Abstract A model of intensive care nursing of patients and their significant others compatible with a data system was developed and evaluated by using an action research approach in 1997-2001. The study was carried out in Oulu University Hospital's ICUs for emergency and postoperative care and internal medicine. At stage I of the study, the model of intensive care nursing was developed and pilot-tested by collecting questionnaire data from the nurses who participated in the action research group (N = 14), from the texts produced by small groups made out of the action research group and the whole group (N = 33), by audio-recording oral report sessions (N = 57) and by using the researcher's written notes. The data for pilot testing were collected on a form from nursing documents (N = 17) and on a questionnaire from nurses (N = 11). The research data were analysed with methods of inductive and deductive content analysis. At stage II, the model was made compatible with the ICU data system. At stage III, the validity of the model was evaluated by analysing patient data drawn from the emergency and postoperative ICU's data system (N = 1464) and patient records filed by the researcher (N = 30). The patients' needs for nursing and the quantitative needs for staff were compared between the model of intensive care nursing and the Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) based on the patient data drawn from the data systems of the emergency (N = 253) and postoperative (N = 579) ICU. The data were analysed using statistical methods and methods of content analysis. The model of intensive care nursing includes nursing diagnoses of the changes in the patient's vital functions, the restrictions and experiences caused by the disease and its treatment and the significant others' distress, the nursing to meet the severity of the health problems, the nursing interventions and the outcomes of nursing as well as the nursing workload. Based on the validity assessment, the model differentiated between the nursing interventions needed by the patients in different admission types and with different severity scores (p < 0.001). The model also provided a good prediction of the patients' risk of death (ROC 0.86-0.91). Contrary to TISS, the model gave higher nursing workload scores and a greater need for staff for the patients who were more ill on admission, and whose hospital stay was longer and mortality higher. The model can be used as a starting-point in developing evidence-based middle-range theory, which will provide a basis for demonstrating the efficacy of nursing in patients' overall care. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan tietojärjestelmään soveltuva potilaan ja hänen läheistensä hoitotyötä kuvaava tehohoitotyön malli toimintatutkimuksen lähestymistapaa noudattaen vuosina 1997-2001. Tutkimusyhteisöinä toimivat Oulun yliopistollisen sairaalan päivystysalueen, postoperatiivinen ja sisätautien teho-osastot. Tutkimuksen I-vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin tehohoitotyön malli keräämällä tutkimusaineisto kyselylomakkeen avulla toimintatutkimusryhmään osallistuneilta hoitajilta (N = 14), toimintatutkimusryhmästä muodostettujen pienryhmien ja toimintatutkimusryhmän tuottamista kirjallisista aineistoista (N = 33), äänittämällä raporttitilanteita (N = 57) ja tutkijan kirjallisista muistiinpanoista. Esitestausaineisto kerättiin lomakkeella hoitotyön dokumenteista (N = 17) ja kyselylomakkeella hoitajilta (N = 11). Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällönanalyysillä. II-vaiheessa yhteensovitettiin malli tehotietojärjestelmään. III-vaiheessa arvioitiin mallin luotettavuutta päivystysalueen ja postoperatiivisen osaston tietojärjestelmästä kerätyn potilasaineiston (N = 1464) ja tutkijan arkistoitujen potilasasiakirjojen (N = 30) analyysien avulla. Potilaiden hoitoisuutta ja hoitohenkilökunnan määrällistä tarvetta verrattiin tehohoitotyön mallin ja Therapeutic Intervention Scoring System-luokituksen (TISS) kesken tietojärjestelmästä kerätyn päivystysalueen (N = 253) ja postoperatiivisen (N = 579) teho-osaston potilasaineiston perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysin avulla. Tehohoitotyön malli kuvaa potilaan elintoimintojen muutoksiin, sairauden ja sen hoidon tuomiin rajoituksiin ja kokemuksiin sekä läheisten hätään liittyviä hoitotyön diagnooseja, terveysongelmien vaikeusasteita vastaavaa hoitotyötä, hoitotyön toimintoja ja hoitotyön tuloksia sekä hoitoisuutta. Luotettavuustutkimuksen mukaan malli erotteli tulotyypiltään ja sairauden vaikeusasteiltaan erilaisten potilaiden hoitotyötä (p < 0.001). Mallin avulla voitiin kuvata hyvin potilaiden kuoleman riskiä (ROC 0.86-0.91). Malli antoi suuremmat hoitoisuuspisteet ja henkilökunnan määrällisen tarpeen päinvastoin kuin TISS potilaille, jotka olivat tulovaiheessa sairaampia ja joiden hoitoaika oli pitkä ja kuolleisuus suuri. Mallia voidaan käyttää lähtökohtana näyttöön perustuvan keskitason teorian kehittämiseen, jolla voidaan antaa perusteet osoittaa tehohoitotyön vaikuttavuutta potilaan kokonaishoidossa.

Abstract The aim of this thesis was to measure patient reported outcomes, such as health related quality of life and general diabetes knowledge of elderly diabetes mellitus type 2 (DMT2) patients in Slovenia. Patient reported outcomes demonstrate patient perspectives when evaluating the delivery of care. In Slovenia, a new, multidisciplinary model of chronic care was introduced in 2011, which yet needs to demonstrate the efficiency, care improvement and cost reduction. Thus, another aim of the study was to research if multidisciplinary teams in diabetes care are economically viable. To achieve the above, the study was divided into 4 subprojects. Firstly, the general level of diabetes knowledge of elderly DMT2 patients (n=179) was measured. Secondly, the reliability and validity of generic, European Quality of Life- 5 Dimensions (EQ-5D), and disease specific, Audit on Diabetes Dependent Quality of Life (ADDQoL ) instruments were examined. Thirdly, health related quality of life of elderly diabetic patients (n=285) was assessed. Fourthly, the systematic literature review on the cost-effectiveness of multidisciplinary teams was conducted. The data were collected during the period 2011–2012. The main contributions of the current thesis can be summarised as follows: This was the first study to measure general diabetes knowledge of elderly DMT2 patients in Slovenia. The results showed that the place of living does not have an impact neither on diabetes knowledge nor the health related quality of life of these patients. Secondly, a pioneering example of measuring health related quality of life (HRQoL) in elderly diabetic patients in Slovenia, using a validated and reliable instrument (ADDQoL) was provided. A study to evaluate the relationships between diabetic and other co-existing chronic medical conditions on health related quality of life was performed. As part of that study, the reliability and validity of the instruments (EQ-5D and ADDQoL) were measured, and the analysis showed that both instruments are reliable. Thirdly, a systematic way of finding evidence for understanding the cost-effectiveness of multidisciplinary teams was applied. The results of the literature review show weak improvements in the economic outcomes. In general, the thesis contributes to the improved understanding of patient reported outcomes in elderly diabetic patients, which can be a measure in assessing diabetes care program in Slovenia, and offers a basis for a national evaluation of the Model Practices. Furthermore, patient reported outcomes of elderly diabetic patients is important to Slovenian decision makers to identify and implement appropriate interventions for achieving better management of diabetes and ultimately improving the quality of life of diabetes patients. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus oli mitata iäkkäiden tyypin 2 diabetespotilaiden itse ilmoittamia tuloksia, kuten terveyteen liittyvä elämänlaatu ja yleinen diabetekseen liittyvä tietämys Sloveniassa. Tulokset valottavat potilaiden näkökulmaa hoidon arvioinnissa. Sloveniassa otettiin 2011 käyttöön monitieteellinen hoitomalli, jonka tehoa sekä kykyä parantaa hoitoa ja vähentää hoitokustannuksia ei ole osoitettu. Toisena tavoitteena oli selvittää, onko moniammatillisten tiimien käyttö diabeteshoidossa taloudellisesti järkevää. Tutkimus jaettiin neljään osaprojektiin. Ensin mitattiin iäkkäiden tyypin 2 diabetespotilaiden (n=179) yleistä diabetestietämystä. Toiseksi selvitettiin geneerisen European Quality of Life- 5 Dimensions- (EQ-5D) ja diabeteskohtaisen ADDQoL -mittarin luotettavuus ja validiteetti. Kolmanneksi arvioitiin iäkkäiden diabetespotilaiden (n=285) terveyteen liittyvää elämänlaatua. Neljänneksi tehtiin moniammatillisten tiimien kustannus¬tehokkuutta koskeva systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tiedot kerättiin vuosina 2011–2012. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus, jossa mitattiin iäkkäiden tyypin 2 diabetespotilaiden yleistä diabetestietämystä Sloveniassa. Tulosten mukaan asuinpaikka ei vaikuta potilaiden diabetestietämykseen tai terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Toiseksi, Sloveniassa toteutettiin pioneerihanke, jossa mitattiin iäkkäiden potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua (HRQoL) validoidun ja luotettavan instrumentin (ADDQoL) avulla. Tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien yhteisvaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Osana tutkimusta selvitettiin instrumenttien (EQ-5D ja ADDQoL) luotettavuus ja validiteetti. Molemmat osoittautuivat luotettaviksi. Kolmanneksi, tutkimuksessa etsittiin systemaattisesti näyttöä moniammatillisten tiimien kustannustehokkuuden arvioimiseksi. Kirjallisuuskatsauksen mukaan taloudellinen tulos paranee vain vähän. Tutkimus lisää tietoa potilaiden ilmoittamista tuloksista iäkkäiden diabetespotilaiden kohdalla, mitä voidaan käyttää diabeteshoito-ohjelman arvioinnissa Sloveniassa sekä mallikäytäntöjen kansallisen arvioinnin perustana. Diabetespotilaiden itse ilmoittava terveystieto on Slovenian päätöksentekijöille tärkeää sopivien interventioiden löytämisessä ja toteuttamisessa, kun halutaan parantaa diabeteshoitoa ja potilaiden elämänlaatua.