Abstract This study focuses on motivation and emotions in collaborative learning. The aim is to investigate the kinds of socio-emotional challenges learners experience during learning processes, and to examine how motivation and emotions are regulated during challenging situations, in order to develop appropriate methods of identifying socially shared regulation of emotions from situated, real life data. The study includes the development and implementation of an instrument that collects data regarding learners’ situation-specific interpretations of their socio-emotional experiences, as well as analyses of the data derived from two different data collections. The first empirical data set is composed of elementary school students’ interviews and video-observations. The second data set includes higher education students’ self-reports, video-observations, and interviews. The analyses combine different data sources and qualitative and descriptive quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of the regulation of motivation and emotions in collaborative learning situations. A lack of instruments that gather data of learners’ situation-specific, real-life experiences has been evident in motivation and self-regulated learning research, where static, general self-report measures have been dominant. In this study, the results from the first empirical data collection are implemented in the development of an AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) instrument. The AIRE collects situation-specific data dealing with learners. experienced socio-emotional challenges and their regulation within a group. The second empirical data collection of this study employs the AIRE instrument as a method. In social learning situations, learners’ can experience a variety of emotions that influence learning. The results of this study show that students can regulate their emotions in order to maintain a goal-oriented learning process. Furthermore, the results indicate that group members can regulate emotions and motivation together within the group. This socially shared regulation is distinct from self-regulation as well as from co-regulation, where development of self-regulation is supported by others, or where group members regulate their own learning processes in parallel with each other. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee motivaation ja emootion ilmentymistä yhteisöllisessä oppimisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisia sosio-emotionaalisia haasteita oppijat kohtaavat oppimisprosessin aikana ja miten motivaatiota ja emotionaalisia tuntemuksia säädellään näissä tilanteissa. Lisäksi tavoitteena on löytää ja kehittää tilannekohtaisia analysointimenetelmiä erityisesti sosiaalisesti jaetun emootion säätelyn tutkimiseksi. Tutkimus koostuu oppijoiden tilannesidonnaisia sosio-emotionaalisia tulkintoja keräävän instrumentin kehittelystä sekä kahdesta empiirisestä tutkimusaineistosta. Ensimmäinen tutkimusaineisto koostuu peruskoulun oppilaiden haastatteluista ja videoidusta työskentelystä. Toinen tutkimusaineisto sisältää korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa, videoitua työskentelyä ja haastatteluita. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseksi aineiston analyysissä yhdistetään näitä erityyppisiä aineistoja ja kuvailevaa kvantitatiivista analyysiä käytetään tukemaan kvalitatiivisia tulkintoja. Itsesäädellyn oppimisen tutkimuksessa on ollut nähtävillä tarve löytää metodisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä aineistoa yksilöiden vaihtelevista kokemuksista todellisissa oppimistilanteissa. Aikaisemmin pääpaino on ollut staattisissa, yksilöiden yleisiä käsityksiä mittaavien aineistojen analyysissä. Tässä tutkimuksessa ensimmäisen tutkimusaineiston tuloksia hyödynnetään AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) -instrumentin kehittelyssä. AIRE kerää tilannekohtaista tietoa sosio-emotionaalisten haasteiden kokemuksista ja näihin liittyvästä ryhmässä tapahtuvasta emootioiden säätelystä. AIRE:a käytetään toisen tutkimusaineiston yhtenä keruuvälineenä. Sosiaalisten oppimistilanteiden aikana oppijoissa herää erilaisia tuntemuksia, jotka vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppijat voivat säädellä emotionaalisia tuntemuksia ylläpitääkseen tavoitesuuntautunutta opiskelua. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteisöllisen oppimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voivat yhdessä kontrolloida motivationaalisia ja sosio-emotionaalisia haasteita. Tämä sosiaalisesti jaettu emootioiden säätely (socially shared regulation) eroaa itsesäätelystä sekä yhdessä säätelemisestä (co-regulation), jossa tuetaan yksilön kehittymistä itsesäätöiseksi oppijaksi tai jossa ryhmän jäsenet säätelevät kukin rinnakkain omaa toimintaansa.

Abstract The aim of this study was to examine and develop statistics education by implementing computer supported collaborative learning (CSCL). This study has been influenced by design-based research, and it focuses on describing the statistical learning of upper secondary school students (N=138) in a CSCL environment, both quantitative and qualitative methods have been utilised. The present study is filling a gaping void in classroom study and disseminates new knowledge with a novel approach in combining CSCL, mathematics education at secondary level and statistical literacy. First, the students’ starting level in statistical literacy was assessed in the pre-test in which students’ perceptions and knowledge of statistics was evaluated. The results showed that students had a severe lack of understanding of basic statistical concepts. Second, CSCL supports students in collaborating asynchronously in different small-groups by using technology. Results suggest that studying in a group fostered their learning and the electronic and interactive material clarified learned topics which was designed by integrating the principles of cognitive theory of multimedia learning. Third, the shift from traditional didactic instruction towards student-centred CSCL learning was challenging for students. According to the results, students had only a few earlier experiences in learning CSCL environments. The quality of the students’ conversational acts varied considerably. It seems that learning how to collaborate productively needs practice. According to the results, the articulation and quality of mathematical discussion increased as students’ acquaintance with their teammates improved. Students’ collaboration in small groups was examined by using video analyses and content analyses. Contact summary sheet -instrument used in analyses facilitated observation of the magnitude and quality in student’s inter-subjective phenomena in collaborative learning. Fourth, students in the treatment group had better learning outcomes than students in the control group. The results suggest a statistically significant difference between treatment and control groups only in the delayed post-test and the effect size indicates a medium effect. The interactive material and CSCL seemed to foster and facilitate the development of statistical literacy. Nevertheless, students were critical of studying in the CSCL environment. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää tilastojen opetusta hyödyntäen tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista (CSCL). Tutkimus on saanut vaikutteita design-perustaisesta tutkimuksesta ja se keskittyy kuvaamaan lukio-opiskelijoiden (N=138) tilastojen oppimista CSCL-ympäristössä ja tutkimuksessa on hyödynnetty kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tämä tutkimus lisää tietämystä luokkahuonetutkimuksesta ja yhdistää CSCL:n ja tilastollisen lukutaidon opetuksen toisella asteella. Ensimmäiseksi oppilaiden tilastollisen lukutaidon lähtötaso mitattiin alkutestissä, missä arvioitiin heidän ennakkokäsityksiä ja tietoa tilastoista. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilailla oli suuria vaikeuksia ymmärtää tilastollisia peruskäsitteitä. Toiseksi CSCL-teknologia tukee asynkronisesti pienryhmätyöskentelyä. Tulosten mukaan opiskelu ryhmissä tuki opiskelijoiden oppimista ja sähköinen ja interaktiivinen oppimateriaali selkiytti opeteltavia asioita, joka oli suunniteltu kognitiivisen multimedia oppimisteorian periaatteiden mukaisesti. Kolmanneksi opiskelijat kokivat haasteellisuutta siirryttäessä perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä oppijakeskeiseen CSCL-oppimismenetelmään. Tulosten mukaan opiskelijoilla on ollut vain vähän aikaisempia kokemuksia oppimisesta CSCL-ympäristöissä. Opiskelijoiden funktionaalisten roolien laadut vaihtelivat huomattavasti. Näyttää ilmeiseltä, että produktiivisen yhteistoiminnallisuuden oppimiseen tarvitaan harjoittelua. Tutkimustulosten mukaan artikulaatio ja laatu matemaattisissa keskusteluissa lisääntyivät oppimistilanteissa, kun opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaidot kehittyivät. Opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyä tutkittiin video- ja sisällönanalyysin avulla. Analysoinnissa käytetty contact summary sheet -instrumentti auttoi havainnoimaan opiskelijoiden intersubjektiivista yhteistoiminnallisen oppimisen laatua ja määrää. Neljänneksi opetuskokeiluun osallistuneilla oli parempia oppimistuloksia verrattaessa kontrolliryhmän oppilaisiin. Tutkimustulosten mukaan tilastollisesti merkittävä ero oli havaittavissa opetuskokeilu- ja kontrolliryhmän välillä ainoastaan viivästetyssä lopputestissä ja vaikutuksen suuruus on keskivoimakasta. Interaktiivinen opetusmateriaali ja CSCL näyttäisivät edistävän tilastollisen lukutaidon kehittymistä. Tästä huolimatta, opiskelijat suhtautuivat kriittisesti opiskeluun CSCL-ympäristössä.

Abstract The use of mobile devices, including mobile phones and tablets, is a growing trend in education. The practice has been widely technology driven and often justified simply by the importance of using new technology in a classroom and by claiming such devices to be important in reaching something referred to, although not that well defined, as 21st century skills. This thesis is one answer to the challenge represented by this development. It brings together theoretical ideas of scaffolding learning with collaborative scripts and the use of mobile devices as cognitive tools in a real life educational settings. This thesis has constructivist grounds and aims at exploring how to support collaborative learning when students have ill-structured problems and their activities are supported with mobile technologies. The study consists of three case studies, which together form an example of how important it is to design, develop and deliver lightweight digital tools and activities for learners to construct knowledge. Overall, the results of three case studies in this thesis confirms that it is a dubious assumption that learners will automatically take appropriate and measured advantage of the affordances of mobile devices and other emergent technologies involved in cognitive activities: rather, these cognitive tools require deliberate attention and effort from learners to make use of the affordances of the tools. Furthermore, results from the case studies reveal that personal factors such as students’ prior knowledge and their metacognitive and collaborative skills, as well as contextual cues such as cultural compatibility and instructional methods, influence student engagement. / Tiivistelmä Mobiililaitteiden, kuten puhelinten ja tabletien, opetuskäyttö lisääntyy hyvää vauhtia. Aihepiiri on ollut teknologiavetoinen, opetuskäyttöä on perusteltu lähinnä tarkemmin määrittelemättömillä 2000-luvun kansalaistaidoilla (21th century skills) ja uuden teknologian hyödyntämisen tärkeydellä. Tämä väitöskirja on teoreettisesti ja metodologisesti perusteltu vastine tähän keskusteluun. Tutkimus yhdistää pedagogista vaiheistamista ja kognitiivisia työkaluja käsittelevän teoreettisen viitekehyksen kolmeen todellisissa oppimistilanteissa tehtyyn kokeiluun. Työ koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta, jotka yhdessä muodostavat esimerkin kuinka mobiililaitteiden avulla tuettua opiskelua voidaan suunnitella ja toteuttaa erilaisissa konteksteissa. Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tutkittiin maantieteellisesti hajautuneen opetusta suunnittelevan yhteisön vuorovaikutusta. Toisessa tapaustutkimuksessa selvitettiin kuinka tukea luontopolkutyöskentelyä mobiilisovellusten avulla. Kolmannessa tapaustutkimuksessa tutkittiin yliopisto-opiskelijoiden opintojen tukemista mobiilin sosiaalisen median sovelluksia hyödyntäen. Kolme tapaustutkimusta osoittavat että oppilaiden ei voida olettaa automaattisesti osaavan hyödyntää uusinta teknologiaa ja pedagogisia menetelmiä opiskelunsa tukena. Päinvastoin, käyttäminen vaatii opiskelijoilta paljon päämäärätietoista ponnistelua. Henkilökohtaiset tekijät, kuten aiemmat kokemukset, opiskelutaidot, mutta myös tilannesidonnaiset tekijät kuten opetusmenetelmät vaikuttavat opiskelijoiden kykyyn hyödyntää uutta teknologiaa opiskelussa.

Abstract This study explores self-regulated learning (SRL) in the learning context of a primary school. The research focus is on the occurrence and promotion of SRL. The research is a qualitative case study. The theoretical foundation rests on research into SRL and its promotion. The research context was provided by the pedagogical development of the UBIKO project, which took place at the Oulu University Teacher Training School (Oulun normaalikoulu). The data consists of the structured diaries of students from grades 4 and 5 (N = 90) and the thematic interviews and descriptions of the learning context by their teachers (N = 6). The analysis, carried out to clarify the meaning of the learning context, was boosted by samples based on the Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) questionnaire. The results indicate that pupils are aware of their learning and they exploit different learning strategies during their learning. The modification of the learning context has a different impact on the motivation and strategy use of strategically low and high pupils. SRL can be promoted by creating a learning context that supports pupils in their planning, monitoring and evaluation processes. In terms of school development it is not enough to concentrate on single supportive elements – the systemic development the learning context (i.e. learning situation, physical environment and social architecture) also needs to be considered. The findings of this study contribute to understanding the skills and promotion of SRL among primary school pupils. The results offer research-based support for teachers, teacher trainees and school developers to meet the challenges of 21st century education. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee oppimisen itsesäätelyä alakoulun oppimiskontekstissa. Tutkimuskohteina ovat oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen sekä sen kehittymisen tukeminen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka teoreettinen tausta on oppimisen itsesäätelyn ja sen kehittymisen tutkimuksessa. Tutkimuskontekstina toimi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa (Oulun normaalikoulu) toteutunut UBIKO-kehittämishanke, jonka aikana tapahtuneeseen pedagogiseen kehittämiseen tutkimus kohdentuu. Tutkimusaineisto koostuu 4.–5.-luokkalaisilta oppilailta (N = 90) kerätyistä strukturoiduista päiväkirjoista sekä heidän opettajiensa (N = 6) oppimiskontekstia kuvaavista raporteista ja teemahaastatteluista. Lisäksi oppimiskontekstin merkityksen analyysia syvennettiin tarkastelemalla oppimisen itsesäätelyn ilmenemisen muutoksia Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) -kyselyn avulla oppilasjoukosta seulottujen otosten osalta. Tutkimustulokset osoittavat oppilaiden olevan tietoisia oppimiseensa liittyvistä tekijöistä, ja he hyödyntävät oppimisessaan erilaisia oppimisstrategioita. Tulosten perusteella oppimiskontekstissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin strategisesti heikkojen ja vahvojen oppilaiden motivaatioon ja strategiseen toimintaan. Oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea luomalla oppimiskontekstiin piirteitä, jotka vahvistavat oppilaiden oman toiminnan suunnittelua, tarkkailua ja arviointia. Koulun kehittämisen näkökulmasta yksittäisten elementtien lisäksi on huomioitava se systeeminen kokonaisuus, joka oppimistilanteen, fyysisen oppimisympäristön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppimiskontekstiin muodostuu. Väitöstutkimuksen tulokset ja tutkimuskontekstin yksityiskohtainen esittely lisäävät ymmärrystä alakouluikäisten oppimisen itsesäätelytaidoista ja niiden kehittymisen tukemisesta. Tulokset auttavat opettajia, opettajankouluttajia ja muita koulun kehittäjiä vastaamaan tutkimusperustaisesti niihin vaatimuksiin, joita 2000-luvun koulutukselle on kansainvälisestikin asetettu.

Abstract This dissertation focuses on global education (GE) and on its implementation in lower level basic education in Finland. The aim of my research was to investigate the present position of GE in basic education schools; identify the practices and problem areas in the implementation of GE; find practical solutions to facilitate the implementation; and consequently, to contribute to subsequent decision making regarding successful integration of GE in national basic education in Finland. The research may best be described as a pragmatic, qualitative dominant mixed research study that also had at the beginning features of action research. GE has served as my theoretical foundation and social learning theory has been used for studying teaching and learning from GE perspective. The main research methods were content analysis of the National Core Curriculum for Basic Education (2004) and the GE 2010 programme and research questionnaires that were sent to basic education principals, teachers, and pupils to collect data from the field. A study on textbook research has also been conducted and representatives of the two main textbook publishers in Finland were interviewed for the research. The main findings of the research suggest that GE is not systematically implemented in basic education schools in Finland even though many of the areas of GE are considered important. The main problems in implementation were seen to be the lack of conceptual clarity and the fact that GE was perceived as an additional burden for the schools rather than as an integral part of all school activities. As GE was not an explicit part of the official curriculum, it was not considered mandatory and the schools were not sufficiently resourced for teaching it. All in all, the findings focus on discussing the operational culture of schools and the role of diverse transactions in realising the aims of GE. The role of educational policy documents and the relationship between national and local curricula is found to be complex on many levels. Efficient policy implementation needs attention. This dissertation also gives suggestions on how to improve the current situation. These include clarifying the GE concept, including GE explicitly in the curriculum, defining the short-term objectives and assessment policies, training teachers and principals, resourcing the schools and teachers appropriately to teach GE. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjatutkimuksen aiheena on globaalikasvatus ja sen täytäntöönpano suomalaisen perusopetuksen alakouluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartuttaa tietoa globaalikasvatuksen teoreettisesta perustasta ja nykyisistä käytännöistä erityisesti Suomen kontekstissa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää perusopetuksen globaalikasvatuksen tila, tunnistaa ongelmakohdat globaalikasvatuksen täytäntöönpanossa, löytää käytännön ratkaisuja täytäntöönpanon helpottamiseksi sekä täten myötävaikuttaa päätöksentekoon, jolla globaalikasvatus saadaan onnistuneesti yhdistettyä kansalliseen perusopetukseen Suomessa. Tutkimusta voi parhaiten kuvailla pragmaattisena, pääasiallisesti kvalitatiivisena ”mixed research” -tutkimuksena, jossa alussa oli myös toimintatutkimuksen piirteitä. Globaalikasvatus muodostaa työni teoreettisen perustan ja sosiaalisen oppimisen teoriaa on käytetty tutkittaessa opettamista ja oppimista globaalikasvatuksen näkökulmasta. Pääasiallisina tutkimusmetodeina on käytetty sisällönanalyysia, jolla on analysoitu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2004 ja Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmaa sekä tutkimuskyselyitä, joilla kerättiin tietoa perusopetusta antavien koulujen rehtoreilta, opettajilta ja oppilailta. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu kahden suurimman oppikirjavalmistajan edustajia sekä analysoitu tutkimuksia, joita on tehty Suomen perusopetuksen oppikirjoista. Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että globaalikasvatusta ei ole systemaattisesti huomioitu Suomen perusopetusta antavissa kouluissa, vaikka monia globaalikasvatukseen kuuluvia aihealueita pidetäänkin perusopetukselle tärkeinä. Suurimmiksi ongelmiksi kentällä nähdään käsitteen tuntemattomuus ja epämääräisyys sekä se, että globaalikasvatusta ei liitetä kiinteästi kaikkeen koulun toimintaan. Sen sijaan se nähdään ylimääräisenä satunnaisena lisänä, jolla ei ole keskeistä roolia kouluissa. Koska globaalikasvatus ei eksplisiittisesti ole osa virallista opetussuunnitelmaa, sitä ei pidetty ensisijaisen velvoittavana eikä globaalikasvatuksen toteuttamiseen katsottu olevan riittävästi resursseja. Kaiken kaikkiaan tuloksissa pohditaan kouluyhteisön toimintakulttuuria ja moninaisten vuorovaikutusten roolia globaalikasvatuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeäksi muodostuu myös koulutuspoliittisten asiakirjojen asema sekä valtakunnallisen ja koulukohtaisesti toteutetun opetussuunnitelman suhde globaalikasvatuksen toteuttamisessa. Tässä väitöskirjassa esitetään tilanteeseen parannusehdotuksia. Ehdotuksiin sisältyy käsitteen avaaminen, kiinteän yhteyden rakentaminen opetussuunnitelman ja käytännön välille, globaalikasvatuskompetenssien ja niihin liittyvien arviointiperiaatteiden määritteleminen, opettajankoulutuksen ja koulun johtajien koulutuksen kehittäminen sekä koulujen ja opettajien varustaminen globaalikasvatusta varten.

Diss. : / Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa ja 4 eripainosta.

Abstract This study investigates secondary school students' motivational achievement goals and cognitive learning strategies in inquiry-based computer supported collaborative learning. The study undertakes a contextual approach where students' context specific interpretations are highlighted. Achievement goals and cognitive learning strategies are introduced within a theoretical framework of self-regulated learning to explain their interrelationship and magnitude within a learning process. The research design was a longitudinal, quasi intervention design involving multiple methods, namely quantitative self-reports and qualitative process oriented interviews. Empirical parts of the study are reported in four individual articles. The purpose of Study I was to recognise strategic patterns emerging in students' computer supported collaborative inquiries. The results indicated that strategies were adjusted according to the demands of the learning situation. Although students' inquiry processes were dominated by surface-level strategies, also deeper level and metacognitive strategies were reported. Study II investigated students' use of cognitive learning strategies in two pedagogically different learning contexts. The results suggest that inquiry-based computer supported collaborative learning activities may enhance the use of deeper level cognitive strategies, such as monitoring, sharing information and creating representations. Study III examined the changes in students' motivational achievement goal interpretations and the situational dynamics of students' goals and strategies over a period of three years. The data show how the students' interpretations of their goals and strategies vary during different years of the study. The students seem to develop both individual and contextual goals, as well as strategies, to self-regulate in the new pedagogical culture. Study IV looked at the congruence between students' general achievement goals and their context specific goals. The findings indicate incongruence between general level goal orientations and contextual goal interpretations and, thus, underline the importance of subjective interpretations of achievement goals. The results indicate that both achievement goals and cognitive learning strategies have contextual characteristics and illustrate the need to understand the interplay of motivational and cognitive processes. The results also show the importance of longitudinal research for pointing out some of the motivational and cognitive effects of the pedagogical interventions. Finally, the results of the study suggest that the social dimension of students' cognitive and motivational processes and self-regulation should be studied in more detail. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan yläasteen oppilaiden motivationaalisia tavoitteita ja kognitiivisia oppimisstrategioita tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisen sekä tutkivan pedagogisen lähestymistavan periaatteita noudattavissa oppimistilanteissa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta ja korostaa kontekstuaalista lähestymistapaa, jossa painotetaan oppijoiden yksilöllisten ja kontekstiin sidottujen tulkintojen merkitystä. Taustalla on näkemys oppimisen kontekstien ainutlaatuisuudesta, jatkuvasta muuttumisesta ja dynaamisuudesta, joka puolestaan vaikuttaa oppimisen motivationaalisiin ja tiedollisiin prosesseihin. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä empiirisestä artikkelista sekä tutkimuksen teoreettisen taustan, tavoitteet, menetelmät ja tulokset kokoavasta yhteenveto-osasta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa pyritään hahmottamaan motivationaalisten saavutustavoitteiden sekä kognitiivisten oppimisstrategoiden välisiä yhteyksiä sekä niiden merkitystä oppimisprosessin kokonaisuudessa. Tutkimuksen keskeiset käsitteet, motivationaaliset tavoitteet ja kognitiiviset oppimisstrategiat esitetään osana oppimisen itsesäätelyn teoreettista viitekehystä. Kolmivuotisessa tutkimuksessa toteutettiin pedagoginen interventio, jossa ryhmä oppilaita työskenteli yläasteen ajan tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisympäristön tukemana tutkivan oppimisen mallia noudattaen äidinkielen tunneilla. Oppilaiden motivaatiota ja kognitiivisia oppimistrategioita tarkasteltiin useiden menetelmien avulla. Pääosan tutkimuksen aineistosta muodostavat oppilaiden toistetut kvantitatiiviset itsearviot sekä kvalitatiiviset prosessisuuntautuneet haastattelut. Kokonaisuudessaan neljässä empiirisessä artikkelissa raportoidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä motivationaalisiin tavoitteisiin että kognitiivisiin oppimisstrategioihin liittyy tilannesidonnainen ulottuvuus, jossa oppijoiden omilla henkilökohtaisilla tulkinnoilla on suuri merkitys. Lisäksi tutkimuksen tulokset kuvasivat motivaation ja kognitiivisten strategioiden vuorovaikutusta oppimisessa ja nostivat esiin tarpeen tarkastella oppimista eri osaprosessien välisen dynamiikan kautta. Tutkimuksen pitkittäistulokset osoittavat pitkäjänteisen tutkimuksen olevan tarpeen pedagogisten interventioiden sekä oppimiskontekstien dynamiikan tutkimisessa. Erityisesti haastatteluaineistosta esiin nostetut tulokset osoittavat sosiaalisen kontekstin merkitystä oppimisen kognitiivisissa ja motivationaalisissa prosesseissa sekä oppimisen itsesäätelyssä.

Abstract The theoretical basis for this research is alcoholism as a disease. The methodological choices are based on a critical emancipatory perspective. The data consists of individual interviews, group interviews, and written accounts collected from an Alcoholics Anonymous (AA) group, and is analysed through different narrative methods. The principle research question of this doctoral thesis asks, ‘What sort of process of change is the process of recovery from alcoholism as described by eight alcoholic mothers belonging to two generations?’ The secondary research questions are as follows: 1) How do denial of alcoholism in society and societal attitudes towards alcoholic mothers become apparent in dialogue between mothers from two generations? 2) How do mothers in their narration portray the experience of losing control of their drinking? 3) How does the mother-child relationship appear in the narratives of alcoholic mothers? 4) In their narratives, how do mothers describe recovery from alcoholism as a transformative process of change? The results challenge us to examine the expectations placed on motherhood and to scrutinise everything a mother must overcome in order to be a ‘good enough’ mother. Those expectations also set a threshold for applying for and receiving support. This study highlights the stability and stigma of the problems and attitudes faced by alcoholic mothers in our society, strengthening our understanding of the mechanisms of social denial related to alcoholism as a disease. The mothers’ subjective descriptions of losing control of their drinking bring out the nature of alcoholism as a comprehensive, progressive disease associated with a harsh experience as well as negative emotional states. Alcoholism is a disease that traumatises mothers and their children. Issues relating to alcoholism often remain unaddressed in the world of experience of mothers and children for years after a mother becomes sober. This research also highlights the consequences of alcoholism as a disease inherited from one generation to another. The mothers describe their recovery as a liberating, empowering process. The meaningful relationship created with alcohol turns in to meaningful relationship with an abstinent way of life. The significance of telling one’s story and receiving peer support is emphasised. Recovery from alcoholism is, in the longer term, a process leading to transformative change. This research shows that alcoholism is a disease that can be recovered from and that investments should be made to develop support systems for alcoholics with children. / Tiivistelmä Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on alkoholismi sairautena. Metodologiset valinnat pohjautuvat kriittis-emansipatoriseen näkökulmaan. Aineisto muodostuu Nimettömien Alkoholistien (AA) piiristä kerätyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista sekä kirjoitetuista kertomuksista, ja se analysoidaan erilaisilla kerronnallisilla menetelmillä. Väitöskirjan päätutkimuskysymys tarkastelee sitä, millainen muutosprosessi alkoholismista toipumisen prosessi on kahdeksan kahteen sukupolveen kuuluvan alkoholistiäidin kertomana. Alakysymyksissä kysytään, miten alkoholismiin yhteiskunnassa kohdistuva kielto ja alkoholistiäiteihin kohdistuvat asenteet tulevat esille kahden sukupolven äitien dialogissa, miten äitien kerronnassa tulee esiin juomisen hallinnan menetyksen kokemus, millä tavoin alkoholistiäitien kerronnassa näyttäytyy äidin ja lapsen välinen suhde ja millä tavoin äidit kerronnassaan kuvaavat alkoholismista toipumisen prosessiaan transformatiivisena muutosprosessina? Tulokset haastavat tarkastelemaan äitiydelle asetettuja odotuksia ja sitä, mistä kaikesta äitien tulee selviytyä ollakseen riittävän hyviä äitejä. Odotukset asettavat omat kynnyksensä myös avun hakemiselle ja saamiselle. Äitien kerronta nostaa esiin alkoholistiäitien kohtaamien ongelmien ja asenteiden pysyvyyden ja leimaavuuden vahvistaen käsitystä alkoholismiin sairautena liittyvistä yhteiskunnallisista kiellon mekanismeista. Äitien subjektiivinen kuvaus juomisen hallinnan menetyksestä tuo esiin alkoholismin luonteen kokonaisvaltaisena ja etenevänä sairautena, johon liittyvät rankat pohjakokemukset sekä negatiiviset tunnetilat. Alkoholismi on äitejä ja heidän lapsiaan traumatisoiva sairaus. Asiat ovat käsittelemättöminä äitien ja lasten kokemusmaailmassa usein vielä vuosia äidin raitistumisen jälkeen. Tutkimus nostaa esiin alkoholismin seurauksia myös sukupolvesta toiseen periytyvänä sairautena. Toipumistaan äidit kuvaavat vapauttavana ja voimaannuttavana prosessina. Alkoholiin syntynyt merkityksellinen suhde kääntyy merkitykselliseksi suhteeksi raitista elämäntapaa kohtaan. Kertomisen ja vertaistuen merkitys korostuvat. Alkoholismista toipuminen on pidemmällä aikavälillä transformatiiviseen muutokseen johtava prosessi. Tutkimus osoittaa alkoholismin sairaudeksi, josta voi toipua ja alkoholistit lapsineen asiakasryhmäksi, jonka auttamisjärjestelmien kehittämiseen tulisi panostaa.

Abstract The general aim of this research was to explicate what kind of a process ‘doing things differently’ in the context of literacy practices is from the teacher agency perspective. The research was based on development work on literacy practices, which I as a teacher-researcher conducted in a Finnish first grade classroom during one school year. I based the new literacy practices on the concepts of a broad conception of text and the communicative view of language presented in the Finnish national core curriculum 2004. The new practices mirrored the affordances of ‘new literacies’ involving use of technology, diversified texts and collaborative learning. They deviated from the traditional Finnish ones, which are based on the use of text- and workbooks and teacher-directed interaction, and therefore their implementation brought forth a change process. The meaning was not only to challenge the prevailing practices content and mode wise, but also to transform the social structures of the classroom community towards being more pupil-centred. It became evident that my agency involved the change in organising the possibilities for new kinds ways of working. The change also influenced my subjective level of being a teacher. The act of ‘doing things differently’ became a reflective learning process for me involving a struggle against traditional practices. The social structures changed in connection with literacy practices towards increased pupil participation and emancipation. The teacher agency transformed from instructor to guide, offering the pupils opportunities for learning. The findings showed that the change in the literacy practices was based on the choices I as a teacher made during the process, creating in this way a style for it. The style was characterized by relativity and ‘becoming’, as well as by the need for both professional and personal support. The experiences of these kinds of change processes are currently topical in Finland. This is especially because there is a new curriculum coming out in 2016 and the principles and contents in it will emphasize the use of new technologies and their benefits towards practices and collaborative learning in even more extensive scale than the current one. Educators need knowledge of what kind of process the implementation of these principles and contents will be and what kinds of professional learning it involves. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa tekstitaitojen käytänteiden muutosprosessi opettajan toimijuuden näkökulmasta. Tutkimus perustuu kehittämistyölle, jonka minä opettaja-tutkijan roolissa toteutin suomalaisella ensiluokalla lukuvuoden ajan. Tekstitaitojen käytänteiden kehittämistyö perustui Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 laajaan tekstikäsitykseen ja yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Tältä perustalta luodut käytänteet sisälsivät monilukutaidollisia ulottuvuuksia rakentuessaan erilaisten tekstien ympärille ja sisältäessään teknologian käyttöä ja yhteistoiminnallisia työskentelytapoja. Nämä käytänteet poikkesivat perinteisistä suomalaisista käytännöistä, jotka enimmäkseen perustuvat opettajajohtoiseen työ- ja oppikirjojen käyttöön. Tarkoituksena oli siis sekä muuttaa tekstitaitojen käytänteiden sisältöä ja välineitä, että myös vaikuttaa luokkahuoneyhteisön sosiaalisiin rakenteisiin oppilaskeskeisyyttä lisäämällä. Tutkimusprosessin aikana kävi selväksi, että toimijuuteni oli tärkeä osa työskentelytapojen mahdollisuuksien järjestelyissä, mutta muutos vaikutti myös subjektiiviseen käsitykseeni itsestäni opettajana. Muutostyöstä tuli minulle reflektiivinen oppimisprosessi, jossa pyrin pois perinteisistä käytännöistä. Prosessin aikana luokkayhteisön sosiaaliset rakenteet muuttuivat tekstitaitojen käytänteiden mukana kohti kasvavaa oppilaiden osallisuutta ja emansipatorista vuorovaikutusta. Opettajan toimijuus muuttui ohjaavaksi, tarjoten oppilaille mahdollisuuksia oppimiseensa. Tulokset antavat ymmärtää, että muutos muotoutui prosessin aikana tekemistäni valinnoista, jotka loivat muutokselle omaleimaisen toteutuksen. Tätä omaleimaista toteutusta karakterisoi monitasoisesti suhteellisuus ja ’joksikin tulemisen’ käsite sekä opettajan ammatillisen ja henkilökohtaisen tuen tarve muutostyössä. Kokemukset tekstitaitojen käytänteiden muutosprosessista ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia Suomessa, sillä uusi opetussuunnitelma tullessaan voimaan 2016 painottaa monilukutaitoa. Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset tarvitsevat tietoa siitä, millainen prosessi uusien käytänteiden toteuttaminen on luokkahuoneyhteisön tasolla ja millaista ammatillista oppimista prosessi opettajalta vaatii.

Abstract This research deals with the strengthening of work-life cooperation in secondary vocational music education leading to basic qualification. The starting point is to examine students' and professional musicians’ action processes in workshops based on a new kind of cooperation in on-the-job learning and to evaluate their suitability to arranging on-the-job learning. The original publications are joined by the framework of sociocultural learning. The purpose of this research is to add understanding about realizing work-life cooperation and learning produced in workshop action in the education of musicians. The pedagogical purpose is to open paths to planning and availing of problem-based learning in on-the-job method which adds to the learner´s involvement. The research is a qualitative case study comprising the total of 143 students and several teachers in the Conservatoire in Oulu and a few professional musicians. The research material (original publications I-III) consists of structured questionnaires, namely: a) students' workshop plans and learning objectives written before the workshops, and b) the written reflective reports after the workshop experiences. The research data was dealt with a theory-based contents analysis. The data was transcribed and tabulated according to a Finnish meta-study categories of learning obstacles and promoters. To widen his understanding of the workshop method the researcher acted as a participating observer in the workshops of Conservatory teachers and professional musicians (6 workshops) the results of which were reported in the original publication IV. The research results show that acting as a musician in a workshop supports learning professional skills and the key competences of lifelong learning. From the pedagogical viewpoint workshop action 1) emphasizes the learner's initiative and taking responsibility, 2) offers work environments typical of music field, 3) builds the action on problem solving and interaction, and 4) changes the role of a visiting professional musician from a source of information and the demonstrator of the “right” performances to a fellow musician. The challenge of vocational teachers is to develop their pedagogical competencies especially in the designing and coordinating learning environments that support students´ learning broadly. This research will bring a new, concrete viewpoint to the planning and implementation of work-life cooperation. / Tiivistelmä Tutkimus käsittelee työelämäyhteistyön vahvistamista musiikkialan perustutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Lähtökohtana on tarkastella opiskelijoiden ja ammattimuusikoiden uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvien työssäoppimisen työpajojen toimintaprosesseja sekä arvioida niiden soveltuvuutta työssäoppimisen järjestämisessä. Empiiristä tutkimusta yhdistää sosiokulttuurisen oppimisen viitekehys. Tutkimuksen tavoite on lisätä ymmärrystä työelämäyhteistyön toteuttamisesta sekä työpajatoiminnan tuottamasta oppimisesta muusikoiden koulutuksessa. Pedagogisena tavoitteena on avata suuntia opiskelijan osallisuutta lisäävän, ongelmaperustaisen työssäoppimismenetelmän suunnittelulle ja hyödyntämiselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, johon osallistui vuosina 2003–2011 yhteensä 143 Oulun konservatorion opiskelijaa, lukuisia opettajia sekä ammattimuusikoita. Tutkimusaineisto koostuu (osajulkaisut I–III) strukturoiduista kyselyistä, joita ovat: a) opiskelijoiden ennen työpajaa kirjoittamat työpajasuunnitelmat ja oppimistavoitteet sekä b) työpajan jälkeen tehdyt kokemusten kirjalliset reflektoinnit. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto litteroitiin ja taulukoitiin suomalaisen työssäoppimisesta tehdyn metatutkimuksen oppimista edistävien ja estävien kategorioiden mukaan. Työpajamenetelmään liittyvän ymmärryksen laajentamiseksi tutkija teki osallistuvaa havainnointia konservatorion opettajien ja ammattimuusikoiden työpajoissa (6 kpl), joiden tuloksista raportoitiin osajulkaisussa IV. Tutkimustulokset osoittavat, että muusikkona toimiminen työpajassa tukee oppimista ammatillisen osaamisen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen osalta. Pedagogisesta näkökulmasta työpajatyöskentelyssä korostuvat 1) oppijan aloitteellisuus ja vastuun ottaminen, 2) toimiminen musiikkialalle tyypillisissä työympäristöissä, 3) ongelmanratkaisukeskeisyys ja vuorovaikutus, 4) kanssamuusikkous – vierailevan ammattimuusikon muuttunut rooli tietoa jakavasta mestarista ja ”oikeiden” suoritusten demonstroijasta yhtyekumppaniksi. Ammatillisten opettajien haasteena on kehittää pedagogista osaamistaan erityisesti opiskelijoiden oppimista laaja-alaisesti tukevien oppimisympäristöjen suunnittelussa ja koordinoinnissa. Tämä tutkimus tuo uuden, konkreettisen näkökulman työelämäyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen.