Abstract The purpose of the research presented in this thesis was to explore experiences from studies on participatory ergonomics methods conducted during a period of seven years. The phenomenon of interest was participative methods for implementation of best practices in order to improve conditions in different work environments. The posed research questions dealt with the usefulness and applicability of the assessed ergonomics methods/tools. One question concerned the change agents, what those were, and in which way the workers could be empowered in their daily work. The thesis is built on four case studies using a qualitative approach. In the first study an assessment of the Future Workshop as a participatory ergonomics method was made. This was achieved by conducting workshops in which professional cleaners, health care personnel and miners participated, and by assessing their perceptions of the conducted workshops and their immediate and long-term effects on safety work. The second study determined whether home care personnel used their gained knowledge and skills after completing a training programme in patient transfer technique, and identified hindering and supporting factors for the use of safe work technique. The assessment was performed through focus group interviews and individual interviews with home care staff, unit leaders and safety representatives. The third study evaluated a team-based systematic risk assessment method and action plans at two municipal homes for elderly. Lastly, the fourth study described experiences from a participatory ergonomics project in home care services. In this case, an occupational therapist was working together within the home care teams, as well as functioning as an investigator during a period of three years. Studies one to three had an explorative, descriptive design, while the fourth study was inspired by action research. A phenomenological approach for analysing the data was used in the first and fourth study, and the second and third were analysed through qualitative content analysis. The research presented in this thesis contributes to theory and practice in two ways. From a pragmatic point of view, the research provides knowledge (knowing) from reality. The empirical findings in the four studies showed participative methods to be suitable and functional tools in safety and health work in different environments. The research also showed that the essential change agent is empowerment, and that employees are empowered by their own involvement in the work. From a theoretical point of view, the research gives support for earlier research within the area, and connects approaches such as learning by doing and reflective practice with the concept of participatory ergonomics. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkittiin kokemuksia osallistuvista ergonomiametoditapauksista seitsemän vuoden ajalta. Osallistuvia metodeja käytettiin tapaustutkimuksissa parhaiden toimintatapojen käyttöönottoon työolojen parantamiseksi. Tälle tutkimukselle asetetut tutkimuskysymykset kattoivat ergonomia metodeiden/työkalujen hyödyllisyyden ja soveltuvuuden arvioimisen. Yksi kysymyksistä käsitteli muutosagentteja: mitä ne olivat, ja millä tavalla työntekijät voidaan voimaannuttaa päivittäiseen työhönsä. Väitöskirja on rakennettu neljän tapaustutkimuksen pohjalta käyttäen laadullista lähestymistapaa. Ensimmäisessä tapauksessa tehtiin arvio ”tulevaisuuden työpajasta” osallistuvan ergonomian metodina. Tämä toteutettiin järjestämällä työpajoja ammattisiivoojien, terveydenhuollon työntekijöiden ja kaivostyöläisten keskuudessa ja arvioimalla niiden lyhyen sekä pitkänajan vaikutuksia turvallisuustyöhön. Toinen tapaus määritteli, käyttivätkö kotihoidon työntekijät potilaiden siirtotekniikkakoulutuksessa kartuttamaansa osaamista ja taitoja hyödyksi työssään. Tutkimus toteutettiin fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluilla kotihoidon työntekijöiden, yksikönvetäjien ja turvallisuusedustajien parissa. Kolmas tapaus arvioi ryhmäpohjaista systemaattista riskinarviointimenetelmää ja toimintasuunnitelmia kahdessa kunnallisessa vanhustenkodissa. Neljäs tapaus kuvaili kokemuksia kotihoidon palveluita käsittelevästä osallistuvasta ergonomiaprojektista. Viimeisessä tapauksessa toimintaterapeutti työskenteli kotihoidon tiimeissä, osallistuen tutkijana kolmen vuoden ajan. Tapauksissa 1-3 tutkimusotteena oli eksploratiivinen, kuvaileva tutkimusote, kun taas neljäs oli toimintatutkimuksen inspiroima. Fenomenologista lähestymistapaa käytettiin saadun datan analysointiin ensimmäisessä ja neljännessä tapauksessa, kun taas toisen ja kolmannen tapauksen dataa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän väitöskirjan tutkimus edistää teoriaa ja käytäntöä kahdella tavalla. Pragmaattisesta näkökulmasta tämä tutkimus tarjoaa tietämystä todellisuudesta. Neljän tutkimuksen empiiriset löydökset tukivat osallistuvien metodeiden soveltuvuutta ja työsuojelutyön toimivia työkaluja eri ympäristöissä. Tutkimus osoitti, että voimaannuttaminen (empowerment) on oleellinen muutosagentti ja että työntekijöiden oma työhön osallistuminen voimaannuttaa heidät. Teoreettisesta näkökulmasta tämä tutkimus tukee alueen aiempaa tutkimusta ja yhdistää osallistuvan ergonomian konseptiin tekemällä oppimisen ja reflektoivan käytännön.

Abstract The road freight transport industry as a labour-intensive sector is dependent on the work ability and well-being at work of employees. The majority of the occupational accidents are related to work phases outside the cab. These work phases, which are performed in various different work environments, contain several kinds of ergonomic discomforts. This poses complex challenges for the employers from a safety and productivity point of view. The framework of this thesis is based on the foundations of ergonomics and design science. The main objective was to provide knowledge that can be implemented into the design and management of work systems for local and short haul delivery operations. Material was obtained from two sources. A meta-synthesis was performed to frame holistic management in a human perspective. Furthermore, additional in-depth design knowledge was obtained through participatory ergonomics video analyses on drivers’ work outside the cab. Video analyses resulted in 262 identifications of demanding work situations where ergonomic discomforts and risks of accidents occurred. Sudden over-exertions and strains, falls and slips as well as losing control of work equipment were the most common deviations related to drivers’ work outside the cab and mainly related to physical activities of movement and carrying by hand. The majority of the work situations identified were performed in cargo spaces or elsewhere within the truck structure or at premises and yards that are administered by the customers or other stakeholders. In these environments, drivers tend to perform their work manually or using different types of work equipment. This thesis provides new in-depth knowledge on drivers’ work outside the cab. The results show that different stakeholders can contribute to drivers’ work systems. The knowledge provided by drivers and other stakeholders can be applied to holistic design and management processes at company level. Moreover, the knowledge can also be applied to broader value chain design and management processes. / Tiivistelmä Tieliikenteen tavarankuljetus työvoimavaltaisena toimialana on riippuvainen henkilöstön työkyvystä ja -hyvinvoinnista. Suurin osa tapaturmista liittyy työtehtäviin ohjaamon ulkopuolella. Näitä töitä tehdään hyvin vaihtelevissa työympäristöissä ja niihin työtehtäviin liittyy monenlaisia ergonomisia haittakuormitustekijöitä. Tämä asettaa haasteita niin työsuojelun kuin tuottavuuden näkökulmasta. Väitöskirjan viitekehys pohjautuu ergonomiaan sekä suunnittelutieteeseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työjärjestelmien suunnittelussa ja johtamisessa erityisesti maaliikenteen jakelukuljetuksissa. Materiaali koostui kahdesta osiosta. Metasynteesillä muodostettiin näkemys kokonaisvaltaisesta johtamisesta ihmisnäkökulmasta. Lisäksi kuljettajat ja sidosryhmien edustajat analysoivat osallistuvan ergonomian keinoin videoaineistoa jakelukuljettajien työstä ohjaamon ulkopuolella. Videoanalyyseissa tunnistettiin yhteensä 262 työtilannetta, jossa esiintyy erilaisia ergonomisia haittakuormitustekijöitä sekä mahdollisia tapaturmariskejä. Äkilliset fyysiset kuormitukset, putoamiset, liukastumiset ja kaatumiset sekä työvälineiden hallinnan menettäminen olivat yleisimpiä tunnistettuja poikkeamia kuljettajan työssä. Pääasiassa nämä liittyivät kuljettajan liikkumiseen sekä erilaisten taakkojen kantamiseen. Valtaosassa (85 %) havainnoista kuljettaja työskenteli ajoneuvon kuormatilassa tai päällirakenteissa tai asiakkaiden tai muiden sidosryhmien hallinnoimissa työympäristöissä. Näissä työympäristöissä kuljettaja työskenteli sekä manuaalisesti käsin että hyödyntäen erilaisia apuvälineitä. Väitöskirja tarjoaa uudenlaista syvällistä tietoa kuljettajan työstä ohjaamon ulkopuolella. Eri sidosryhmät voivat osaltaan vaikuttaa kuljettajan työjärjestelmiin. Kuljettajien ja sidosryhmien tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työjärjestelmien kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja johtamisessa niin yritystasolla kuin myös suunniteltaessa ja johdettaessa laajempia arvoketjuja.