Abstract The aim of this study was to describe the characteristic features of weight management and lifestyle changes of people of working age at risk of type 2 diabetes. Seventy-four persons at high risk of type 2 diabetes, 33 men and 41 women, took part in the study. They attended group counselling sessions led by a dietician either at distance or face-to-face. There were 5 distance groups, with the counselling given by a dietician via a videoconferencing link to participants who met in the meeting room of their local health care centre. There were 6 personal groups where the dietician and the group participants met face-to-face at the same location. Each group had 5 to 9 participants. The following were used as study material: videotaped group discussions on the benefits and barriers of lifestyle changes at the beginning of the counselling process, weight management at the beginning and at the end of the process, and weight management and the preconditions and risk factors of successful weight management at the follow-up visit 1.5 years after the end of the process. In addition, study data were gathered before the first and last interventions and before the follow-up visit with a questionnaire sent to the subjects. The subjects were weighed at the beginning and at the end of the counselling process as well as at the follow-up visit. The video material was analysed using both inductive and deductive content analysis. The data were analysed also using SPSS 16.0 software for Windows. At the beginning of the counselling process, 68%, 9% and 14% of the subjects were at the contemplation, preparation and action stages, respectively, the corresponding percentages at the end of the counselling process being 24%, 33% and 40%. Forty subjects had made progress in their lifestyle change stage, 18 had remained where they had been, while 5 had regressed. One and a half year after the end of the counselling process, about half of the subjects were at the maintenance phase in terms of various lifestyle factors (restricting the amount of food, eating regular meals, increasing the intake of nutritional fibre, unsaturated fat and physical activity, restricting alcohol intake). Twenty-one subjects reported relapses, most often in terms of restricting the amount of food intake. Improved health and functional ability were seen as the benefit of lifestyle change. A change in lifestyle calls for effort and resources. The preconditions of successful weight management were one.s own actions, motivation and resources. Weight management was made more difficult by lack of commitment to one’s own actions and lack of goals, self-discipline and motivation. The information obtained with the study may be utilised in developing interventions aimed at persons at risk of type 2 diabetes as well as their contents and methods. The results can also be made use of in improving the counselling skills of health-care students and professionals. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä. Tutkimukseen osallistui 74 työikäistä tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä. Tutkittavista 33 oli miehiä ja 41 naisia He osallistuivat ravitsemusterapeutin ryhmäohjaukseen joko etä- tai lähiryhmässä. Etäryhmiä oli 5. Niissä ohjaus toteutui siten, että ohjaaja oli videoneuvottelulaitteiden avulla yhteydessä ryhmäläisiin, jotka olivat kokoontuneet oman kuntansa terveyskeskuksen kokoustilaan. Lähiryhmiä oli 6. Niissä ohjaus toteutettiin siten, että ohjaaja ja ryhmäläiset olivat samassa tilassa. Kussakin ryhmässä oli 5–9 osallistujaa. Tutkimusaineistona käytettiin videoituja keskusteluaineistoja, joissa ryhmään osallistuneet kuvasivat elintapamuutoksen hyötyjä ja haittoja ohjausprosessin alussa, painonhallintatilannettaan ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä sekä painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä ja riskitekijöistä seurantakäynnillä 1,5 vuotta ohjausprosessin päättymisen jälkeen. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin ennen ensimmäistä ja viimeistä ohjauskertaa sekä ennen seurantakäyntiä tutkittaville lähetetyllä kyselyllä. Paino mitattiin ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä. Videoaineisto analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin myös SPSS 16.0 for Windows -ohjelmaa. Ohjausprosessin alussa tutkittavista 68 % oli harkintavaiheessa, 9 % valmistautumis- ja 14 % toimintavaiheessa ja ohjausprosessin lopussa 24 % oli harkinta-, 33 % valmistautumis- ja 40 % toimintavaiheessa. Tutkittavista 40 edistyi elintapamuutosvaiheessaan, 18 pysyi ennallaan ja 5 taantui. Puolentoista vuoden kuluttua ohjausprosessin päättymisestä noin puolet tutkittavista oli ylläpitovaiheessa jonkun elintavan suhteen (kuidun ja rasvan käyttö, ruokamäärä, ateriarytmi, liikunta, alkoholin käyttö). Repsahduksista raportoi 21 henkilöä. Niitä oli tapahtunut eniten ruokamäärän rajoittamisen suhteen. Elintapamuutoksen hyötynä nähtiin terveyden ja toimintakyvyn paraneminen. Elintapamuutos vaatii vaivannäköä ja voimavaroja. Painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä olivat oma toiminta, motivaatio ja voimavarat. Sitoutumattomuus omaan toimintaan, tavoitteiden, itsekurin ja motivaation puute vaikeuttivat painonhallintaa. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattihenkilöiden ohjaustaitojen kehittämisessä.