Return to search

Interaction for knowledge creation:a phenomenological study in Knowledge Management

Abstract

The aim of this thesis is to present a theoretically consistent conceptualization of knowledge creation as an interactive event and to test this in a working community in a methodologically coherent manner.
This thesis examines the key problems in the body of research of knowledge creation in the field of Knowledge Management, which is attached to the idea of knowledge as an asset inside a human mind, but simultaneously promotes a view of interaction, based on hermeneutic understanding. The study proposes an alternative way to conceptualize and examine knowledge creation, based on hermeneutic phenomenology of Hans-Georg Gadamer and Martin Heidegger. The foci are on the conceptions of a human being and interaction as play. On the basis of the research literature, a framework for examining knowledge creation was developed. The framework was empirically tested in a multi-organizational and multi-professional working community of librarians and teachers, participating in The Joy of Reading Program in Finland. Along with the research literature, the triangulated data consist of ethnographic observations and video recordings of the community’s gatherings, its members’ interviews and produced documents. The data were analyzed through a qualitative approach.
The results show that the phenomenological conceptions of temporality of a human being and play are suitable for understanding being in the knowledge-creating interaction, as they give means to understand the meaningfulness of past experiences, but promote an open attitude towards future possibilities in a way which promotes knowledge creation. Studying interactive events allows for an understanding of how the phenomenon of knowledge creation can be examined as a collective accomplishment. The importance of flexible circumstances is emphasized to promote interaction. The playful mode of being in the event, meaning seriousness and the tendency to be present in the event, was seen as a way to use the time available effectively. The results may be utilized to develop organizational circumstances, which promote knowledge creation by acknowledging the meaningfulness of interaction.
In the future, theoretical sampling will be used for testing and developing the framework further in a Finnish Academy’s Strategic Research Council’s consortium BCDC Energy aiming at developing a cloud computing based market place on renewable energy markets. / Tiivistelmä

Tutkimus esittää teoreettisesti yhtenäisen käsitteellistyksen tiedon luomisesta vuorovaikutteisena tapahtumana. Tätä käsitteellistykseen perustuvaa viitekehystä testataan empiirisesti tarkastelemalla tiedon luomisen edellytyksiä ja uuden tiedon luomisen mahdollistavaa vuorovaikutusta moniammatillisessa työyhteisössä.
Tiedon luomisen tutkimus on perinteisesti kiinnittynyt ajatukseen tiedosta mielen sisäisenä varantona. Samanaikaisesti tiedon luomisen tutkimuksessa korostetaan vuorovaikutusta, joka on usein käsitetty varsin hermeneuttisena tapahtumana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden lähtökohdan yhdistämisestä muodostuneita ongelmia tietojohtamisen alalla. Tutkimus esittää vaihtoehtoisen, Martin Heideggerin ja Hans-Georg Gadamerin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuvan tavan käsittää ja tutkia tiedon luomista siten, että hermeneuttinen käsitys vuorovaikutuksesta ei ole ristiriidassa tiedon käsitteen kanssa. Tutkimuksen keskeisinä tarkastelun kohteina ovat fenomenologinen ihmiskäsitys ja ajatus vuorovaikutuksesta leikkinä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hermeneuttisen fenomenologian suhdetta tiedon luomisen nykytutkimukseen ja kehitettiin hermeneuttiseen fenomenologiaan perustuen viitekehys tiedon luomisen empiiristä tutkimusta varten. Viitekehystä testattiin empiirisesti valtakunnalliseen Lukuinto-ohjelmaan osallistuneessa, kirjaston työntekijöiden ja opettajien muodostamassa, moni-ammatillisessa työyhteisössä. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimuksen aineisto koostui etnografisesta havainnointiaineistosta, työyhteisön kokousten videoinneista, yhteisön jäsenten haastatteluista ja heidän tuottamistaan dokumenteista. Aineisto analysoitiin laadullisella otteella tarkastelemalla sekä työyhteisössä käytyjä keskusteluja että työyhteisön jäsenten kokemuksia tiedon luomisesta Lukuinto-ohjelmassa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että fenomenologinen käsitteellistys olemisen ajallisesta luonteesta ja leikistä avoimena yhdessä olemisen tilana soveltuvat hyvin tietoa luovan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen, sillä käsitteellistys huomioi menneiden kokemusten merkityksen uuden tiedon luomisessa, mutta painottaa myös avoimen tulevan ja sen mahdollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tavalla, joka edistää uuden luomista. Vuorovaikutustapahtumien tutkiminen mahdollistaa tiedon luomisen ymmärtämisen jaettuna, yhteisenä tapahtumana ja kokemuksena. Joustavien olosuhteiden merkitys tiedon luomisessa korostuu. Leikinomainen vuorovaikutuksessa oleminen, kuten tilanteen vakavasti ottaminen ja läsnäolo, nähtiin tutkimuksessa tapana käyttää aika tehokkaasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa sellaisten olosuhteiden kehittämiseen, jotka huomioivat vuorovaikutuksen merkityksellisyyden tiedon luomisessa.
Jatkossa tässä väitöskirjassa esiteltyä lähestymistapaa ja viitekehystä tullaan edelleen kehittämään ja testaamaan teoreettisen otannan avulla Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa BCDC Energia -konsortiossa.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-1522-8
Date21 March 2017
CreatorsSuorsa, A. (Anna)
ContributorsHuotari, M. (Maija-Leena)
PublisherOulun yliopisto
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageEnglish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2017
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3205, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2218

Page generated in 0.0124 seconds