Abstract The research study discussed in this doctoral dissertation illuminates the interpretative repertoires used by teachers when describing collaborative team work. The focus of the study has been guided by an interest to investigate the ways in which teachers interpret and conceptualise their team work experiences. The topicality of the study is related to current conflicts found between the importance of professional collaboration in todays schools and the challenges of productive teacher collaboration. The theoretical framework of this study approaches teacher team work from three dimensions, namely from the viewpoint of current changes in educational policy, the working culture of teachers, and from the viewpoint of productive teacher collaboration. In this research study, teacher team work is defined as a process during which teachers work together as a team in order to plan, carry out and reflect on their classroom practise. The methodological basis of this research study is based on the social constructionist theory of discourse. This approach has been applied in order to identify what kind of discursive repertoires teachers use when describing collaboration in their team. Repertoires are seen as culturally and socially constructed discourses that specify the possibilities of relevant interpretation in a particular social organisation. The interpretation of repertoires involves the investigation of functions, contexts and dynamics of teachers verbal language. The main goal of the analysis is to clarify and model the complexities of teacher collaboration. Five interpretative repertoires defining teacher team work were identified in the empirical data of this study. These are defined as collegial, practical, group, organisational and hurry repertoires. These repertoires describe the main contents of teachers collaboration of which construction appears to be based on the dynamics between and within them. A joint feature across the repertoires seems to be in an orientation towards an interpretative conflict between restricting and progressive reasons. The different repertoires and their dynamics form an interpretative model of teacher team work through which the teachers interpretations on team work can be evaluated. The challenges of teacher collaboration appear to arise from a disintegration of teacher goals and incentives during team work. Critical incidents of teacher team work seem to be found in collaborative problem solving situations during which cultural assumptions and the meaning of reform efforts are often evaluated. Discrepancies between the teachers interpretative repertoires lead easily to narrow and restricted solutions that can be in conflict with the reform efforts linked to teacher team work. Furthermore, the discrepancies in repertoires appear to strengthen group dynamics that orient towards restricted teacher collaboration. The conflicts in repertoires appear to increase the need to emphasise alikeness, unity and stability among teachers, despite the fact that the potential of team work is usually found in distributed expertise, the construction of global views and in creative learning. This research study suggests that teacher team work is best supported by activating teachers to create joint conditions and possibilities for collaboration. On the basis of this study, positive results in teacher team work are related to teachers active role in solving emerging conflicts and to the adjustment of strong oppositions in teachers targets for collaboration. The lack of community structures in teachers profession and the tendency towards contradiction appear to support dynamics that effectively restrict teacher collaboration. The theoretical model build in this research study on teachers interpretative repertoires of team work serves a good starting point to develop and support teacher collaboration efforts in future studies.

Abstract The study investigated how individuals evaluate others' knowledge when they work as a distributed team. Theoretically, the study was based on contemporary theory on collaborative learning and combined with the theories which explain how individuals evaluate others' perspectives in social learning situations. Interpersonal evaluation of knowledge was conceptualized as one mediating process which is needed between social and individual knowledge planes. This study builds on a design-based research approach. Three research experiments were conducted. In the study, a pedagogical model and a visualization tool were developed based on the findings gathered from the first and the second empirical research experiments. It was also investigated how the working model and the visualization tool supported interpersonal evaluation of knowledge. In practice, the model and the tool were tested in the experiments with distributed teams. The results of the experiments are reported in four research articles (Articles I–IV). Based on the analysis of the three research experiments, it can be concluded that when the distributed team members evaluate the other team members' thinking, they use several cognitive reasoning strategies. The findings indicate that the evaluation strategies, such as perspective-taking, comparing, attribution and categorization fulfill each other when the team members try to take the perspectives and shared knowledge of others into account. The results showed also that with the working model or the visualization tool it was possible to support only some strategies of interpersonal evaluation of knowledge at one time. The findings highlight the fact that interpersonal evaluation of knowledge is a multidimensional process. The dimensions which affect the evaluation of others' knowledge are externalized knowledge presented in communication, and an individual's knowledge about, for instance, others' expertise, which may not be externalized in communication. In future studies different levels of analysis are needed to understand how interpersonal evaluation of knowledge is related to the interactions between team members and with technological resources in practice. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hajautetun tiimin jäsenten pyrkimyksiä arvioida toistensa tietoa. Yhä useammin sekä suomalaisten että globaalien organisaatioiden toiminta perustuu ongelmien ratkaisemiseen ja uuden tiedon kehittämiseen tiimeissä. Yleensä monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää tiimiläisten tapaamisia ja keskusteluja, mutta se ei ole aina mahdollista esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tällöin tiimiläiset kommunikoivat pääosin teknologian välityksellä, mikä osaltaan tekee tiimiläisten keskinäisestä ymmärtämisestä ja siten myös ongelmien ratkaisusta haastavaa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu kollaboratiivisen yhteisöllisen oppimisen teoriaan ja sosiokognitiiviseen oppimisnäkemykseen, joissa toisten tietojen arviointi ja pyrkimys vastavuoroiseen ymmärtämiseen nähdään oppimiselle tärkeinä prosesseina. Tutkimuksessa sovelletaan myös sosiaalispsykologian tutkimuksissa käytettyjä teorioita attribuutiosta ja kategorioinnista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, ja se seuraa Design Based Research -tutkimusotetta. Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksien tulosten perusteella kehitettiin yhteisölliseen hajautettuun tiimityöhön työskentelymalli ja visualisointityökalu, jota hajautetun tiimin jäsenet käyttivät tietorepresentaatioiden ja jaetun tiedon arvioimisen tukena kolmannessa osatutkimuksessa. Yleisesti visualisointityökalun ja työskentelymallin avulla pyrittiin tukemaan hajautettujen tiimien jäsenten vastavuoroista ymmärrystä. Toisten tietojen arvioimiseen käytettyjä strategioita tarkasteltiin useiden laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ymmärtääkseen toistensa näkökulmia hajautettujen tiimien jäsenet käyttävät kognitiivisina strategioina perspektiivinottoa, vertailua, attribuutiointia ja kategorisointia. Perspektiivinotossa pyrkimyksenä on ymmärtää toisen tiimin jäsenen näkökulma jaetun tehtävän sisällön kannalta. Vertailu perustuu omien ja toisten tiimiläisten tietorakenteiden erojen ja yhteneväisyyksien etsintään. Lisäksi tuloksista nousee esille erityisesti tarve ymmärtää, mikä tieto on jo jaettua tiimin jäsenten kesken. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteisöllisen ongelmanratkaisun tutkiminen hajautetussa tiimityössä vaatii yksilön kognitiivisten toimintojen analysointia osana sosiaalista tilannetta.

Abstract The study describes and analyses the practices of interprofessional family work in the rehabilitation of severely handicapped children in the special needs groups of a day care centre from the viewpoint of parents and medical and educational professionals before and after a development project. At the baseline, the phenomenon under study was also described and analyzed as activity of the responsible unit of rehabilitation. The obstacles in the development of interprofessional family work and the factors that contributed to the development of interprofessional practices are also described. Based on these, a process of developing interprofessional family work is described. The study was part of the education and development project on interprofessional family work arranged co-operatively by the Department of Public Health Science and General Practice, University of Oulu, and Oulu Deaconess Institute in 2000–2002. The theoretical frame of reference consists of the ecocultural theory, according to which the life of a child is considered an inseparable part of the family's life. The family is conceived of a unit that actively influences its own life. Work with families is carried out as interprofessional family work. The study was implemented as action research, which included three interventions: education in interprofessional family work, discussion groups and Growing: Birht to Three, which consisted of education in the use of a rehabilitation and education model for children aged 0–3 years. The interventions made up an integrated whole. The participants in action research consisted of a interprofessional team working on the rehabilitation of severely handicapped children in the special needs group of a day care centre, which included specialists of early special education, physiotherapists and speech therapists. The research data were collected by thematic interviews at the beginning and at the end of the process by interviewing parents and professionals. The data were analysed with methods of content analysis using the QSR Nvivo computer software. At the beginning of the action research project the parents' role included both activities and passive presence and compliance with instructions. Professionals' activities were accordant with the expert- child- and family-oriented operating models. The major obstacles of interprofessional family work were a lack of knowledge, intolerance, which was manifested as a lack of equality and discussion, an expert orientation and fragmentation of activities. After the development project, according to the parents, interprofessional family work provided emotional and cognitive support. According to the professionals, interprofessionality was manifested as partnerships and promotion of empowerment. The development of operation was influenced by a positive attitude, which fostered a favourable atmosphere and acceptance of change, and a conversational culture, which was manifested as communication skills and awareness of matters. The findings of the study can be utilised in the development interprofessional co-operation and family work in professional basic education and further and in-service education. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan moniammatillisen perhetyön ilmenemistä vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa päiväkodin erityisryhmässä. Näkökulman antavat vanhemmat ja lääkinnällisen sekä kasvatuksellisen kuntoutuksen ammattihenkilöt ennen kehittämistoimintaa ja sen jälkeen. Alkuvaiheessa tutkittavaa ilmiötä kuvataan ja analysoidaan myös kuntoutuksen vastuuyksikössä ilmenevänä toimintana. Lisäksi kuvataan ja analysoidaan moniammatillisen perhetyön kehittämisen esteitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden kautta kuvataan moniammatillisen perhetyön kehittämisprosessi. Tutkimus on osa Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen ja Oulun Diakonissalaitoksen yhteistyönä järjestämää moniammatillisen perhetyön koulutus- ja kehittämisprojektia, joka toteutettiin vuosina 2000–2002. Teoreettisena viitekehyksenä on ekokulttuurinen teoria, jonka mukaan lapsen elämää tarkastellaan kiinteänä osana perheen elämää. Perhe nähdään aktiivisena omaan elämäänsä vaikuttavana yksikkönä. Toiminta perheiden kanssa toteutuu moniammatillisena perhetyönä. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, johon kuului kolme interventiota: moniammatillinen perhetyö -koulutus ja keskustelupiirit sekä Pikku-Portaat - Kasvamaan: syntymästä kolmivuotiaaksi kuntoutus- ja kasvatusmallin käytön koulutus. Interventiot muodostivat yhdessä kokonaisuuden. Toimintatutkimukseen osallistui vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa päiväkodin erityisryhmässä mukana oleva moniammatillinen tiimi, johon kuului varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijoita sekä fysio- ja puheterapeutteja. Tutkimusaineistot kerättiin vanhempien ja ammattihenkilöiden teemahaastatteluilla prosessin alussa ja lopussa. Aineistot analysoitiin sisällön analyysilla käyttäen QSR Nvivo -tietokoneohjelmaa. Toimintatutkimuksen alussa vanhempien rooliin kuului sekä aktiivista toimintaa että passiivista ohjeiden noudattamista ja mukana kulkemista. Ammattihenkilöt toimivat asiantuntija-, lapsi- ja perhekeskeisen toimintamallin mukaisesti. Moniammatillisen perhetyön esteenä olivat tiedon puute, suvaitsemattomuus, joka ilmeni tasa-arvon ja keskustelun puutteena, asiantuntijakeskeisyys sekä toiminnan pirstaleisuus. Kehittämistyön jälkeen moniammatillinen perhetyö näkyi vanhempien mukaan emotionaalisena ja tiedollisena tukena. Ammattihenkilöiden mukaan toiminta ilmeni kumppanuutena ja voimaantumisen tukemisena. Toiminnan kehittymiseen vaikuttivat positiivinen asennoituminen, joka ilmeni myönteisenä ilmapiirinä ja muutosmyönteisyytenä, ja keskusteleva kulttuuri, joka ilmeni keskustelutaitona ja tietoisuutena asioista. Tutkimuksessa on tuotettu tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä moniammatillista yhteistyötä ja perhetyötä ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa.