Abstract Little is known about a) the differences in allergic and respiratory diseases between the Finnish and Russian populations, and the environmental factors associated with those differences, and b) exposure to pollen grains indoors and the efficiency of penetration of pollen from outdoor to indoor air. This thesis is based on a cross-sectional population-based epidemiological study conducted in Imatra (Finland) and Svetogorsk (Russia) in 2003 and a rotorod-type-sampler-based pollen study conducted in the province of South Karelia (Finland) between 2003 and 2004. The prevalence of allergic diseases was higher among Finnish than Russian schoolchildren. The symptoms among allergic children were more severe, and the occurrence of respiratory infections was in general more frequent in Russia than in Finland. In the logistic regression analyses the risk of asthma was particularly related to high maternal smoking exposure, and the risk of the common cold was related to high combined parental smoking during infancy (adjusted OR 1.83, 95% CI 1.06–3.17) in Finnish children. Among Russian children, allergic conjunctivitis was related to maternal smoking, while the common cold was inversely related to paternal and parental smoking (0.60, 0.37–0.98 and 0.31, 0.11–0.83, respectively) during the study period. The risk of asthma was inversely related to any indoor dog-keeping in Finland (0.35, 0.13–0.95), whereas in Russia the risk of asthma was increased in relation to combined indoor cat exposure during infancy and the study period (4.56, 1.10–18.91). The concentrations of pollen grains decreased from abundant (0–855 pollen grains per cubic meter, pg/m3) to low (0–3 pg/m3), when moving from outdoors to indoors and further. The differences in diseases and symptoms in these two closely related populations could be ascribed to differences in culture, exposures, diagnostic criteria and treatment. The concentrations of pollen in indoor air during the flowering period were mostly on a level high enough to cause reactions in only the most sensitive subjects. The results suggest that more efforts should be directed to reducing parental smoking, to studying the role and effects of nationally different animal exposures in childhood, and to assessing the importance of different penetration routes of pollen grains. / Tiivistelmä Suomen ja Venäjän välisistä allergioiden ja hengitystietulehdusten esiintymiseroista ja esiintymiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä tiedetään varsin vähän. Myös tutkimuksia siitepölyille altistumisesta sisätiloissa ja siitepölyjen tunkeutumiskyvystä ulkoilmasta sisäilmaan on niukasti. Tutkimus yhdistää sekä lääketieteellisen että luonnontieteellisen tutkimusalan tutkimustraditiot sekä atooppisten sairauksien ja/tai hengitystietulehdusten tärkeimpien määrittäjien tarkastelun yhdeksi tutkimuskokonaisuudeksi. Väestö- ja kyselylomakepohjainen poikkileikkaustutkimus toteutettiin Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin sijaitsevissa Imatran ja Svetogorskin kaupungeissa vuonna 2003. Tutkimusväestö koostui 512 suomalaisesta ja 581 venäläisestä 7–16-vuotiaasta koululaisesta (osallistumisaste 79 %). Rotorod-tyyppisen keräimen käyttöön perustuva siitepölytutkimus toteutettiin erilaisissa ulko- ja sisätiloissa Lappeenrannan ja Imatran kaupungeissa, Rautjärven kunnassa ja valtatie 6:lla vuosina 2003 ja 2004. Atooppisten sairauksien esiintyvyys oli runsaampaa suomalaisten koululaisten keskuudessa. Sitä vastoin allergisten lasten kokemat oireet olivat voimakkaampia ja hengitystietulehdusten esiintyvyys oli runsaampaa venäläisten koululaisten keskuudessa. Astmariski kytkeytyi erityisesti äidin runsaalle tupakoinnille altistumiseen raskauden (vakioitu OR 3.51, 95 % luottamusväli 1.00–12.3), ensimmäisen elinvuoden (3.34, 1.23–9.07) ja tutkimuksen aikana (3.27, 1.26–8.48). Nuhakuumeen riski oli suurentunut suomalaisten koululaisten keskuudessa, jotka olivat altistuneet molempien vanhempien runsaalle tupakoinnille ensimmäisen elinvuoden aikana (1.83, 1.06–3.17). Äidin tupakoinnille ensimmäisen elinvuoden (4.53, 1.49–13.8) ja tutkimuksen aikana (2.82, 1.07–7.44) altistuneilla venäläisillä oli suurentunut allergisen silmän sidekalvotulehduksen riski. Tutkimuksen aikainen isän ja vanhempien tupakointi vähensi nuhakuumeen riskiä (0.60, 0.37–0.98; 0.31, 0.11–0.83) Venäjällä. Suomessa koiranpito sisätiloissa vähensi astmariskiä (0.35, 0.13–0.95), vastaavasti Venäjällä raskauden jälkeinen sisätiloissa tapahtuva kissa-altistus lisäsi koululaisten astmariskiä (4.56, 1.10–18.91). Siitepölyjen pitoisuudet pienenivät siirryttäessä ulkoa (0–855 siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa; sp/m3) sisätiloihin (0–17 sp/m3). Ympäristöaltisteisiin ja sairauden ennusteeseen vaikuttavat sekä kansallinen kulttuuri ja vakiintuneet tavat, että erot diagnosointikriteereissä, yleisessä tautitietoisuudessa ja lääkkeiden saatavuudessa. Näin ollen altisteiden voimakkuus ja kesto sekä terveysvaikutukset voivat vaihdella merkittävästi lähellä toisiaan sijaitsevien alueiden välillä. Siitepölypitoisuudet sisätiloissa olivat pääosin tasolla, jolle altistuminen aiheuttaa oireita vain kaikkein herkimmille allergisille. Tutkimuksen tulosten mukaan lisää voimavaroja tulisi suunnata passiiviselle tupakoinnille altistumisen vähentämiseen erityisesti yksilökehityksellisesti herkkien varhaisvaiheiden aikana, kansallisten eläinaltistuserojen terveysvaikutusten selvittämiseen sekä siitepölyjen erilaisten kulkeutumisreittien merkityksen tutkimiseen.