Abstract The study investigated how individuals evaluate others' knowledge when they work as a distributed team. Theoretically, the study was based on contemporary theory on collaborative learning and combined with the theories which explain how individuals evaluate others' perspectives in social learning situations. Interpersonal evaluation of knowledge was conceptualized as one mediating process which is needed between social and individual knowledge planes. This study builds on a design-based research approach. Three research experiments were conducted. In the study, a pedagogical model and a visualization tool were developed based on the findings gathered from the first and the second empirical research experiments. It was also investigated how the working model and the visualization tool supported interpersonal evaluation of knowledge. In practice, the model and the tool were tested in the experiments with distributed teams. The results of the experiments are reported in four research articles (Articles I–IV). Based on the analysis of the three research experiments, it can be concluded that when the distributed team members evaluate the other team members' thinking, they use several cognitive reasoning strategies. The findings indicate that the evaluation strategies, such as perspective-taking, comparing, attribution and categorization fulfill each other when the team members try to take the perspectives and shared knowledge of others into account. The results showed also that with the working model or the visualization tool it was possible to support only some strategies of interpersonal evaluation of knowledge at one time. The findings highlight the fact that interpersonal evaluation of knowledge is a multidimensional process. The dimensions which affect the evaluation of others' knowledge are externalized knowledge presented in communication, and an individual's knowledge about, for instance, others' expertise, which may not be externalized in communication. In future studies different levels of analysis are needed to understand how interpersonal evaluation of knowledge is related to the interactions between team members and with technological resources in practice. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hajautetun tiimin jäsenten pyrkimyksiä arvioida toistensa tietoa. Yhä useammin sekä suomalaisten että globaalien organisaatioiden toiminta perustuu ongelmien ratkaisemiseen ja uuden tiedon kehittämiseen tiimeissä. Yleensä monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää tiimiläisten tapaamisia ja keskusteluja, mutta se ei ole aina mahdollista esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tällöin tiimiläiset kommunikoivat pääosin teknologian välityksellä, mikä osaltaan tekee tiimiläisten keskinäisestä ymmärtämisestä ja siten myös ongelmien ratkaisusta haastavaa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu kollaboratiivisen yhteisöllisen oppimisen teoriaan ja sosiokognitiiviseen oppimisnäkemykseen, joissa toisten tietojen arviointi ja pyrkimys vastavuoroiseen ymmärtämiseen nähdään oppimiselle tärkeinä prosesseina. Tutkimuksessa sovelletaan myös sosiaalispsykologian tutkimuksissa käytettyjä teorioita attribuutiosta ja kategorioinnista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, ja se seuraa Design Based Research -tutkimusotetta. Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksien tulosten perusteella kehitettiin yhteisölliseen hajautettuun tiimityöhön työskentelymalli ja visualisointityökalu, jota hajautetun tiimin jäsenet käyttivät tietorepresentaatioiden ja jaetun tiedon arvioimisen tukena kolmannessa osatutkimuksessa. Yleisesti visualisointityökalun ja työskentelymallin avulla pyrittiin tukemaan hajautettujen tiimien jäsenten vastavuoroista ymmärrystä. Toisten tietojen arvioimiseen käytettyjä strategioita tarkasteltiin useiden laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ymmärtääkseen toistensa näkökulmia hajautettujen tiimien jäsenet käyttävät kognitiivisina strategioina perspektiivinottoa, vertailua, attribuutiointia ja kategorisointia. Perspektiivinotossa pyrkimyksenä on ymmärtää toisen tiimin jäsenen näkökulma jaetun tehtävän sisällön kannalta. Vertailu perustuu omien ja toisten tiimiläisten tietorakenteiden erojen ja yhteneväisyyksien etsintään. Lisäksi tuloksista nousee esille erityisesti tarve ymmärtää, mikä tieto on jo jaettua tiimin jäsenten kesken. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteisöllisen ongelmanratkaisun tutkiminen hajautetussa tiimityössä vaatii yksilön kognitiivisten toimintojen analysointia osana sosiaalista tilannetta.

Abstract The target of this dissertation is to propose a new qualification tool (QT) for component package (CP) feasibility qualification in telecommunication infrastructure products. The primary reason for the introduction of the QT is the Electrical and Electronic Equipment (EEE) manufacturers’ continuing development of new products with tighter product requirements, e.g. compact size, environmental friendliness and cost-efficiency. CP’s need to match these requirements and thus they need to be developed further and qualified/re-qualified continuously. This qualification process with the new component package needs to be done in as early phase as possible, enabling EEE manufacturers to implement component packages into use with minimal risk. Qualification of a CP to match with these requirements is usually done with the qualification expert’s possessed know-how. However, this process takes a lot of time as all the possible data must be collected or even created. Thus a new method needs to be introduced for early phase qualification. The QT proposed here contains eight qualification sub-areas for feasibility qualification of the CP and it uses three qualification principles. Including all these sub-areas to the feasibility qualification clearly enables more reliable and trustworthy conclusions. The QT is required as an assisting qualification tool for specialists and as a preliminary qualification tool, e.g. for hardware (HW) designers or component engineers. It could be used also as a requirement communication tool between customers and component package manufacturers. After the QT’s sub-areas and functionality were developed, functionality and approval limits were set-up with 44 different widely used commercial CPs. This historical data is recorded for future use in its own database. The QT is a unique tool as there are no competing open-source tools available in the market that can be tailored to match with the user’s own requirements. / Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli esittää uusi kvalifiointityökalu (QT) infrastruktuurituotteiden komponenttikoteloiden käytettävyyden arviointiin. Laitevalmistajien kehittäessä uusia pienempiä, ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia laitteita asettavat he samalla vastaavia vaatimuksia myös komponenttikoteloille. Vastaavasti komponenttien valmistajat joutuvat kehittämään komponentteja ottamalla käyttöön uusia materiaaleja ja kotelorakenteita ja kvalifioimaan niiden ominaisuuksia asiakkaiden vaatimuksien mukaisesti. Laitevalmistajien riski uusien komponenttikoteloiden käyttöönotossa pystytään minimoimaan, kun komponenttikoteloiden kvalifiointi tehdään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kvalifioinnit tehdään yleensä kvalifiointiasiantuntijoiden tietotaidon perusteella. Tämä prosessi on kuitenkin perinteisesti hidas, joten nopeammalle arviointimenetelmälle on selkeä tarve. Työssä kehitettyyn kvalifiointityökaluun määritettiin kahdeksan arviointialuetta. Lisäksi sitä voidaan käyttää kolmella eri kvalifiontiperiaatteella. Näiden arviointialueiden huomioiminen kvalifiointiprosessin aikana parantaa selkeästi tuloksen luotettavuutta ja todenmukaisuutta. Työkalu on määritetty siten, että sitä voivat käyttää asiantuntijat avustavana kvalifiointityökaluna sekä suunnittelijat / komponentti-insinöörit alustavana kvalifiointityökaluna. Lisäksi sitä voidaan myös käyttää asiakasvaatimusten määrityksessä ja tiedonvälityksessä asiakkaan ja toimittajan välillä. QT:n kvalifiointialueiden määrittelyn ja toiminnallisuuden rakentamisen jälkeen, hyväksyntäkriteerit tutkittiin ja arvioitiin käyttäen 44 erilaista kaupallista komponenttikoteloa työkalun lopullisen hienosäädön tekemiseksi. Koska kvalifioinnin tiedot tallennetaan QT:n tietokantaan, pystyy laitevalmistajat hyödyntämään aikaisemmat historiatiedot tulevissa kvalifioinneissa. QT on ennen näkemätön työkalu, sillä markkinoilla ei ole vastaavia avoimen lähdekoodin kvalifiointityökaluja tarjolla, jota voidaan räätälöidä asiakkaan omien tarpeiden mukaisesti.

Abstract Information technologies have opened new opportunities to develop persuasive systems that support people to adopt and sustain healthy behaviors. Both web-based and ubiquitous information systems have shown promising results in supporting people to adopt healthy routines. Persuasive systems have therefore received increasing attention from researchers over the past decade. Behavior Change Support Systems are an object of persuasive technology. These systems are designed to facilitate behavior change process over an extended period of time. This dissertation comprises of six studies, including two investigative, two experimental, and two field studies. An effort has been made to consecutively build these studies to formulate a central research question: To what extent virtual rehearsal augmented with reminders influence overall efficacy of health Behavior Change Support Systems? The primary theoretical underpinning is the Persuasive Systems Design model, which highlights seven postulates and twenty-eight software features for developing Behavior Change Support Systems. However, in the presented work, reminders and virtual rehearsal are explicitly studied. The interplay between these software features is examined through using a mixed-method research approach, using qualitative methodology as a core research approach. The results indicate that carefully selected and integrated persuasive software features have significant impact on the overall efficacy of Behavior Change Support Systems. Presented work addresses health behavioral change as a critical aspect of healthcare, and also extends contemporary research on critical issues in healthcare including task adherence, attrition and compliance. / Tiivistelmä Uudet informaatioteknologiat ovat mahdollistaneet sellaisten vakuuttavien järjestelmien kehittämisen, jotka voivat tukea terveellisten käyttäytymismallien omaksumisessa ja niiden ylläpitämisessä. Sekä web-pohjaisilla että jokapaikan tietojärjestelmillä on saatu lupaavia tuloksia terveellisten rutiinien omaksumisessa. Vakuuttavat järjestelmät ovat näin viimeisen vuosikymmenen aikana saaneet kasvavaa huomiota tutkijoilta. Yksi vakuuttavan teknologian tutkimuskohteista on käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmät. Nämä järjestelmät on suunniteltu helpottamaan käyttäytymisen muutoksessa pitkähkön aikajakson kuluessa. Tämä väitöskirja koostuu kuudesta tutkimuksesta, sisältäen kaksi eksploratiivista, kaksi kokeellista ja kaksi kenttätutkimusta. Kyseiset tutkimukset on suunnitelut siten, että on voitu muodostaa yksi keskeinen tutkimuskysymys: Missä määrin virtuaalinen harjoittelu yhdessä muistutusten kanssa voi vaikuttaa käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien tehokkuuteen? Pääasiallisena teoreettisena pohjana toimii vakuuttavien järjestelmien PSD-suunnittelumenetelmä (Persuasive Systems Design Model), joka korostaa seitsemää perusoletusta ja 28 ohjelmisto-ominaisuutta tällaisten käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien kehittämisessä. Tässä väitöskirjassa on keskitytty tutkimaan erityisesti virtuaalisia muistutuksia ja virtuaalista harjoittelua. Kyseisiä ohjelmisto-ominaisuuksia on tarkasteltu käyttämällä mixed-method -tutkimustapaa erityisesti laadullisella tutkimusotteella. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että järjestelmien huolella valituilla ja toteutetuilla vakuuttavilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien tehokkuuteen. Väitös osoittaa terveyskäyttäytymisen muutoksen olevan kriittinen osa terveydenhoitoa. Väitöstyö myös lisää terveydenhoidon tietämystä sen kriittisissä ongelmissa, erityisesti harjoituksiin sitoutumisessa tai vastaavasti harjoitusten tekemättä jättämisessä ylipäätään ja ohjeiden noudattamisessa.