Abstract
This comparative study examines the views of Finnish and Japanese student teachers on global perspectives (GP) in relation to their future profession. As global citizens, teachers should know, one, the cultural and historical backgrounds of pupils and their families, and two, how to teach interrelated themes and global issues. The research questions of this study are, "How do student teachers conceptualise global perspectives in relation to their future teaching, in Oulu and Hiroshima?"; "How do those students view the role and significance of GP in their future teaching?"; and, "How does teacher education support the development of GP?" My theoretical framework rests on Gaudelli’s heuristic model of global citizenship education (2009) and on Hanvey’s five aims of GP (1982), enriched by principles of critical pedagogy (Giroux 2004, Freire 1985). The main body of empirical data was acquired through interviews with and questionnaires completed by students in the two contexts.
This study found differences and similarities in the Finnish and Japanese student teachers’ views of global perspectives. Those views, in many respects, reflect Hanvey’s model of five aims, "perspective consciousness" and "cross-cultural awareness" in particular. Views derived from critical pedagogy were less visible. Remarkable differences were evident in terms of Gaudelli’s "four orientations" model. The Japanese student teachers expressed nationalistic tendencies more often than their Finnish counterparts, who stressed humanistic principles. Neo-liberalist and transformational orientations were more difficult to detect in the Japanese data.
In both cases, the student teachers saw GP as valuable for their future profession, referring to "cross-cultural awareness" within a humanistic orientation. However, the Japanese student teachers stressed "perspective consciousness" as part of a nationalistic orientation, while the Finns justified the teaching of GP in terms of "global dynamics" in a transformational orientation. Both groups saw teacher education programmes as significant to the development of GP, expressing similar views on the importance of curricula and of professors’ knowledge. Yet, while the Finnish student teachers saw peer support and varied assignments as helpful in developing GP, the Japanese considered those factors to be less relevant. / Tiivistelmä
Tämä vertaileva tutkimus tarkastelee suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien näkemyksiä globaaleista näkökulmista (global perspectives) suhteessa heidän tulevaan ammattiinsa. Maailmankansalaisina opettajien tulisi tuntea oppilaidensa ja heidän perheidensä kulttuurihistorialliset taustat sekä kuinka heidän tulisi huomioida globaalit kysymykset opetuksessa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka Oulussa ja Hiroshimassa opettajaksi opiskelevat käsitteellistävät globaalit näkökulmat suhteessa heidän tulevaan ammattiinsa? 2) Millaisena nämä opiskelijat näkevät globaalien näkökulmien merkityksen ja tehtävän tulevassa ammatissaan? 3) Kuinka opettajankoulutus opiskelijoiden mielestä tukee globaalien näkökulmien kehittymistä?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu seuraavista osa-alueista: 1) Gaudellin heuristinen maailmankansalaisuuden malli, 2) Hanveyn malli globaalin näkökulman viidestä tavoitteesta sekä 3) kriittisen pedagogiikan pääperiaatteet. Empiirinen aineisto koostuu pääasiallisesti kyselyistä ja opiskelijoiden haastatteluista näissä kahdessa kontekstissa.
Tulokset osoittavat, että suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien käsityksissä globaaleista näkökulmista on sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Heidän käsityksensä heijastavat suurelta osin Hanveyn mallin viittä tavoitetta, joista vallitsevimpia olivat "näkökulmatietoisuus" ("perspective consciousness") ja kulttuurien välinen ymmärrys ("cross-cultural awareness"). Kriittiseen pedagogiikkaan pohjaavia näkemyksiä esiintyi aineistossa vähemmän. Gaudellin neljän orientaation malliin osalta tuloksissa oli havaittavissa huomattavia eroja. Japanilaiset opiskelijat ilmaisivat nationalistisia tendenssejä useammin kuin suomalaiset, jotka taas painottivat humanistisia periaatteita. Uusliberalistisia ja transformatiivisia orientaatioita oli vaikeampi havaita japanilaisten aineistossa. Sekä japanilaiset että suomalaiset opettajaksi opiskelevat pitivät globaaleja näkökulmia merkittävänä osana tulevaa ammattiaan ja viittasivat perusteluissaan kulttuurien väliseen ymmärrykseen. Japanilaiset opiskelijat kuitenkin painottivat näkökulmatietoisuutta osana nationalistista orientaatiota, kun taas suomalaiset perustelivat globaalien näkemysten opettamista "globaalilla dynamiikalla" osana transformatiivista orientaatiota. Mitä tulee opettajankoulutuksen rooliin, kumpikin ryhmä piti koulutusohjelmiaan merkittävinä globaalien näkökulmien kehittymiselle painottaen opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien tiedon tärkeyttä. Kuitenkin suomalaiset opiskelijat pitivät vertaistukea ja erilaisia tehtäviä oppimisprosessia edistävinä, mikä taas ei korostunut japanilaisten aineistossa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-2199-1 |
| Date | 05 March 2019 |
| Creators | Uematsu-Ervasti, K. (Kiyoko) |
| Contributors | Järvelä, M. (Maria) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2019 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0022 seconds