Abstract The purpose of this research was to develop a hypothetical model for the well-being of adolescent girls in Northern Finland. The participants were young girls between the ages of 13 and 16 living in the province of Lapland. In the first phase, data which was collected through girls' writings (n=117), described well-being and issues promoting and hindering it. In the second phase, girls were interviewed (n=19) about the meaning of seasonal changes, nature and animals relative to well-being. In the last phase three focus group interviews (n=17) were held. Based on the results of three phases, a hypothetical model was created of the wellbeing of adolescent girls in Northern Finland. The materials were analyzed by inductive content analysis. Based on the results of the first phase, well-being for the girls meant health as a resource, beneficial lifestyle, positive life course experiences, and favourable social relationships. Well-being was promoted by beneficial lifestyles, encouraging feelings, favorable social relationships and a pleasant state of being. Instead, well-being was hindered by factors that impaired health, negative personal feelings, conflicts in social relationships, and undesirable external factors. According to the results of the second phase, the participatory involvement with environment was formed from adaptation to seasonal changes, restorative nature and empowering interactivity with animals. In the third phase, natural environment that provides meaningful stimulus, winter which expresses participative and confrontational meanings and seasonal variations binding experiences was identified. The hypothetical model of well-being of adolescent girls in Northern Finland includes five dimensions, which were (1) health as an enabler, (2) the significance of social relationships, (3) acclimatization to the environments variation, (4) a harmonious connection with nature, and (5) a balanced experience of life. This research brings new knowledge of what the meanings of well-being represent for girls in the northern environment of Finland. The results can be utilized to promote the well-being of adolescent girls in a broad and multiprofessional way in nursing care. Information can also be used in social and healthcare education and in prioritizing resources for preventative actions leading to adolescents’ well-being. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Tutkimukseen osallistujat olivat 13–16-vuotiaita Lapin maakunnassa asuvia nuoria tyttöjä. Ensimmäisessä vaiheessa tyttöjen kirjoitusten (n=117) avulla kuvattiin hyvinvointia ja sitä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Toisessa vaiheessa tyttöjä (n=19) haastateltiin vuodenaikojen vaihteluiden, luonnon ja eläinten merkityksestä hyvinvoinnille. Viimeisessä vaiheessa toteutettiin fokusryhmähaastattelut (n=17). Näiden kolmen vaiheen tulosten perusteella muodostettiin hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan hyvinvointi tarkoitti tytöille terveyttä voimavarana, suotuisia elintapoja, myönteistä kokemusta elämästä ja positiivisia sosiaalisia suhteita. Hyvinvointia edistivät myönteiset elämäntavat, rohkaisevat tuntemukset, suosiolliset sosiaaliset suhteet ja miellyttävät olotilat. Hyvinvointia estivät terveyttä heikentävät tekijät, omakohtaiset kielteiset tuntemukset, ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ja epämieluisat ulkoiset asiat. Toisen vaiheen tulosten mukaan ympäristön osallistava vaikutus muodostui sopeutumisesta vuodenaikojen vaihteluihin, eheyttävästä luonnosta ja voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta eläinten kanssa. Kolmannen vaiheen tulokset muodostuivat osallistavasta ja haastavasta talvesta, merkityksellisiä aistikokemuksia tarjoavasta luonnosta ja vuodenaikojen vaihteluiden sitovuudesta. Näiden vaiheiden perusteella muodostettu hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista sisälsi viisi ulottuvuutta kuvaavaa käsitettä, jotka olivat (1) terveys mahdollistajana, (2) sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys, (3) mukautuminen elinympäristön muutoksiin, (4) harmonisoiva luontoyhteys ja (5) tasapainoinen kokemuksellisuus elämästä. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa pohjoisen toimintaympäristön tytöillä. Tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hoitotyössä, jossa edistetään nuorten tyttöjen hyvinvointia. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa ja priorisoitaessa resursseja sellaiseen toimintaan, joka ennaltaehkäisee nuorten huonovointisuutta.

Abstract Little is known about a) the differences in allergic and respiratory diseases between the Finnish and Russian populations, and the environmental factors associated with those differences, and b) exposure to pollen grains indoors and the efficiency of penetration of pollen from outdoor to indoor air. This thesis is based on a cross-sectional population-based epidemiological study conducted in Imatra (Finland) and Svetogorsk (Russia) in 2003 and a rotorod-type-sampler-based pollen study conducted in the province of South Karelia (Finland) between 2003 and 2004. The prevalence of allergic diseases was higher among Finnish than Russian schoolchildren. The symptoms among allergic children were more severe, and the occurrence of respiratory infections was in general more frequent in Russia than in Finland. In the logistic regression analyses the risk of asthma was particularly related to high maternal smoking exposure, and the risk of the common cold was related to high combined parental smoking during infancy (adjusted OR 1.83, 95% CI 1.06–3.17) in Finnish children. Among Russian children, allergic conjunctivitis was related to maternal smoking, while the common cold was inversely related to paternal and parental smoking (0.60, 0.37–0.98 and 0.31, 0.11–0.83, respectively) during the study period. The risk of asthma was inversely related to any indoor dog-keeping in Finland (0.35, 0.13–0.95), whereas in Russia the risk of asthma was increased in relation to combined indoor cat exposure during infancy and the study period (4.56, 1.10–18.91). The concentrations of pollen grains decreased from abundant (0–855 pollen grains per cubic meter, pg/m3) to low (0–3 pg/m3), when moving from outdoors to indoors and further. The differences in diseases and symptoms in these two closely related populations could be ascribed to differences in culture, exposures, diagnostic criteria and treatment. The concentrations of pollen in indoor air during the flowering period were mostly on a level high enough to cause reactions in only the most sensitive subjects. The results suggest that more efforts should be directed to reducing parental smoking, to studying the role and effects of nationally different animal exposures in childhood, and to assessing the importance of different penetration routes of pollen grains. / Tiivistelmä Suomen ja Venäjän välisistä allergioiden ja hengitystietulehdusten esiintymiseroista ja esiintymiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä tiedetään varsin vähän. Myös tutkimuksia siitepölyille altistumisesta sisätiloissa ja siitepölyjen tunkeutumiskyvystä ulkoilmasta sisäilmaan on niukasti. Tutkimus yhdistää sekä lääketieteellisen että luonnontieteellisen tutkimusalan tutkimustraditiot sekä atooppisten sairauksien ja/tai hengitystietulehdusten tärkeimpien määrittäjien tarkastelun yhdeksi tutkimuskokonaisuudeksi. Väestö- ja kyselylomakepohjainen poikkileikkaustutkimus toteutettiin Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin sijaitsevissa Imatran ja Svetogorskin kaupungeissa vuonna 2003. Tutkimusväestö koostui 512 suomalaisesta ja 581 venäläisestä 7–16-vuotiaasta koululaisesta (osallistumisaste 79 %). Rotorod-tyyppisen keräimen käyttöön perustuva siitepölytutkimus toteutettiin erilaisissa ulko- ja sisätiloissa Lappeenrannan ja Imatran kaupungeissa, Rautjärven kunnassa ja valtatie 6:lla vuosina 2003 ja 2004. Atooppisten sairauksien esiintyvyys oli runsaampaa suomalaisten koululaisten keskuudessa. Sitä vastoin allergisten lasten kokemat oireet olivat voimakkaampia ja hengitystietulehdusten esiintyvyys oli runsaampaa venäläisten koululaisten keskuudessa. Astmariski kytkeytyi erityisesti äidin runsaalle tupakoinnille altistumiseen raskauden (vakioitu OR 3.51, 95 % luottamusväli 1.00–12.3), ensimmäisen elinvuoden (3.34, 1.23–9.07) ja tutkimuksen aikana (3.27, 1.26–8.48). Nuhakuumeen riski oli suurentunut suomalaisten koululaisten keskuudessa, jotka olivat altistuneet molempien vanhempien runsaalle tupakoinnille ensimmäisen elinvuoden aikana (1.83, 1.06–3.17). Äidin tupakoinnille ensimmäisen elinvuoden (4.53, 1.49–13.8) ja tutkimuksen aikana (2.82, 1.07–7.44) altistuneilla venäläisillä oli suurentunut allergisen silmän sidekalvotulehduksen riski. Tutkimuksen aikainen isän ja vanhempien tupakointi vähensi nuhakuumeen riskiä (0.60, 0.37–0.98; 0.31, 0.11–0.83) Venäjällä. Suomessa koiranpito sisätiloissa vähensi astmariskiä (0.35, 0.13–0.95), vastaavasti Venäjällä raskauden jälkeinen sisätiloissa tapahtuva kissa-altistus lisäsi koululaisten astmariskiä (4.56, 1.10–18.91). Siitepölyjen pitoisuudet pienenivät siirryttäessä ulkoa (0–855 siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa; sp/m3) sisätiloihin (0–17 sp/m3). Ympäristöaltisteisiin ja sairauden ennusteeseen vaikuttavat sekä kansallinen kulttuuri ja vakiintuneet tavat, että erot diagnosointikriteereissä, yleisessä tautitietoisuudessa ja lääkkeiden saatavuudessa. Näin ollen altisteiden voimakkuus ja kesto sekä terveysvaikutukset voivat vaihdella merkittävästi lähellä toisiaan sijaitsevien alueiden välillä. Siitepölypitoisuudet sisätiloissa olivat pääosin tasolla, jolle altistuminen aiheuttaa oireita vain kaikkein herkimmille allergisille. Tutkimuksen tulosten mukaan lisää voimavaroja tulisi suunnata passiiviselle tupakoinnille altistumisen vähentämiseen erityisesti yksilökehityksellisesti herkkien varhaisvaiheiden aikana, kansallisten eläinaltistuserojen terveysvaikutusten selvittämiseen sekä siitepölyjen erilaisten kulkeutumisreittien merkityksen tutkimiseen.