Abstract New forms of environmental governance are implemented with promises associated with more flexible and participatory decision-making. However, resistance towards these ways of doing decisions occurs also in relation to forests in northern Finland. This thesis seeks to explain this resistance and to discuss how participation in the context of multi-level environmental governance can be enhanced. A combination of anthropological fieldwork methods and concepts from environmental politics is used to create a bottom-up research strategy to examine forest governance. Based on theme interviews, planning documents and press releases of various actors, this thesis identifies problems for hybrid forest governance modes, which combine State, market, and civil society actors in decision-making processes. Based on selected topical case studies regarding state-owned commercial forests in Inari, Forest Lapland, Muonio, and Liperinsuo three different governance modes are identified: a State-based mode with a participatory dimension and two ‘pressure’ modes taking place via market-based campaigns of environmental NGOs and local protests. Concerning the protected areas, namely Malla Strict Nature Reserve and the Pallas-Ylläs and Oulanka national parks, one governance mode is identified as taking place on the vertical park managements – international conservation agencies – local resource users axis. A major explanation for resistance towards the different governance modes is that decision-making processes neglect site-specifics. Related problems include missing stakeholders, lack of site-specific discussions in planning processes, generalised concepts used in standardisation practices, engagement of ‘faraway’ stakeholders in decision processes, and lack of transparency. As a result, ‘the site strikes back’ responses, i.e. pressure campaigns, protests, opposition, and rumours have emerged. In order to mitigate resistance, this thesis proposes ways to enhance participation and deliberation in forest governance. However, the utility of these suggestions is challenged by polarised views and a lack of trust between the different parties. Finally, hypotheses explaining resistance towards decision-making are formulated. Also, contributions to environmental anthropology are outlined, and further questions relevant for research on environmental governance are posed. / Tiivistelmä Uudet ympäristöhallinnan muodot lupaavat parempaa kansalaisosallistumista ja joustavuutta päätöksentekoon. Kuitenkin näitäkin hallinnan muotoja vastustetaan myös Pohjois-Suomen metsiin liittyen. Tässä väitöskirjassa pyritään selittämään vastarintaa metsien hallintaa kohtaan valtion omistamissa talousmetsissä ja suojelualueilla. Väitöskirjassa yhdistetään antropologisia kenttätyömenetelmiä ja ympäristöpolitiikan käsitteitä. Pohjaten teemahaastatteluihin, suunnitteludokumentteihin, lehdistötiedotteisiin ja www-sivuihin tämä väitöskirja määrittää ongelmia hybrideille hallinnan ja päätöksenteon muodoille, jotka koostuvat valtioon, markkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvien toimijoiden vuorovaikutuksesta. Pohjaten ajankohtaisiin metsäkiistoihin Inarissa, Metsä-Lapissa, Muoniossa ja Liperinsuolla kolme erilaista hallinnan muotoa erotellaan: valtiovetoinen hallinnan muoto, johon kansalaisyhteiskunta linkittyy osallistavien prosessien kautta sekä kaksi ”painostusmuotoa”, jotka koostuvat ympäristöjärjestöjen markkinapohjaisista kampanjoista sekä paikallislähtöisistä protesteista. Mallan, Pallas-Ylläksen ja Oulangan suojelualueisiin liittyen määritellään yksi hallinnan muoto, joka muodostuu puistojen hallinnoista, kansainvälisistä suojelutoimijoista sekä paikallisista luonnonkäyttäjistä. Näitä hallinnan muotoja yhdistää se, että niiden kohtaama vastarinta johtuu paikkakohtaisen päätöksenteon puutteista. Ongelmat liittyvät päätöksentekoprosesseista puuttuviin intressiryhmiin, suunnitteluprosesseissa käytyjen keskustelujen yleisluonteisuuteen, yleispätevien käsitteiden käyttöön standardoimisprosesseissa erityisesti suojelualueilla, läpinäkyvyyden puutteeseen sekä kaukaisten toimijoiden osallistumiseen paikallisiin päätöksiin. Näiden ongelmien seurauksena paikkakohtaisuutta ei huomioida riittävästi hallinnassa, mistä seuraa ’paikan vastaisku’ protestien, huhujen, vastustuksen ja kampanjoiden muodossa. Vastarinnan syntymistä voitaisiin ehkäistä parantamalla osallistumista ja neuvottelua, joskaan parannusehdotuksetkaan eivät ratkaise luottamuksen puutteeseen ja osapuolten näkemysten napaistumiseen liittyviä ongelmia. Väitöskirjassa luodaan hypoteeseja, jotka selittävät ympäristöhallinnan kohtaamaa vastarintaa. Lisäksi väitöskirja tarjoaa antia sekä uusia tutkimuskysymyksiä erityisesti ympäristöantropologialle.

Abstract The present environmental anthropological study explores the premises and views of forest owners regarding different stages of forest management and factors affecting forest management by interviewing 24 owners of forest in the Northern Ostrobothnia region during 2005-2007. In addition, the views of forestry professionals were examined, mainly by using interviews from the ”Forest Professionals During Forestry’s Period of Transition” project collected during 1999-2002. The collected qualitative data was mostly employed in order to examine processes of reasoning in connection to both periodic- and continuous-cover silviculture. The views of the forest owners were compared to the Forestry Development Centre Tapio’s Forest Management Practice Recommendations. The research source materials also included the official documents from four cases involving forest regeneration and forest harvest sites in different parts of Finland during 2004-2008. The analysis in this study employs three perspectives, namely those of political ecology, cognitive anthropology and actor-network theory. When exploring the views of forest owners from the perspective of political ecology, these perspectives were examined as a part of the historical development of forestry and the discussion on forests in Finland. By applying the concept of cultural models from cognitive anthropology, two generalising models of thought were recognised in the interview material: an established model of forest management and an alternative model of forest management. The established model of forest management followed the management policy presented in the Forest Management Practice Recommendations. The alternative model of forest management diverged from the recommendations, but only in part. Views regarding what is natural, the implementation of different stages of forest management and how financial profitability is achieved from the forest owners’ point of view were, to some extent, different in these two models. However, it was not possible to identify the views of the interviewees as belonging entirely to one of the models only. The actor-network theory was particularly efficient in analysing court case documents in which the different views on forest management that were found in the cultural models become established. Based on the criticism presented in the source materials, it can be said that the differing views and needs of forest owners should be acknowledged in forest administration with greater versatility than is done at present. / Tiivistelmä Tässä ympäristöantropologisessa tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien perusteluita ja käsityksiä metsänhoidon vaiheista ja metsänhoitoon vaikuttavista tekijöistä haastattelemalla 24 Pohjois-Pohjanmaalla metsää omistavaa metsänomistajaa vuosina 2005–2007. Myös metsäalan ammattilaisten käsityksiä selvitettiin käyttäen aineistona lähinnä vuosina 1999–2002 kerättyjä ”Metsäammatit metsätalouden murroksessa” -hankkeen haastatteluita. Laadullisen aineiston avulla selvitettiin erityisesti jaksolliseen ja jatkuvaan metsänkasvatukseen liittyvää päättelyä. Metsänomistajien käsityksiä verrattiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Aineistona olivat myös neljän eri puolilla Suomea tapahtuneen metsänuudistamista ja hakkuita koskeneen oikeustapauksen asiakirja-aineistot vuosilta 2004–2008. Analyysissä hyödynnettiin kolmea näkökulmaa: poliittista ekologiaa, kognitiivista antropologiaa ja toimijaverkkoteoriaa. Poliittisen ekologian näkökulmassa metsänomistajien käsityksiä tarkasteltiin osana Suomen metsätalouden ja metsäkeskustelun historiallista kehitystä. Kognitiivisen antropologian kulttuuristen mallien käsitettä käyttäen haastatteluaineistosta nostettiin esiin kaksi yleistävää ajattelumallia: vaihtoehtoisen metsänhoidon malli ja vakiintuneen metsänhoidon malli. Vakiintuneen metsänhoidon malli mukaili Hyvän metsänhoidon suosituksissa esitettyä metsänhoidon linjaa. Vaihtoehtoisen metsänhoidon malli erosi suosituksista osittain. Käsitykset metsänhoidon luonnonmukaisuudesta, metsänhoidon vaiheiden toteutuksesta ja taloudellisen kannattavuuden muodostumisesta metsänomistajien kannalta poikkesivat näissä malleissa toisistaan joiltakin osin. Haastateltujen käsityksiä ei voinut jaotella aina kaikilta osiltaan vain toiseen malliin kuuluvaksi. Toimijaverkkoteoria jäsensi erityisesti oikeustapausaineistoja, joissa tiivistyivät kulttuurisissa malleissa esiintyneet käsitykset metsänhoidosta. Aineistossa esitetyn kritiikin pohjalta metsähallinnoinnissa olisi huomioitava metsänomistajien vaihtelevat käsitykset ja tarpeet entistä monipuolisemmin.