Abstract
The purpose of the research presented in this thesis was to explore experiences from studies on participatory ergonomics methods conducted during a period of seven years. The phenomenon of interest was participative methods for implementation of best practices in order to improve conditions in different work environments. The posed research questions dealt with the usefulness and applicability of the assessed ergonomics methods/tools. One question concerned the change agents, what those were, and in which way the workers could be empowered in their daily work.
The thesis is built on four case studies using a qualitative approach. In the first study an assessment of the Future Workshop as a participatory ergonomics method was made. This was achieved by conducting workshops in which professional cleaners, health care personnel and miners participated, and by assessing their perceptions of the conducted workshops and their immediate and long-term effects on safety work. The second study determined whether home care personnel used their gained knowledge and skills after completing a training programme in patient transfer technique, and identified hindering and supporting factors for the use of safe work technique. The assessment was performed through focus group interviews and individual interviews with home care staff, unit leaders and safety representatives. The third study evaluated a team-based systematic risk assessment method and action plans at two municipal homes for elderly. Lastly, the fourth study described experiences from a participatory ergonomics project in home care services. In this case, an occupational therapist was working together within the home care teams, as well as functioning as an investigator during a period of three years. Studies one to three had an explorative, descriptive design, while the fourth study was inspired by action research. A phenomenological approach for analysing the data was used in the first and fourth study, and the second and third were analysed through qualitative content analysis.
The research presented in this thesis contributes to theory and practice in two ways. From a pragmatic point of view, the research provides knowledge (knowing) from reality. The empirical findings in the four studies showed participative methods to be suitable and functional tools in safety and health work in different environments. The research also showed that the essential change agent is empowerment, and that employees are empowered by their own involvement in the work. From a theoretical point of view, the research gives support for earlier research within the area, and connects approaches such as learning by doing and reflective practice with the concept of participatory ergonomics. / Tiivistelmä
Tässä väitöskirjassa tutkittiin kokemuksia osallistuvista ergonomiametoditapauksista seitsemän vuoden ajalta. Osallistuvia metodeja käytettiin tapaustutkimuksissa parhaiden toimintatapojen käyttöönottoon työolojen parantamiseksi. Tälle tutkimukselle asetetut tutkimuskysymykset kattoivat ergonomia metodeiden/työkalujen hyödyllisyyden ja soveltuvuuden arvioimisen. Yksi kysymyksistä käsitteli muutosagentteja: mitä ne olivat, ja millä tavalla työntekijät voidaan voimaannuttaa päivittäiseen työhönsä.
Väitöskirja on rakennettu neljän tapaustutkimuksen pohjalta käyttäen laadullista lähestymistapaa. Ensimmäisessä tapauksessa tehtiin arvio ”tulevaisuuden työpajasta” osallistuvan ergonomian metodina. Tämä toteutettiin järjestämällä työpajoja ammattisiivoojien, terveydenhuollon työntekijöiden ja kaivostyöläisten keskuudessa ja arvioimalla niiden lyhyen sekä pitkänajan vaikutuksia turvallisuustyöhön. Toinen tapaus määritteli, käyttivätkö kotihoidon työntekijät potilaiden siirtotekniikkakoulutuksessa kartuttamaansa osaamista ja taitoja hyödyksi työssään. Tutkimus toteutettiin fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluilla kotihoidon työntekijöiden, yksikönvetäjien ja turvallisuusedustajien parissa. Kolmas tapaus arvioi ryhmäpohjaista systemaattista riskinarviointimenetelmää ja toimintasuunnitelmia kahdessa kunnallisessa vanhustenkodissa. Neljäs tapaus kuvaili kokemuksia kotihoidon palveluita käsittelevästä osallistuvasta ergonomiaprojektista. Viimeisessä tapauksessa toimintaterapeutti työskenteli kotihoidon tiimeissä, osallistuen tutkijana kolmen vuoden ajan.
Tapauksissa 1-3 tutkimusotteena oli eksploratiivinen, kuvaileva tutkimusote, kun taas neljäs oli toimintatutkimuksen inspiroima. Fenomenologista lähestymistapaa käytettiin saadun datan analysointiin ensimmäisessä ja neljännessä tapauksessa, kun taas toisen ja kolmannen tapauksen dataa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämän väitöskirjan tutkimus edistää teoriaa ja käytäntöä kahdella tavalla. Pragmaattisesta näkökulmasta tämä tutkimus tarjoaa tietämystä todellisuudesta. Neljän tutkimuksen empiiriset löydökset tukivat osallistuvien metodeiden soveltuvuutta ja työsuojelutyön toimivia työkaluja eri ympäristöissä. Tutkimus osoitti, että voimaannuttaminen (empowerment) on oleellinen muutosagentti ja että työntekijöiden oma työhön osallistuminen voimaannuttaa heidät. Teoreettisesta näkökulmasta tämä tutkimus tukee alueen aiempaa tutkimusta ja yhdistää osallistuvan ergonomian konseptiin tekemällä oppimisen ja reflektoivan käytännön.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9671-0 |
| Date | 28 November 2011 |
| Creators | Skoglind-Öhman, I. (Ingegerd) |
| Contributors | Väyrynen, S. (Seppo) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2011 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3213, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2226 |
Page generated in 0.0026 seconds