Abstract This study investigates secondary school students' motivational achievement goals and cognitive learning strategies in inquiry-based computer supported collaborative learning. The study undertakes a contextual approach where students' context specific interpretations are highlighted. Achievement goals and cognitive learning strategies are introduced within a theoretical framework of self-regulated learning to explain their interrelationship and magnitude within a learning process. The research design was a longitudinal, quasi intervention design involving multiple methods, namely quantitative self-reports and qualitative process oriented interviews. Empirical parts of the study are reported in four individual articles. The purpose of Study I was to recognise strategic patterns emerging in students' computer supported collaborative inquiries. The results indicated that strategies were adjusted according to the demands of the learning situation. Although students' inquiry processes were dominated by surface-level strategies, also deeper level and metacognitive strategies were reported. Study II investigated students' use of cognitive learning strategies in two pedagogically different learning contexts. The results suggest that inquiry-based computer supported collaborative learning activities may enhance the use of deeper level cognitive strategies, such as monitoring, sharing information and creating representations. Study III examined the changes in students' motivational achievement goal interpretations and the situational dynamics of students' goals and strategies over a period of three years. The data show how the students' interpretations of their goals and strategies vary during different years of the study. The students seem to develop both individual and contextual goals, as well as strategies, to self-regulate in the new pedagogical culture. Study IV looked at the congruence between students' general achievement goals and their context specific goals. The findings indicate incongruence between general level goal orientations and contextual goal interpretations and, thus, underline the importance of subjective interpretations of achievement goals. The results indicate that both achievement goals and cognitive learning strategies have contextual characteristics and illustrate the need to understand the interplay of motivational and cognitive processes. The results also show the importance of longitudinal research for pointing out some of the motivational and cognitive effects of the pedagogical interventions. Finally, the results of the study suggest that the social dimension of students' cognitive and motivational processes and self-regulation should be studied in more detail. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan yläasteen oppilaiden motivationaalisia tavoitteita ja kognitiivisia oppimisstrategioita tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisen sekä tutkivan pedagogisen lähestymistavan periaatteita noudattavissa oppimistilanteissa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta ja korostaa kontekstuaalista lähestymistapaa, jossa painotetaan oppijoiden yksilöllisten ja kontekstiin sidottujen tulkintojen merkitystä. Taustalla on näkemys oppimisen kontekstien ainutlaatuisuudesta, jatkuvasta muuttumisesta ja dynaamisuudesta, joka puolestaan vaikuttaa oppimisen motivationaalisiin ja tiedollisiin prosesseihin. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä empiirisestä artikkelista sekä tutkimuksen teoreettisen taustan, tavoitteet, menetelmät ja tulokset kokoavasta yhteenveto-osasta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa pyritään hahmottamaan motivationaalisten saavutustavoitteiden sekä kognitiivisten oppimisstrategoiden välisiä yhteyksiä sekä niiden merkitystä oppimisprosessin kokonaisuudessa. Tutkimuksen keskeiset käsitteet, motivationaaliset tavoitteet ja kognitiiviset oppimisstrategiat esitetään osana oppimisen itsesäätelyn teoreettista viitekehystä. Kolmivuotisessa tutkimuksessa toteutettiin pedagoginen interventio, jossa ryhmä oppilaita työskenteli yläasteen ajan tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisympäristön tukemana tutkivan oppimisen mallia noudattaen äidinkielen tunneilla. Oppilaiden motivaatiota ja kognitiivisia oppimistrategioita tarkasteltiin useiden menetelmien avulla. Pääosan tutkimuksen aineistosta muodostavat oppilaiden toistetut kvantitatiiviset itsearviot sekä kvalitatiiviset prosessisuuntautuneet haastattelut. Kokonaisuudessaan neljässä empiirisessä artikkelissa raportoidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä motivationaalisiin tavoitteisiin että kognitiivisiin oppimisstrategioihin liittyy tilannesidonnainen ulottuvuus, jossa oppijoiden omilla henkilökohtaisilla tulkinnoilla on suuri merkitys. Lisäksi tutkimuksen tulokset kuvasivat motivaation ja kognitiivisten strategioiden vuorovaikutusta oppimisessa ja nostivat esiin tarpeen tarkastella oppimista eri osaprosessien välisen dynamiikan kautta. Tutkimuksen pitkittäistulokset osoittavat pitkäjänteisen tutkimuksen olevan tarpeen pedagogisten interventioiden sekä oppimiskontekstien dynamiikan tutkimisessa. Erityisesti haastatteluaineistosta esiin nostetut tulokset osoittavat sosiaalisen kontekstin merkitystä oppimisen kognitiivisissa ja motivationaalisissa prosesseissa sekä oppimisen itsesäätelyssä.

Abstract The study investigated how individuals evaluate others' knowledge when they work as a distributed team. Theoretically, the study was based on contemporary theory on collaborative learning and combined with the theories which explain how individuals evaluate others' perspectives in social learning situations. Interpersonal evaluation of knowledge was conceptualized as one mediating process which is needed between social and individual knowledge planes. This study builds on a design-based research approach. Three research experiments were conducted. In the study, a pedagogical model and a visualization tool were developed based on the findings gathered from the first and the second empirical research experiments. It was also investigated how the working model and the visualization tool supported interpersonal evaluation of knowledge. In practice, the model and the tool were tested in the experiments with distributed teams. The results of the experiments are reported in four research articles (Articles I–IV). Based on the analysis of the three research experiments, it can be concluded that when the distributed team members evaluate the other team members' thinking, they use several cognitive reasoning strategies. The findings indicate that the evaluation strategies, such as perspective-taking, comparing, attribution and categorization fulfill each other when the team members try to take the perspectives and shared knowledge of others into account. The results showed also that with the working model or the visualization tool it was possible to support only some strategies of interpersonal evaluation of knowledge at one time. The findings highlight the fact that interpersonal evaluation of knowledge is a multidimensional process. The dimensions which affect the evaluation of others' knowledge are externalized knowledge presented in communication, and an individual's knowledge about, for instance, others' expertise, which may not be externalized in communication. In future studies different levels of analysis are needed to understand how interpersonal evaluation of knowledge is related to the interactions between team members and with technological resources in practice. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hajautetun tiimin jäsenten pyrkimyksiä arvioida toistensa tietoa. Yhä useammin sekä suomalaisten että globaalien organisaatioiden toiminta perustuu ongelmien ratkaisemiseen ja uuden tiedon kehittämiseen tiimeissä. Yleensä monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää tiimiläisten tapaamisia ja keskusteluja, mutta se ei ole aina mahdollista esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tällöin tiimiläiset kommunikoivat pääosin teknologian välityksellä, mikä osaltaan tekee tiimiläisten keskinäisestä ymmärtämisestä ja siten myös ongelmien ratkaisusta haastavaa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu kollaboratiivisen yhteisöllisen oppimisen teoriaan ja sosiokognitiiviseen oppimisnäkemykseen, joissa toisten tietojen arviointi ja pyrkimys vastavuoroiseen ymmärtämiseen nähdään oppimiselle tärkeinä prosesseina. Tutkimuksessa sovelletaan myös sosiaalispsykologian tutkimuksissa käytettyjä teorioita attribuutiosta ja kategorioinnista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, ja se seuraa Design Based Research -tutkimusotetta. Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksien tulosten perusteella kehitettiin yhteisölliseen hajautettuun tiimityöhön työskentelymalli ja visualisointityökalu, jota hajautetun tiimin jäsenet käyttivät tietorepresentaatioiden ja jaetun tiedon arvioimisen tukena kolmannessa osatutkimuksessa. Yleisesti visualisointityökalun ja työskentelymallin avulla pyrittiin tukemaan hajautettujen tiimien jäsenten vastavuoroista ymmärrystä. Toisten tietojen arvioimiseen käytettyjä strategioita tarkasteltiin useiden laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ymmärtääkseen toistensa näkökulmia hajautettujen tiimien jäsenet käyttävät kognitiivisina strategioina perspektiivinottoa, vertailua, attribuutiointia ja kategorisointia. Perspektiivinotossa pyrkimyksenä on ymmärtää toisen tiimin jäsenen näkökulma jaetun tehtävän sisällön kannalta. Vertailu perustuu omien ja toisten tiimiläisten tietorakenteiden erojen ja yhteneväisyyksien etsintään. Lisäksi tuloksista nousee esille erityisesti tarve ymmärtää, mikä tieto on jo jaettua tiimin jäsenten kesken. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteisöllisen ongelmanratkaisun tutkiminen hajautetussa tiimityössä vaatii yksilön kognitiivisten toimintojen analysointia osana sosiaalista tilannetta.