Abstract Occupational safety in the construction industry has improved during the past few years with the help of target setting. Still, the accident frequency rate is doubled compared to other industrial sectors. The aim of this study is to clarify the mind-set of the actors in the building and construction trade towards occupational safety. Furthermore, identifying the factors affecting occupational accidents and the possibility of their prevention are investigated. There have been ample studies conducted on occupational safety and attitudes towards it, whereas research into construction safety perceptions has been scarce. The research is a Mixed Method Case Study in which the data consist of three cases. Case 1: Interviews of the workers (n=10) severely injured in falling from heights at the construction sites. Case 2: Interviews of construction professionals (n=20). Case 3: A two-phase (before and after) questionnaire to construction students in a HSEQ Training Park (Rudus) in Espoo (n=128) and in Northern Finland, Oulu (n=44). On the basis of this study it can be stated that the actors in the building and construction business consider occupational safety a matter of the utmost importance. On the other hand, while deemed desirable, workplace safety issues also create a great deal of cognitive dissonance. The mind-set for occupational safety is challenging. The actors in the construction industry demand investments in occupational safety but also flexibility. The conflicts are caused by the requirements for efficiency, high quality, and safety in construction, yet, for which there are, limited resources available. Safety measures are defied because of schedules, for instance, and risks may be ignored. Accidents are regarded as self-inflicted. According to the professionals, the construction business has been polarized into the companies that either pay attention to or neglect occupational safety and educated versus uneducated workers. Qualified workforce with a high standard of training is desired in the recruiting process. Investing in health and safety education is considered crucial at an early stage. Safety is realizing the importance of adopting effective health and safety management systems to eliminate work-related hazards and taking a positive approach to providing specialized training and education programs that improve the skills and experience of the workforce. Young people may lack an overall understanding of the dangers of their line of work. The injured workers assessed the risks through their subjective experiences. Although the reasons for occupational injuries are multi-causal in nature, employee mind-sets are often associated with exposure to worksite hazards. The visits to the HSEQ Training Parks improve the students’ understanding of occupational safety, and particularly those who had more experience in the building trade than their fellow students. However, first-year students and those less experienced became disconcerted and their uncertainty levels increased. The visits should consequently be target-oriented, well designed and carried out in a timely manner. The HSEQ Training Parks should utilize trauma survivors as experiential educators in providing valuable, practical information about workplace injuries and their prevention. / Tiivistelmä Työturvallisuus rakentamisessa on parantunut asetettujen tavoitteiden avulla, silti tapaturmataajuus on kaksinkertainen muihin teollisuusaloihin verrattuna. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten alan toimijat suhtautuvat työturvallisuuteen. Mitkä tekijät vaikuttavat tapaturmiin ja voidaanko niihin vaikuttaa? Työturvallisuutta ja asennetta on tutkittu, mutta suhtautumista työturvallisuuteen rakentamisessa ei. Tapaustutkimus (Case Study) sisältää kolme Tapausta, joita on lähestytty monimenetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin putoamistapaturmissa vakavasti loukkaantuneita (n=10) ja alan asiantuntijoita (n=20). Lisäksi kerättiin kaksivaiheiset kyselyt opiskelijoilta Rudus (n=128) ja Pohjois-Suomen (n=44) Turvapuistoissa. Tutkimuksen perusteella voi todeta toimijoiden pitävän työturvallisuutta tärkeänä ja tavoiteltavana asiana. Suhtautuminen on kuitenkin ristiriitaista. Loukkaantuneiden mielestä työturvallisuus lähtee turvallisen työskentelyn mahdollistamisesta. Siihen tulee panostaa ja myös antaa mahdollisuus joustaa. Haasteita aiheuttavat vaatimukset tehokkaasta, laadukkaasta ja turvallisesta rakentamisesta, johon ei ole riittävästi resursseja. Turvallisuutta uhmataan mm. kiireen vuoksi, eikä riskeihin välttämättä puututa. Asiantuntijat kokevat turvallisuuden olevan yksilölähtöistä. He näkevät alan polarisoituneen turvallisuudesta huolehtiviin ja sitä laiminlyöviin yrityksiin sekä koulutettuihin ja kouluttamattomiin työntekijöihin. Alalle kaivataankin lisää pätevyyksiä. Turvallisuuskasvatukseen tulee panostaa yhä nuorempana, kuten aiemminkin on todettu. Turvallisuus on ymmärrystä ja suhtautuminen osa ammattitaitoa, mikä kehittyy kokemuksen myötä. Nuorilla ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä alan vaaroista. Vaikka tapaturmien syyt ovat multikausaalisia, on yksilön suhtautumisella suuri merkitys tapaturmiin. Turvapuistovierailut lisäsivät opiskelijoiden ymmärrystä työturvallisuudesta. Vierailuilla oli vaikutusta opiskelijoihin, joilla oli kokemusta rakentamisesta. Opintojen alussa olevia vierailu hämmensi ja lisäsi epävarmuutta. Turvapuistovierailun tulee olla tavoitteellinen, hyvin suunniteltu ja toteutettu – oikea-aikaisesti. Puistoissa tulee hyödyntää todellisia kokemuksia työtapaturmista ja loukkaantuneet ovat itse valmiita kertomaan kokemuksiaan ja toimimaan kokemusasiantuntijoina.

Abstract Working life has entered a new era characterised by turbulence and continuous change. Employees are experiencing feelings of incompleteness, uncertainty over their future, and rapid changes in the direction and rhythm of work as companies are executing simultaneous change processes. On the other hand, as a result of an ageing population, there is an increasing need to motivate employees into postponing their retirement. The current developments emphasise the significance of well-being at work. Well-being at work includes health and safety, risk management in the work environment, the usability of tools, the psycho-social aspects influencing work community, change management, and any other factors that can have an effect on the well-being experienced by employees. This doctoral dissertation analyses well-being at work through four viewpoints, published in separate scientific articles. Three of the viewpoints sought answers via processes in which employees and end-users participated significantly. The fourth viewpoint was approached by interviewing experts in the field of well-being. In this research, both quantitative and qualitative methods were used in the analyses of the data. According to this research, the main factors influencing well-being at work include the employee, the working community, the work itself, leadership and management, and external factors. The management should strive towards balancing these factors via active and open communication. The results show how personnel participation in the development of performance indicators promotes the integration of safety aspects into a natural part of industrial production activities. Employee participation facilitates the acceptance of performance indicators, acts as training, and improves information flow within a company. The results of this doctoral dissertation can be beneficial for both public and private sectors, especially for small and medium sized companies. Managers should be able to identify all relevant external and internal change processes, contemplate their impact on well-being at work, and change their management styles accordingly. / Tiivistelmä Käynnissä oleva työelämän murros merkitsee jatkuvaa muutosta, asioiden keskeneräisyyttä, epävarmuutta tulevasta, toiminnan suunnan ja rytmin nopeita vaihteluja, erilaisten muutosprosessien samanaikaisuutta ja työyhteisöjen perustehtävien muuttumista. Toisaalta väestön ikääntyessä työvoiman haluun ja kykyyn jatkaa työelämässä nykyistä pitempään kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota. Molemmat kehityskulut korostavat työhyvinvoinnin merkitystä. Työhyvinvointi sisältää työterveyden ja -turvallisuuden, työympäristön riskienhallinnan ja työvälineiden käytettävyyden, työyhteisön psykososiaaliset tekijät, muutoksen hallinnan ja muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin tai pahoinvointiin työssä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on neljän esimerkin avulla tutkia työhyvinvointia. Kolmeen näkökulmaan haettiin vastauksia prosessilla, johon työpaikkojen henkilöstö ja/tai loppukäyttäjät osallistuivat merkittävästi. Neljättä näkökulmaa lähestyttiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineiston analyysissä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tämän tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin keskeiset osatekijät ovat työntekijä, lähityöyhteisö, työ, johtaminen ja työyhteisön ulkopuoliset tekijät. Johdon tulisi osata tasapainottaa nämä työhyvinvointiin liittyvät tekijät. Väitöskirjan tulosten mukaan suorituskykymittareiden rakentaminen henkilöstön yhdessä toteuttamana hankkeena auttaa liittämään työturvallisuusasiat luontevaksi osaksi teollisuuden tuotantotoimintaa. Henkilöstön osallistuminen suorituskykymittareiden rakentamiseen helpottaa käyttöönottoa, toimii koulutuksena ja parantaa tiedonkulkua yrityksen sisällä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, erityisesti pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Johdon tulisi hahmottaa työyhteisössä käynnissä olevat sisäiset ja ulkoiset muutosprosessit, pohtia niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja tarpeen mukaan muuttaa johtamiskäytäntöjä.

Abstract The road freight transport industry as a labour-intensive sector is dependent on the work ability and well-being at work of employees. The majority of the occupational accidents are related to work phases outside the cab. These work phases, which are performed in various different work environments, contain several kinds of ergonomic discomforts. This poses complex challenges for the employers from a safety and productivity point of view. The framework of this thesis is based on the foundations of ergonomics and design science. The main objective was to provide knowledge that can be implemented into the design and management of work systems for local and short haul delivery operations. Material was obtained from two sources. A meta-synthesis was performed to frame holistic management in a human perspective. Furthermore, additional in-depth design knowledge was obtained through participatory ergonomics video analyses on drivers’ work outside the cab. Video analyses resulted in 262 identifications of demanding work situations where ergonomic discomforts and risks of accidents occurred. Sudden over-exertions and strains, falls and slips as well as losing control of work equipment were the most common deviations related to drivers’ work outside the cab and mainly related to physical activities of movement and carrying by hand. The majority of the work situations identified were performed in cargo spaces or elsewhere within the truck structure or at premises and yards that are administered by the customers or other stakeholders. In these environments, drivers tend to perform their work manually or using different types of work equipment. This thesis provides new in-depth knowledge on drivers’ work outside the cab. The results show that different stakeholders can contribute to drivers’ work systems. The knowledge provided by drivers and other stakeholders can be applied to holistic design and management processes at company level. Moreover, the knowledge can also be applied to broader value chain design and management processes. / Tiivistelmä Tieliikenteen tavarankuljetus työvoimavaltaisena toimialana on riippuvainen henkilöstön työkyvystä ja -hyvinvoinnista. Suurin osa tapaturmista liittyy työtehtäviin ohjaamon ulkopuolella. Näitä töitä tehdään hyvin vaihtelevissa työympäristöissä ja niihin työtehtäviin liittyy monenlaisia ergonomisia haittakuormitustekijöitä. Tämä asettaa haasteita niin työsuojelun kuin tuottavuuden näkökulmasta. Väitöskirjan viitekehys pohjautuu ergonomiaan sekä suunnittelutieteeseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työjärjestelmien suunnittelussa ja johtamisessa erityisesti maaliikenteen jakelukuljetuksissa. Materiaali koostui kahdesta osiosta. Metasynteesillä muodostettiin näkemys kokonaisvaltaisesta johtamisesta ihmisnäkökulmasta. Lisäksi kuljettajat ja sidosryhmien edustajat analysoivat osallistuvan ergonomian keinoin videoaineistoa jakelukuljettajien työstä ohjaamon ulkopuolella. Videoanalyyseissa tunnistettiin yhteensä 262 työtilannetta, jossa esiintyy erilaisia ergonomisia haittakuormitustekijöitä sekä mahdollisia tapaturmariskejä. Äkilliset fyysiset kuormitukset, putoamiset, liukastumiset ja kaatumiset sekä työvälineiden hallinnan menettäminen olivat yleisimpiä tunnistettuja poikkeamia kuljettajan työssä. Pääasiassa nämä liittyivät kuljettajan liikkumiseen sekä erilaisten taakkojen kantamiseen. Valtaosassa (85 %) havainnoista kuljettaja työskenteli ajoneuvon kuormatilassa tai päällirakenteissa tai asiakkaiden tai muiden sidosryhmien hallinnoimissa työympäristöissä. Näissä työympäristöissä kuljettaja työskenteli sekä manuaalisesti käsin että hyödyntäen erilaisia apuvälineitä. Väitöskirja tarjoaa uudenlaista syvällistä tietoa kuljettajan työstä ohjaamon ulkopuolella. Eri sidosryhmät voivat osaltaan vaikuttaa kuljettajan työjärjestelmiin. Kuljettajien ja sidosryhmien tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työjärjestelmien kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja johtamisessa niin yritystasolla kuin myös suunniteltaessa ja johdettaessa laajempia arvoketjuja.