Abstract Emotion recognition, a key step of affective computing, is the process of decoding an embedded emotional message from human communication signals, e.g. visual, audio, and/or other physiological cues. It is well-known that speech is the main channel for human communication and thus vital in the signalling of emotion and semantic cues for the correct interpretation of contexts. In the verbal channel, the emotional content is largely conveyed as constant paralinguistic information signals, from which prosody is the most important component. The lack of evaluation of affect and emotional states in human machine interaction is, however, currently limiting the potential behaviour and user experience of technological devices. In this thesis, speech prosody and related acoustic features of speech are used for the recognition of emotion from spoken Finnish. More specifically, methods for emotion recognition from speech relying on long-term global prosodic parameters are developed. An information fusion method is developed for short segment emotion recognition using local prosodic features and vocal source features. A framework for emotional speech data visualisation is presented for prosodic features. Emotion recognition in Finnish comparable to the human reference is demonstrated using a small set of basic emotional categories (neutral, sad, happy, and angry). A recognition rate for Finnish was found comparable with those reported in the western language groups. Increased emotion recognition is shown for short segment emotion recognition using fusion techniques. Visualisation of emotional data congruent with the dimensional models of emotion is demonstrated utilising supervised nonlinear manifold modelling techniques. The low dimensional visualisation of emotion is shown to retain the topological structure of the emotional categories, as well as the emotional intensity of speech samples. The thesis provides pattern recognition methods and technology for the recognition of emotion from speech using long speech samples, as well as short stressed words. The framework for the visualisation and classification of emotional speech data developed here can also be used to represent speech data from other semantic viewpoints by using alternative semantic labellings if available. / Tiivistelmä Emootiontunnistus on affektiivisen laskennan keskeinen osa-alue. Siinä pyritään ihmisen kommunikaatioon sisältyvien emotionaalisten viestien selvittämiseen, esim. visuaalisten, auditiivisten ja/tai fysiologisten vihjeiden avulla. Puhe on ihmisten tärkein tapa kommunikoida ja on siten ensiarvoisen tärkeässä roolissa viestinnän oikean semanttisen ja emotionaalisen tulkinnan kannalta. Emotionaalinen tieto välittyy puheessa paljolti jatkuvana paralingvistisenä viestintänä, jonka tärkein komponentti on prosodia. Tämän affektiivisen ja emotionaalisen tulkinnan vajaavaisuus ihminen-kone – interaktioissa rajoittaa kuitenkin vielä nykyisellään teknologisten laitteiden toimintaa ja niiden käyttökokemusta. Tässä väitöstyössä on käytetty puheen prosodisia ja akustisia piirteitä puhutun suomen emotionaalisen sisällön tunnistamiseksi. Työssä on kehitetty pitkien puhenäytteiden prosodisiin piirteisiin perustuvia emootiontunnistusmenetelmiä. Lyhyiden puheenpätkien emotionaalisen sisällön tunnistamiseksi on taas kehitetty informaatiofuusioon perustuva menetelmä käyttäen prosodian sekä äänilähteen laadullisten piirteiden yhdistelmää. Lisäksi on kehitetty teknologinen viitekehys emotionaalisen puheen visualisoimiseksi prosodisten piirteiden avulla. Tutkimuksessa saavutettiin ihmisten tunnistuskykyyn verrattava automaattisen emootiontunnistuksen taso käytettäessä suppeaa perusemootioiden joukkoa (neutraali, surullinen, iloinen ja vihainen). Emootiontunnistuksen suorituskyky puhutulle suomelle havaittiin olevan verrannollinen länsieurooppalaisten kielten kanssa. Lyhyiden puheenpätkien emotionaalisen sisällön tunnistamisessa saavutettiin taas parempi suorituskyky käytettäessä fuusiomenetelmää. Emotionaalisen puheen visualisoimiseksi kehitetyllä opetettavalla epälineaarisella manifoldimallinnustekniikalla pystyttiin tuottamaan aineistolle emootion dimensionaalisen mallin kaltainen visuaalinen rakenne. Mataladimensionaalisen kuvauksen voitiin edelleen osoittaa säilyttävän sekä tutkimusaineiston emotionaalisten luokkien että emotionaalisen intensiteetin topologisia rakenteita. Tässä väitöksessä kehitettiin hahmontunnistusmenetelmiin perustuvaa teknologiaa emotionaalisen puheen tunnistamiseksi käytettäessä sekä pitkiä että lyhyitä puhenäytteitä. Emotionaalisen aineiston visualisointiin ja luokitteluun kehitettyä teknologista kehysmenetelmää käyttäen voidaan myös esittää puheaineistoa muidenkin semanttisten rakenteiden mukaisesti.