Abstract
Fibromyalgia syndrome is associated with a number of symptoms and conditions that can impact extensively on quality of life. These include pain, sleeping problems, fatigue and depression. This research describes the sense of coherence, social support and quality of life of fibromyalgia patients, as well as the changes taking place in these areas over the course of a year. The aim is to generate knowledge that can be used to develop the care and rehabilitation of fibromyalgia patients. The key theoretical and empirical concept used is Sense of Coherence (SOC) based on the theory by Aaron Antonovsky. The data were gathered by means of a questionnaire at the beginning of the rehabilitation and then after approximately 4 and 12 months of rehabilitation. The data were gathered from a total of 169 patients in rehabilitation, 151 of them were involved at all stages. Statistical methods were used to describe and analyse the data. Differences between groups were tested using the t-test and variance analysis, the Mann-Whitney test, the Kruskall-Wallis test and the Chi-square test. Repeat measurements were carried out using the mixed model. The Pearson and Spearman coefficients were used as correlation coefficients.
SOC remained fairly stable during the one-year monitoring period, standing at 59 (SD 11) for the whole group at the beginning of the rehabilitation. Social support also remained also stable during the one-year monitoring period. Health-related quality of life (15D) improved in the lowest SOC category. Depression fell over the year, while life satisfaction did not increase significantly. The interaction effect between the four SOC categories and time was statistically significant for sense of coherence and almost significant for fatigue. SOC was higher among those who were satisfied with their life as a whole, with their ability to manage self-care, leisure, vocational and financial situation, sexual life, partnership relations, family life, contacts with friends and acquaintances, health, mental resources and physical fitness. However, no differences in SOC could be seen between those who were satisfied with their vocational life and those who were not. SOC correlated positively with the support received from relatives, health-related quality of life and life satisfaction and negatively with sleep, fatigue, general wellbeing and depression. SOC correlated negatively, but not significantly, with pain. SOC correlated most strongly with depression and to almost the same extent with health-related quality of life.
The research provides knowledge regarding the resources and quality of life of fibromyalgia patients who have undergone rehabilitation, and into any changes that occurred in these areas during a one-year process of rehabilitation. / Tiivistelmä
Fibromyalgia-oireyhtymään liittyy useita elämän laatuun laajasti vaikuttavia oireita ja vaivoja, kuten kipua, univaikeuksia, uupumusta ja masentuneisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata fibromyalgiaa sairastavien koherenssintunnetta, sosiaalista tukea ja elämänlaatua ja niissä vuoden aikana tapahtuvia muutoksia. Lisäksi tarkastellaan koherenssintunteen yhteyttä sosiaaliseen tukeen sekä sosiaalisen tuen ja koherenssintunteen yhteyttä elämänlaatuun. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää fibromyalgiaa sairastavien hoitotyön ja kuntoutuksen kehittämiseen. Keskeinen teoreettinen ja empiirinen käsite on Aaron Antonovskyn teoriaan pohjautuva koherenssintunne (SOC). Aineisto on koottu kyselylomakkeella kuntoutuksen alussa sekä noin 4 ja 12 kuukauden kuluttua kuntoutuksesta yhteensä 169 kuntoutujalta, joista 151 oli mukana kaikissa vaiheissa. Aineiston kuvaamisessa ja analyysissa käytettiin tilastollisia menetelmiä. Ryhmien välisiä eroja testattiin käyttäen t-testiä ja varianssianalyysiä, Mann-Whitneyn testiä, Kruskall-Wallisin testiä ja Khiin neliötestejä. Toistomittaukset suoritettiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Korrelaatiokertoimena käytettiin Pearsonin tai Spearmanin kertoimia.
SOC oli melko pysyvä vuoden seuranta-aikana ollen kuntoutuksen alussa koko ryhmällä 59 (kh. 11). Myös sosiaalinen tuki läheisiltä oli pysyvä vuoden seurannassa. Terveyteen liittyvä elämänlaatu (15D) koheni alimmassa SOC-luokassa. Masentuneisuus väheni vuoden aikana, sen sijaan elämään tyytyväisyys ei merkitsevästi lisääntynyt. Neljän SOC-luokan ja ajan välinen yhdysvaikutus oli tilastollisesti merkitsevä koherenssintunteen ja melkein merkitsevä uupumuksen kohdalla. SOC oli korkeampi sellaisilla, jotka olivat tyytyväisiä elämään, kykyyn huolehtia itsestä, vapaa-aikaan, taloudelliseen tilanteeseen, sukupuolielämään, parisuhteeseen, perhe-elämään, ystävä- ja tuttavasuhteisiin, terveyteen, henkisiin voimavaroihin ja fyysiseen kuntoon, kuin niillä, jotka olivat näihin tyytymättömiä. Sen sijaan SOC ei eronnut työtilanteeseen tyytyväisten ja tyytymättömien välillä. SOC korreloi positiivisesti läheisiltä saatuun tukeen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja elämään tyytyväisyyteen ja negatiivisesti uneen, uupumukseen, yleisvointiin ja masentuneisuuteen. SOC korreloi negatiivisesti, mutta ei merkitsevästi kipuun. SOC korreloi korkeimmin masentuneisuuden kanssa ja lähes samantasoisesti terveyteen liittyvän elämän laadun kanssa.
Tutkimus antaa tietoa kuntoutuksessa olleiden fibromyalgiaa sairastavien voimavaroista ja elämänlaadusta ja niissä tapahtuvista muutoksista vuoden kuntoutusprosessin aikana.
Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-8266-3 |
Date | 01 November 2006 |
Creators | Kukkurainen, M. L. (Marja Leena) |
Publisher | University of Oulu |
Source Sets | University of Oulu |
Language | Finnish |
Detected Language | Finnish |
Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
Format | application/pdf |
Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2006 |
Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0026 seconds