terveysalan opettajaa, jotka toimivat kahdessa eri sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa. Aineistot analysoitiin käyttäen fenomenografista lähestymistapaa. Kuudennessa vaiheessa kuvattiin terveysalalla ilmenevä kateuden käsite, työntekijän/opiskelijan/opettajan asema, suhde samassa yhteisössä toimijaan, johtajuuteen ja toiseen yhteisöön, kateuden kohteet ja kateudesta selviytymisen keinot sekä niihin liittyvät käsitteet, joiden avulla kehitettiin malli kateudesta. Kehitetyn kateuden mallin mukaan ihmisen asemaa kuvaa käsitys itsestä ja omasta roolista yhteisössä. Käsitykseen itsestä liittyy ammatillinen tyytyväisyys tai tyytymättömyys. Rooli on tehtäväkeskeinen, yksilöllinen ja sosioemotionaalinen. Kateus liittyy ihmisten keskinäisiin ja eri ryhmien välisiin suhteisiin sekä johtajuuteen ja kateuden kohteisiin (ammatilliseen osaamiseen, henkilökohtaisiin taitoihin ja ominaisuuksiin sekä asemaan yhteisössä). Terveysalan käytännössä ja koulutuksessa toimivat selviytyvät yksin, tekevät tehtävän mukaista yhteistyötä ja työskentelevät tehtäväkeskeisesti. Toimijoita yhdistää kiireen kokemus. Mallissa ei testattu muodostettujen käsitteiden välisiä suhteita, mutta oletetaan, että käsitteet liittyvät toisiinsa. Tuotettu malli kateudesta on hypoteettinen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevästä kateudesta. Tuloksia voidaan käyttää terveysalan johtamisessa ja kehitettäessä opetusmenetelmiä ja yhteistoiminnallisuutta. Tutkimuksen menetelmällisiä ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa.

Abstract The two universities in Oulu developed an interprofessional (IP) curriculum by implementing the theory and training periods for different undergraduate medical and health care students. The aim was to investigate how interprofessional education (IPE), use of collaborative learning methods and innovative learning environments will promote students’ IP competencies. Furthermore, the aim was to understand how the patients and families experienced the students’ receptions in the training periods. Students’ readiness and attitudes towards interprofessional learning (IPL) were investigated with the Readiness for Interprofessional Learning Scale (RIPLS) and their learning experiences after the courses and training periods with a structured questionnaire. The patients and families filled in the feedback questionnaire after the reception. The data was collected between 2007 and 2015. Almost all students indicated, according to RIPLS great importance towards teamwork and collaboration, and felt their professional identity promoted. The medical students evaluated their roles and responsibilities significantly lower than the other health care students. After the first semester, IP course students’ learning outcomes correlated linearly with their own activity and collaboration with the IP group in the e-learning platform. During the training periods in the out patients diabetes clinic, as well as in the preventive maternity and child health clinics, they performed well with IP competencies such as patient-centeredness, communication and teamwork. Students were well briefed to take responsibility as an IP team of the patients’ visit. The care plan was finalized with the facilitators. In the reflection session, learning outcomes were summarized. Students got an overview of primary and preventive services and their professional roles there. Patients and families were very satisfied with their experience with the students. IPE programs have positively changed the overall attitudes to IPL, both with students and the educators and professionals. In addition, students’ professional and IP clinical competencies have developed and the trust in working together has increased. Feedback from patients and families has been very positive. It showed the importance of IPE and the development of collaborative practice in the service system to stakeholders. IP teamwork experience benefits current and future health care professionals in organizing patient-centered care in collaboration with educational organizations and their working life partners. / Tiivistelmä Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä kehitettiin lääketieteen ja terveydenhuollon eri perustutkinto-ohjelmille moniammatillinen opetussuunnitelma. Koulutus sisälsi teoriaopintoja sekä harjoittelua hyvinvointikeskuksessa. Tavoitteena oli tutkia, miten moniammatillinen oppiminen, osallistavien opetusmenetelmien käyttö sekä innovatiiviset oppimisympäristöt edistävät opiskelijoiden moniammatillisia taitoja. Tavoitteena oli myös kuvata potilaiden ja perheiden kokemuksia moniammatillisesti toteutetuista vastaanotoista harjoittelujaksoilla. Opiskelijoiden valmiuksia ja asenteita moniammatilliseen oppimiseen tutkittiin ”Valmiudet ja asenteet moniammatilliseen oppimiseen” (RIPLS) - mittarilla. Heidän oppimiskokemuksiaan koottiin opintojen ja harjoittelun päätteeksi strukturoidulla kyselymittarilla. Potilaat ja perheet täyttivät palautekyselyn vastaanoton päätyttyä. Aineisto kerättiin vuosina 2007-2015. Tarkasteltaessa opiskelijoiden asenteita RIPLS-mittarilla mitattuna suurin osa heistä piti erittäin tärkeänä tiimityötä ja vuorovaikutusta ja koki moniammatillisen oppimisen vahvistaneen heidän ammatillista identiteettiään. Lääketieteen opiskelijoiden arvio omasta ammattiroolistaan ja vastuistaan oli merkittävästi epävarmempi kuin muilla terveysalan opiskelijoilla. Opiskelijoiden oppiminen opintojen alkuvaiheen moniammatillisella kurssilla korreloi suoraan heidän omaan aktiivisuuteensa ja kommunikointiin moniammatillisen ryhmän kanssa verkkoalustan tehtävissä. Harjoittelujaksoilla sekä diabetesvastaanotolla että äitiys- ja lastenneuvolassa opiskelijat oppivat moniammatillisia taitoja, kuten potilaskeskeisyyttä, kommunikointia ja tiimityöskentelyä. He saivat kokonaiskuvan terveyskeskustyöstä ja ennaltaehkäisevistä palveluista sekä omista ammatillisista rooleistaan niissä. Potilaat ja perheet olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun opiskelijavastaanotoilla. Opiskelijoiden asenteet moniammatillista oppimista kohtaan olivat positiivisia yhteisten opintojen alussa ja kehittyivät entistä positiivisemmiksi harjoittelujaksojen myötä. Samanaikaisesti opiskelijoiden ammattialakohtaiset sekä moniammatilliset taidot kehittyivät ja luottamus yhdessä työskentelyyn lisääntyi. Potilaiden ja perheiden antama erittäin myönteinen palaute on osoitus päättäjille ja palvelujärjestelmille moniammatillisen koulutuksen ja työkäytäntöjen kehittämisen merkityksestä. Moniammatilliset tiimityötaidot hyödyttävät sekä nykyisiä että tulevia terveysalan ammattilaisia toteuttamaan ja kehittämään asiakaslähtöistä työtä yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän palveluorganisaatioiden kanssa.