Abstract
The purpose of this study was to evaluate characteristics, the cost of the intervention and effects of participation on the first year preterm cost of care.
Home-based intervention is a new preventive nursing intervention, which focuses mainly on early interaction between an infant and its mother. Many long-term advantages have been found in developmental issues of preterm infants, on mothers caring skills and the mother-child relationship. Even though those positive effects are well known, there still remains a gap of information concerning effective characteristics of the intervention as well as costs of such an intervention.
The study focused on two main questions: 1) What are the characteristics of the intervention perceived by the mothers with preterm infants? 2) What are the costs of the intervention and what kind of effects did the intervention have on the first year cost of care of preterm infants?
This was a retrospective evaluation study. The population consisted of preterm infants (≤ 32 gw), who were treated in eastern an northern Finland during 1996?1998. All infants received usual preterm care. In addition to this, the intervention group participated in the intervention. Data was gathered during 1998?1999. Two groups of mothers were interviewed. The first were mothers (N = 17), who described the care for a preterm infant at home. The other group of mothers (N = 7) evaluated the intervention. Content analysis was performed inductively and deductively. The last one was based on concept and characteristics of social support.
Cost of the intervention was evaluated as salary, time and travelling cost for the nurse. Costs of preterm care were computed as direct and indirect social and family costs and compared the first year cost of intervention (N = 18) and control (N = 118) group of preterm infants. Data was gathered by a questionnaire and from hospital statistics and patient files. Descriptive statistical methods as well comparing the means were used.
The results indicated an exceptional motherhood of the mothers with preterm infants. The exceptionality consisted of challenges of care for the infant, needs for information related to prematurity and care for the infant. Many fears, worries and feelings of guilt burden the mothers. The home-based intervention supported the mothers of the intervention group by equipping them with situation suitable information concerning prematurity and giving them emotional, integrative and active support.
The mean cost of the intervention was 970 euroa per an infant to the hospital. Costs of new episodes of care and primary health care were smaller among the intervention group than among the control group. Cost-analysis indicated that the initial phase of care formed the main proportion of infants' first year cost of care.
The results suggest that the home-based intervention may have potential to support mothers with preterm infant without significantly increasing the cost of care. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla vauvaperhetyön sisältöä, arvioida vauvaperhetyön tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia sairaalalle sekä vertailla siihen osallistumisen vaikutuksia keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin.
Vauvaperhetyöllä on havaittu olevan vuosia kestäviä suotuisia vaikutuksia keskosten kehitykseen, äidin hoivataitoihin ja vuorovaikutukseen. Kuitenkaan ei ole tietoa siitä, millaisena tuen vastaanottajat sen näkevät. Samoin on niukasti tietoa siitä, paljonko vauvaperhetyön tuottaminen maksaa.
Tutkimustehtävinä olivat: Millaisena tukena vauvaperhetyö ilmeni keskosten äideille? Millaiset olivat vauvaperhetyön kustannukset sairaalalle ja miten siihen osallistuminen vaikutti keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin? Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena arviointitutkimuksena. Tutkimusjoukko koostui vuosina 1996?1998 Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla hoidetuista keskosista (≤ 32 vk). Kaikille keskosille annettiin tavanomainen hoito, jonka lisäksi interventioryhmän keskoset osallistuivat vauvaperhetyöhön. Aineistot koottiin vuosina 1998?1999. Vauvaperhetyön sisällöllisistä piirteistä koottiin tietoa kahden äitiryhmän teemahaastattelulla. Ensimmäisen aineiston äidit (N = 17) kuvailivat keskosten hoitoa kotona. Toisen aineiston äidit (N = 7) kuvailivat vauvaperhetyön sisältöä. Haastatteluaineistot analysoitiin aineisto- ja teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Jälkimmäisen luokittelurunko rakentui sosiaalisen tuen ominaispiirteiden mukaan.
Vauvaperhetyön kustannusten arviointi perustui perhetyöntekijän palkkaan sekä kotikäyntien matka- ja aikakustannuksiin. Interventioon osallistumisen vaikutuksia hoitokustannuksiin arvioitiin vertailemalla interventio- (N = 18) ja verrokkiryhmän (N = 118) keskosten hoitokustannuksia. Tietoa koottiin vanhemmille suunnatulla kyselylomakkeella, sairaalan tiedostoista, potilasasiakirjoista ja perhetyöntekijän tiedostoista. Kustannukset laskettiin suorina ja epäsuorina yhteiskunnalle ja perheille aiheutuneina kustannuksina. Tulokset analysoitiin taulukkolaskennalla käyttäen kuvailevan tilastotieteen menetelmiä ja keskiarvotestejä.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan keskosen äitiys oli erilaista äitiyttä, jota määritti keskosten hoidon asettamat vaatimukset ja äitien emootiot. Hoidon vaatimuksissa korostuivat päivittäisen hoidon, tiedon tarpeen ja erilaisen arjen asettamat tiedolliset ja taidolliset haasteet. äitien emootiot sisälsivät keskosten terveydentilaan ja kehitykseen sekä äitiin itseensä liittyviä pelkoja, huolia ja syyllisyyden tunteita. Teorialähtöisen analyysin perusteella vauvaperhetyön keskeinen sisältö muodostui tilannekohtaisen, keskosten hoitoon sovelletun erityistiedon antamisesta sekä perhetyöntekijän saavutettavuudesta. Muita vauvaperhetyön antaman tuen muotoja olivat emotionaalinen, integroiva ja aktiivinen tuki.
Vauvaperhetyön tuottaminen maksoi sairaalle keskimäärin 970 euroa lasta kohden. Vauvaperhetyöhön osallistuneiden interventioryhmän keskosten uusien hoitojaksojen ja perusterveydenhuollon kustannukset olivat verrokkien kustannuksia matalammat. Tulokset viittaavat siihen, että vauvaperhetyöllä voidaan vastata keskosten äitien tuen tarpeisiin lisäämättä merkittävästi hoitokustannuksia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-7191-2 |
| Date | 12 December 2003 |
| Creators | Korhonen, A. (Anne) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2003 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0774 seconds